Kuinka roskattomasti ihminen voi elää? Ysiluokkalaiset kokeilivat nollahukka-arkea

Paljonko sinulla kertyy päivässä roskia? Yle Porin työelämään tutustujat, TET-oppilaat, testasivat vähäroskaista elämäntapaa neljä päivää ja yllättyivät roskien määrästä.

jätteet
zero waste
Helmi Stenroos / Yle

Zero waste -elämäntapa (siirryt toiseen palveluun)on puhuttanut paljon viime aikoina etenkin sosiaalisessa mediassa. Sen tarkoituksena on elää mahdollisimman kestävästi, tuottaa esimerkiksi mahdollisimman vähän roskaa ja vähentää muutakin hävikkiä.

Millaista nollahukkaelämä sitten oikeasti on?

Kokeilimme itse. Neuvoja saimme Aino Kämäräiseltä, Nollahukka-liikkeen (siirryt toiseen palveluun) toiselta perustajajäseneltä. Hän aloitti niin sanotun nollahukkamatkansa yli kymmenen vuotta sitten.

Miksi nollahukkaelämään ryhdytään?

Kotona syntyvä jäte mietityttää monia. Samoin kävi Aino Kämäräiselle.

– Kuluttava elämä tuntui väärältä, ja halusin vähentää perheemme tuottamaa jätettä. Tuntui, etten voisi tuottaa jätettä entiseen malliin potematta siitä omantunnontuskia, hän kertoo.

Meistä tuntui samalta. Päätimme siis kerätä tai listata neljän päivän ajalta kaikki roskamme. Selvitimme myös, mitkä jätteet voi lajitella.

Ota oma rasia ja kestohedelmäpussi kauppaan

Heti haasteen alettua huomasimme, ettei tulisi olemaan helppoa. Niin monesta asiasta kertyy roskaa: ruokakaupassa käydessä lähes kaikessa on jonkinlainen pakkaus ja esimerkiksi kahvilasta tulee usein mukaan muovinen kertakäyttölusikka ja pahvimuki.

Aloitimme perusasioista. Kaupassa meillä oli mukana kangaskassi, kestohedelmäpussi ja oma rasia paistopisteen leiville. Jos jotain välttämätöntä ei saanut ilman pakkausta, yritimme valita parhaan mahdollisen vaihtoehdon. Esimerkiksi monet tavarat voi ostaa muovipakkauksen sijaan pahvi- tai paperipakkauksessa.

Ruokaa laittaessa tuntui, ettei roskaa edes kerry paljon: kokonaisen aterian valmistamisesta roskaa saattoi kertyä vain yksi säilyketölkki. Jos kuitenkin ajattelee hieman pidemmälle, huomaa että esimerkiksi riisipaketti ei välttämättä tyhjene yhdellä ruuanlaittokerralla.

zero waste
Neljän päivän roskat.Julia Liljegren / Yle

Diabeetikko ei voi välttää muoviroskaa

Joihinkin asioihin on helppo löytää roskaton versio.

Meikin pystyy poistamaan vanulappujen sijaan pyyhkeellä. Oma uudelleenkäytettävä muki on helppo pitää mukana, ja eväät voi pakata muovipussin sijaan rasiaan. Mutta: joistain asioista kertyy väkisin roskaa. Diabeetikkona ei voi välttyä muoviroskalta, sillä kaikki on yksittäispakattua. Samaan kategoriaan menevät myös esimerkiksi särkylääkkeiden pakkaukset. Miten näiden kanssa oikein voi toimia?

– Tämä ei ole juttu, jossa pitäisi olla täydellinen. Esimerkiksi kasvisten ja hedelmien punnitustarrojakin kertyy jatkuvasti.

Tämä ei ole juttu jossa pitäisi olla täydellinen. Esimerkiksi kasvisten ja hedelmien punnitustarrojakin kertyy jatkuvasti.

Aino Kämäräinen

Kaikkia ei kiinnosta, mutta se ei haittaa

Aina haasteen ja roskattomuuden muistaminen ei ollut helppoa, mutta testijakson jälkeen kangaskassi tulee aina automaattisesti mukaan. Myös perhe ja tutut saivat kokea osansa nollahukkaelämästä: joitakin roskattomuus ärsytti, joitakin innosti. Oli ihanaa nähdä, että voimme inspiroida muitakin olemaan roskaamatta.

Selväksi tuli myös se, ettei kaikilla yksinkertaisesti ole kiinnostusta jätteiden vähentämiseen.

– On haastavaa kohdata kaikkea välinpitämättömyyttä ja hyväksyä se, ettei ihminen muuta toimintaansa, jos hän ei itse halua. Voimattomuuden ja pienuuden tunne on kaikista haastavinta, toteaa Aino Kämäräinen.

Kuinka monta kertakäyttömukia kuluu vuodessa?

Zero waste -elämän aloittaminen ei tapahdu hetkessä. Pitää kerätä paljon tietoa, opetella asioita ja olla luovuttamatta. Neljässä päivässä tapahtui jo yllättävän paljon muutoksia, vaikkakin enemmän pään sisällä kuin konkreettisesti.

Vaikka Zero waste ei jäisikään kokonaisuudessaan elämään, pienetkin muutokset ovat hyviä. Laske vaikka, kuinka monta kertakäyttömukia säästää kymmenessä vuodessa, jos kuljettaa aina omaa mukana.

Aiommeko me sitten jatkaa nollahukkaelämää? Ehdottomasti! Haluamme molemmat jatkossakin vähentää hävikkiä ja yrittää saada myös muita ihmisiä ymmärtämään kierrätyksen tärkeyden. Vaikka roskien tuottamista ei voi lopettaa täysin, tahdomme edetä pikkuhiljaa kohti mahdollisimman roskatonta elämää.

zero waste
Otso Sillanaukee ja Aino Kämäräinen ovat Zero wasten eli suomalaisittain nollahukan aktiiveja.Aino Kämäräinen

Jutun ovat kirjoittaneet Yle Porin tet-oppilaat Helmi Stenroos ja Julia Liljegren Meri-Porin yhtenäiskoulun 9. luokalta.

Lue lisää:

Pystyisitkö itse tähän? Helsinkiläisen Otso Sillanaukeen, 24, kahden kuukauden roskat mahtuvat pieneen purkkiin

Zero waste -suunnittelijalla on nollatoleranssi jätteisiin

Ploggaus eli roskajuoksu saa jalansijaa Suomessakin: "Emme halua, että paikat täällä muuttuvat samanlaisiksi kuin Balin hiekkarannat"