Syytettyjen kuntapäättäjien puolustus: Kittilässä käytiin valtataistelu

Puolustuksen mukaan kunnanjohtaja Anna Mäkelän irtisanominen oli hallinnollinen virhe, mutta ei rikos.

Kittilä-oikeudenkäynti
Kittilä-oikeudenkäynnin puolustuksen asianajaja Olli Siponen Lapin käräjäoikeudessa 11. lokakuuta.
Asianajaja Olli Siponen edustaa muun muassa syytteessä olevaa, kunnanhallituksen entistä puheenjohtajaa Timo Kurulaa.Maija-Liisa Juntti / Yle

Kittilän kuntapäättäjien virkarikosoikeudenkäynnissä syytetään lähes kaikkia Kittilän vuosina 2013–2015 toimineita kunnanhallituksen ja valtuuston jäseniä menettelystä kunnanjohtaja Anna Mäkelän irtisanomisessa. Kaikki ovat kiistäneet syytteet.

– Tässä on mielestäni kysymys eräänlaisesta valtataistelusta. Kuntalaki lähtee siitä, että se on nimenomaan kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto, jotka päättävät asioista ja kunnanjohtaja on kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen alainen, puolustuksen asianajaja Olli Siponen sanoo.

Kyse on kolmesta syytteestä: virka-aseman väärinkäytöstä, työturvallisuusrikoksesta ja törkeästä virka-aseman väärinkäytöstä.

Osaa syytetään virka-aseman väärinkäyttämisestä, kun he kunnanhallituksessa peruuttivat Mäkelän virkavelvollisuuden perusteella tekemän tutkintapyynnön Levin hissiyhtiön toimitusjohtajasta Jouni Palosaaresta.

Puolustuksen mukaan peruuttaminen oli laillinen.

– Kuntalain mukaan kunnanhallituksella on ollut laillinen oikeus peruuttaa tämä tutkintapyyntö ja tästä on hankittu myös lausunto kuntaliitolta aikanaan. Kuntaliitto oli myös tätä mieltä, Siponen sanoo.

Puolustus: "Ei kiusaamista, vaan kunnallisdemokratiaa"

Toinen syyte koskee työturvallisuusrikosta. Syyttäjien ja Mäkelän mukaan tutkintapyyntö käynnisti Mäkelän epäasiallisen kohtelun ja kiusaamisen, josta syytetään osaa päättäjistä. Puolustus näkee asian aivan toisin.

Siposen mukaan luottamusmiehet ovat Kittilän kunnan asioissa, pääasiassa kunnanhallituksessa tai kunnanvaltuustossa päättäneet asioista eri tavalla kuin mitä Mäkelä on esitellyt.

– Se ei ole Mäkelän kiusaamista, vaan kysymys on ollut siitä, että luottamusmiesten näkemykset asioista on olleet erilaiset kuin Mäkelällä. Se ei ole kiusaamista, vaan se on kunnallisdemokratiaa, Siponen sanoo.

"Hallinnollinen virhe"

Jutun kolmas ja ankarin syyte on törkeä virka-aseman väärinkäyttäminen Mäkelän irtisanomisessa.

Syyttäjien mukaan Kittilän päättäjät pyrkivät aiheuttamaan Mäkelälle erityisen tuntuvaa haittaa ja vahinkoa. Päättäjät jatkoivat lainvastaisuuksia huomautuksista huolimatta ja häikäilemättömästi kostona.

Puolustus on täysin eri mieltä myös tästä: puolustuksen mukaan kyse oli vain hallinnollisesta virheestä. Siponen tuo esille, kuinka hallinto-oikeus totesi myöhemmin, että irtisanomisprosessissa oli hallinnollinen virhe, kun Anna Mäkelää ei oltu kuultu riittävästi.

Siposen mukaan kunnanjohtaja aidosti menetti kunnanvaltuutettujen luottamuksen.

-Tätä osoittaa, että suuri valtaosa luottamusmiehistä kunnanvaltuutetuista äänesti Anna Mäkelän irtisanomisen puolesta. Nimenomaan äänestettiin yli puoluerajojen. Eli mielestäni selvästi kuntalain perusteet irtisanomiselle ovat olleet olemassa. Myöhemmin hallinto-oikeus on todennut, että tässä irtisanomisprosessissa oli hallinnollinen virhe, kun Anna Mäkelää ei kuultu riittävästi, sanoo asianajaja Olli Siponen.

- Huomautan, että Anna Mäkelää oli kuultu, mutta hallinto-oikeus totesi, että olisi pitänyt kuulla vielä perusteellisemmin. Tässä on kysymys hallinnollisesta virheestä, ei mistään rikoksesta, muun muassa Timo Kurulaa edustava Siponen sanoo.

Kittilä oikeudenkäynnin on arvioitu päätyvän aikanaan korkeimpaan oikeuteen asti. Silloin siitä tulisi merkittävä kuntien luottamushenkilöiden rikosvastuuta koskeva ennakkotapaus.