Takamaasta kauppalaksi ja kaupungiksi – Tutkija: Seinäjoki oli Euroopan unioniin liittymisen suurimpia voittajia Suomessa

Seinäjoen väkiluku on sen 150-vuotisen historian aikana kasvanut noin 2 000 asukkaasta lähes 63 000 asukkaaseen.

Seinäjoki
Seinäjoen kaupungintalo
Seinäjoki tunnetaan muun muassa Aalto-keskuksestaan.Pasi Takkunen/Yle

Kun vuoden 1865 kunnallisasetus mahdollisti kuntien itsenäistymisen, Seinäjoki ei ollut ensimmäisten joukossa irtautumassa emopitäjä Ilmajoesta.

Kauhajoki, Kurikka ja Jalasjärvi ilmoittivat heti, että ne tarttuvat tilaisuuteen. Sen sijaan Peräseinäjoki ja Seinäjoki jäivät vielä empimään.

– Vei kolme vuotta, ennen kuin Seinäjoella ja Peräseinäjoella tultiin siihen ajatukseen, että ehkä oman kunnan voisi sittenkin muodostaa. Seinäjoella oli tuohon aikaan vain parisen tuhatta asukasta ja Ilmajokeen kuulumista puolusti sekin, että maantieteellinen etäisyys ei ollut pitkä, selittää aluehistorian ja kulttuuriperinnön tutkimusjohtaja Sulevi Riukulehto Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista.

Vanha valokuva Seinäjoesta.
Seinäjoen kaupunki

Rautatie ratkaisi

Kun Suomen nykyiset kunnat itsenäistyivät yli 150 vuotta sitten, Suomessa oli nälänhätä. Nälkää nähtiin todennäköisesti Etelä-Pohjanmaallakin, vaikka juuri tuohon aikaan rakennettiin muun muassa Kuortaneen suuret kaksifooninkiset talot.

Seinäjoella nykyinen Törnävän alue oli jo pitkälle teollistunut ja siellä osattiin viljellä maata. Törnävästä ei kuitenkaan kehittynyt uuden kunnan keskuspaikkaa.

– Seinäjoki oli tuolloin vähän takamaata. Täällä ei sellaista taajamamuotoa ollut, vaikka Törnävän ruutitehtaan alueella olikin teollisuutta. Sen sijaan rautatien ympärille rakentunut rautatieyhdyskunta pohjusti nykyisen kaupungin paikkaa, Sulevi Riukulehto tarkentaa.

Taajaväkisestä yhdyskunnasta kauppalaksi

Seinäjoen kehityksen varhaisia käännekohtia oli vuosi 1921, jolloin rautatien ympärille kehittynyt taajama nimettiin taajaväkiseksi yhdyskunnaksi, jolla ei ollut kunnallista itsehallintoa. Se sai kuitenkin päättää muun muassa alueen kaavoituksesta.

Seinäjoesta tuli kauppala vuonna 1931, jolloin maalaiskunta ja kauppala erotettiin toisistaan. Kahden kunnan mallilla mentiin vuoteen 1959 ja pikaisen yhdistymisen jälkeen vuonna 1960 Seinäjoesta tuli kaupunki.

– Oikeastaan tuosta vuodesta lähtien Seinäjoki on kasvanut yhtäjaksoisesti. Kasvu on johtunut hyvin monista eri syistä ja sitä on mitattu monilla eri mittareilla, Riukulehto toteaa.

Sulevi Riukulehto
Aluehistorian ja kulttuuriperinnön tutkimusjohtaja Sulevi Riukulehto työskentelee Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa.Pasi Takkunen/Yle

Menestystarina vaati myös ympäryskuntien tahtoa

Sulevi Riukulehto pitää Seinäjoen kasvutarinaa valtakunnallisestikin verrattuna erikoisena ja merkityksellisenä. Kasvulle hän löytää lukuisia syitä. Virkamiesten ja luottamushenkilöiden päätökset ovat ohjanneet oikeaan suuntaan, mutta kaupungin oma tahto ei Riukulehdon mukaan yksistään olisi riittänyt menestystarinaksi.

– Vielä enemmän siihen vaikutti maakunnan luottamushenkilöiden päätökset. Etelä-Pohjanmaalla tehtiin harkitusti päätöksiä, joilla olemassaolevia, yhteisiä toimintoja sijoitettiin Seinäjoelle, eikä ympärillä oleville paikkakunnille, joista monet olivat siihen aikaan väkiluvultaan Seinäjokea isompia.

Esimerkeiksi Riukulehto heittää muun muassa Ilkka-lehden siirtymisen Vaasasta Seinäjoelle sekä maatalousseuran ja myöhemmin sairaalan perustamisen Seinäjoelle.

Julkaistu: 23.10.1983 Ohjelman tekijät: Tuottaja: Risto Astikainen, Ohjaaja ja suunnittelija: Markku Paavola, Kuvaussuunnittelija: Matti Nissinen, Äänisuunnittelija: Markku Mäkinen, Leikkaaja: Terttu Ranta, Kuvaussihteeri: Liisa Hakala

Ajoissa tarpeeksi suuri

Kun Suomesta rakennettiin 1960- ja 1970-luvuilla hyvinvointiyhteiskuntaa, Seinäjoki pääsi siitä tutkijan mukaan hyvin osalliseksi.

– Kaupunkiin syntyi niinsanottuja naistyöpaikkoja terveydenhuoltoon ja opetusalalle. Seuraavalla kierroksella näitä paikkoja karsittiin monesta kunnasta, mutta Seinäjoki oli sitten jo niin iso, että alkoi tulla keskittämisen etuja.

Euroopan unionista onnenpotku

Sinettinä Seinäjoen kasvulle ja menestykselle Sulevi Riukulehto pitää vuotta 1995, jolloin Suomi liittyi Euroopan unioniin. Hän kuvaa tapahtunutta Seinäjoen suurimmaksi onnenpotkuksi. Unioniin liittyminen toi Seinäjoelle itsenäisiä, maakunnallisia rahoitusinstrumentteja.

– Tänne tuli ammattikorkeakoulu, maakunnan liitto ja oma, silloinen TE-keskus eli nykyinen ELY-keskus. Ne kaikki toivat itsenäisesti hallittavia maakunnallisia resursseja. Epäilemättä onkin niin, että Seinäjoki oli Euroopan unioniin liittymisen suurimpia voittajia Suomessa.

Avaruuden pääkaupungilla myös huolensa

Seinäjoen kaupunki on markkinoinut tämän syksyn itseään avaruuden pääkaupunkina ja saanut kansainvälisen mediankin huomaamaan olemassaolonsa. Tutkija on luonnollisesti myös huolissaan kasvavan kaupungin tulevaisuudesta.

– Seinäjoen tulevaisuuden suurin haaste on kasvun hallinta. Kasvu on edelleenkin huomattavaa ja se tuo mukanaan monenlaisia rakentamiseen ja muihin käytännön järjestelyihin liittyviä ongelmia. Tarvitaan ennen kaikkea päiväkoteja ja kouluja.

Seinäjoen väkiluku on sen 150-vuotisen historian aikana kasvanut noin 2 000 asukkaasta lähes 63 000 asukkaaseen.

Maalaiskunnan ja kauppalan yhdistymisen jälkeen Seinäjoki on laajentunut useilla kuntaliitoksilla. Vuonna 2005 Seinäjokeen liitettiin Peräseinäjoki. Vuonna 2009 Nurmo ja Ylistaro liittyivät mukaan.