1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. museot

Viisi vuotta remontoitu Ruotsin kansallismuseo avaa ovensa – suomalaisjohtaja ruotsalaisten kriittisen katseen alla

Suomalainen museojohtaja Susanna Pettersson on avaamassa Ruotsin kansallismuseota viiden vuoden remonttitauon jälkeen.

Kuva: Jukka Lehto / Yle

Ruotsin kansallismuseon ulkoseinälle on ripustettu lauantaina iso punainen rusetti. Talo on symbolisesti paketissa, kunnes portailla seisova kuningas Kaarle XVI Kustaa vihkii rakennuksen käyttöön. Viiden vuoden remontti on ohi ja sadan miljoonan euron korjaustyö tehty. Yleisön on aika päästä katsomaan lopputulosta.

Samalla tuore suomalainen museonjohtaja Susanna Pettersson kokee oman tulikasteensa. Hän siirtyi kaksi kuukautta sitten Helsingistä, Ateneumin johdosta Tukholmaan. Lauantaina Pettersson pitää avajaispuheen kansallismuseon portailla kuninkaan, kuningatar Silvian ja kruununprinsessa Victorian sekä tukholmalaisyleisön kuunnellessa.

– Minulla on pieni jännitys selkäytimessä. Juuri sillä tavalla kuin pitää olla, että kaikki menee hyvin, Susanna Pettersson naurahtaa.

Susanna Pettersson Kuva: Jukka Lehto / Yle

Salit hehkuvat taas valoa ja väriä

Kansallismuseon vuonna 1866 valmistunut rakennus Skeppsholmenin kyljessä kuninkaanlinnaa vastapäätä on monelle suomalaiselle tuttu. Remontin suurimpia muutoksia oli palauttaa rakennukseen päivänvalo ja näyttelytilojen väriloisto.

Rakennus on nyt lähempänä suunnittelijan, saksalaisen arkkitehti Friedrich August Stülerin alkuperäisiä ajatuksia. Stüler halusi, että museon saleissa olisi voimakkaat värit, mutta hänen ruotsalainen kollegansa tuunasi ne hillitymmiksi.

Salien seinät hehkuvat kullankeltaisesta turkoosiin, punertavanruskeasta vihreään. Kunkin vuosisadan taideteokset kylpevät omassa värimaailmassaan. Valaistuksen voimakkuutta on voitu vähentää seinävärien takia. Aiemmin taideteosten yksityiskohdat näkyivät tummempina kävijöiden silmissä valkoisten seinien kontrastin takia.

Kuva: Jukka Lehto / Yle

Kaikkea ei silmä huomaa

Valo vastaanottaa tulijan kaikkialla. Vuoden 1931 sähköistämisen jälkeen suuri osa ikkunapinnoista peitettiin luukuilla tai seinillä ja ripustustilaa lisättiin. Luukut poistettiin ja 2000-luvun ikkunalasit varustettiin UV-suojalla ja valoa läpäisevillä verhoilla.

Kaikki uusi ei näy kävijän silmään. Remontoijille yksi vaativimmista ratkaisuista oli paloturvallisuus ja ilmastointi, joiden uusimiseen vaikuttivat sekä taide-esineet että lisääntyvä kävijöiden määrä. Kattomaalauksia tähyilevä museovieras ei havaitse niiden taustalla rakennettua ilmastointia tai sprinkleriä kattokoristeen keskellä.

Susanna Petterssonin mielestä suurimmat muutokset kuten valon ja värien runsaus auttavat kävijöitä tutustumaan näyttelytiloihin paremmin.

– Katsoja pystyy koko ajan hahmottamaan missä mennään, kun hän kulkee huoneesta toiseen, galleriasta toiseen, Pettersson sanoo.

Kuva: Jukka Lehto / Yle

Onko Tukholmassa pian Friday late?

Ruotsin Kansallismuseon 700 000 taide-esineen kokoelmille ei löydy Suomesta vertoja. Se on yksi vanhimmista taidemuseoista Euroopassa. Iso osa 1500-luvulta lähtien karttuneesta taiteesta ja taide-esineistöstä periytyy kuninkailta.

Museon vaihtuvien näyttelyjen sarjan avaa amerikkalaisen John Singer Sargentin maalaukset.

Ennen remonttia kansallismuseon näyttelytiloissa oli näkyvillä tuhat, nyt viisituhatta taide-esinettä. Lapsille on avattu oma näyttelytilansa. Valtavaa kokoelmaa aiotaan kierrättää aiempaa tiheämmin, jotta kävijöille riittää uutta nähtävää.

– Kansallismuseolla on 14 muuta kohdetta, joissa kokoelmia esitellään. Pettersson huomauttaa.

Hän haluaa, että jokainen museon työntekijä ymmärtää miten rahoitus rakentuu, miksi lipputulot tai yritysyhteistyö ovat tärkeitä. Tavoitteena on 800 000 kävijää vuosittain.

Kuva: Jukka Lehto / Yle

Kansallismuseolle yrityskumppanuus voi Petterssonin mielestä olla esimerkiksi sitä, että museo pitää oviaan auki myöhempään perjantai-iltaisin.

– Maailmalla niin sanottu Friday late on suosittua. New Yorkissa ja Lontoossa useat museot on löytäneet yritysyhteistyökumppanin, joka kustantaa ylimääräiset aukiolotunnit. Momassa se on Uniqlo, Tate Galleryssa British Gas, Petterson visioi ruotsalaismuseon uusia rahoitusmahdollisuuksia.

“Otetaan yksi kriitikko kerrallaan”

Suomalaisjohtaja Pettersson tietää olevansa ruotsalaisten kriittisen katseen alla. Hän on jälleen yksi suomalainen, joka johtaa ruotsalaisille rakasta kulttuuri-instituutiota. Edeltäjän Bernt Arellin loppukautta varjostivat mediakohut. Pettersson ei ole innokas miettimään ruotsalaisten nuivaa suhtautumista suomalaisiin kulttuurijohtajiin.

– Kritiikki on minusta aina tervetullutta. Pidän erityisesti kriittisistä ystävistä. En ole ihan varma pidänkö kriittisistä vihollisista, jos sellaisia vastaan tulee. Otetaan yksi kerrallaan.

Blasieholmenilla Ruotsin kansallismuseon portaiden edessä on ollut vuosia metalliaita ja työkoneita. Lauantaina ne ovat poissa.

Yleisön nauttiessa musiikkiesityksistä Susanna Pettersson on jo muualla. Hän kuljettaa kuningasparia ja kruununprinsessaa läpi näyttelytilojen. Sen jälkeen ovet avautuvat yleisölle.

Susanna Pettersson remontoidun Nationalmuseumin rappusissa. Kuva: Jukka Lehto / Yle