Tämä taloyhtiö hiilikasan kupeessa asensi älykkäät termostaatit vähentämään hiilidioksidipäästöjä – Asukas: "En näe tätä isona ilmastotekona"

Helsinkiläisessä taloyhtiössä seurataan tulevan talven ajan asukkaiden lämmitystottumuksia.

Älykäs energia
Olli Salmenranta käyttää älytermostaattia
Olli Salmenrannan taloyhtiössä vaihdettiin viime vuonna vanhojen tilalle uudet älytermostaatit, joita pystyy säätelemään puhelimen avulla.Pekka Koli / Yle

Olli Salmenranta kurvaa töistä pyörällä Helsingin keskustasta kotiin Merihakaan. Hän on asunut nyt vuoden päivät 70-luvun kerrastaloyhtiössä, joka on kaupungin pilottikohde. Tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä.

Asunto-osakeyhtiö Haapaniemenkatu 12 vaihtoi viime vuonna pattereiden vanhat termostaatit uusiin älytermostaatteihin, koska yhtiö lähti mukaan kaupungin kokeiluun. Kokeilussa tutkitaan älykkään lämmityksen vaikutusta asukkaiden viihtyvyyteen tulevana talvena. Energiayhtiö Helen selvittää samalla kysyntäjoustoa.

Kun Olli Salmenranta osti talosta kaksion, oli käytössä vielä vanhat termostaatit.

– Vanhoissa termostaateissa ei näkynyt asteikkoja ja osa niistä oli jumissa. Vaikka laitoin termostaatin täysille, niin patteri ei välttämättä lämmennyt, vaan oli kylmä.

Olli Salmenranta ohjaa älypuhelimella älytermostaattia
Olli Salmenranta ohjaa älypuhelimella älytermostaattia kotonaan Merihaassa.Pekka Koli / Yle

Taloyhtiön termostaatit olisivat kestäneet vielä joitain vuosia, mutta avokätinen EU-avustus sai osakkaat nuijimaan taloyhtiön kokouksessa kokeilun puolesta. Avustus oli 70 prosenttia laitekustannuksista.

Ilman avustusta älytekniikan asentaminen esimerkiksi kolmeen patteriin olisi maksanut osakkaalle 550 euroa. Nyt hintalapuksi jäi 155 euroa.

Asentaja jätti reitittimen

Taloyhtiö osti älykkään järjestelmän Salusfinilta, joka on Helsingin kaupungin, energiayhtiö Helenin ja Teknologiatutkimuskeskus VTT:n yhteistyökumppani. Asentaja kiersi vuosi sitten syksyllä kerrostalon huoneistoja yksi kerrallaan.

Huoneistojen vanhat termostaatit irrotettiin ja tilalle laitettiin digitaalisella näytöllä varustetut älytermostaatit. Olli Salmenrannalle järjestelmä oli entuudestaan tuntematon.

– Asennus meni nopeasti. Aikaa vierähti vain vartti. Asentaja jätti lähtiessään reitittimen ja uuden lämmitysjärjestelmän käyttöohjeet.

Jokainen asukas sai tehtäväkseen yhdistää pattereissa olevat älytermostaatit reitittimeen.

– Asennus teetti minulle teknisia haasteita. Yksi kodin termostaateista ei meinannut yhdistyä reitittimeen. Onnistuminen vaati useamman kokeilukerran. Jollain asukkaalla on varmaan mennyt hermot, jos järjestelmä ei ole toiminut heti.

Tältä näyttää älytermostaatin sovellus älypuhelimessa.
Tältä näyttää älytermostaatin sovellus älypuhelimessa.Pekka Koli / Yle

Patterin lämmitystiedot kulkevat reitittimen avulla internetissä olevaan pilvijärjestelmään. Asukas voi katsoa niitä tietokoneella tai älypuhelimen sovelluksella.

Asennustukea on voinut saada kerhohuoneella. Sitä ovat hyödyntäneet erityisesti iäkkäämmät.

Pattereiden lämpötilaa voi säätää kännykällä

Huoneistojen uusia älytermostaatteja voi säätää käsin, kuten aiemmin. Erona on, että pattereiden lämpötilaa voi muuttaa myös tietokoneella tai älypuhelimella.

– Asumisviihtyvyys on kasvanut. Termostaatit lämmittävät huonetta juuri sen verran kuin haluan. Ja onhan patteria helpompi säätää puhelimella, kuin könytä esimerkiksi keittiön pöydän alle etsimään termostaattia.

Älykäs lämmitysjärjestelmä mahdollistaa lämpötilan säätämisen asukkaan haluamalla tavalla eri huoneissa. Jos lämpötilan on unohtanut laskea lomalle lähtiessä, sen voi tehdä vaikka lomakohteessa.

Haapaniemenkatu 12:ssa tuloilma lämmittää huoneistoja 21 asteeseen. Sen ansiosta huoneiston lämpötila ei laske liian alas, vaikka patterit olisivat kiinni. Asukkaat voivat tuoda niillä lisälämpöä kylmiin syyskeleihin ja paukkupakkasiin.

Älytermostaatti sängyn takana
Pekka Koli / Yle

Kaikki laskemaan pattereiden lämpötiloja

VTT kerää Haapaniemenkatu 12 taloyhtiön asukkaiden lämmitystietoja tulevalta talvikaudelta. Tutkimuksessa selvitetään, ovatko asukkaat valmiita laskemaan pattereiden lämpötilaa ja millainen vaikutus laskemisella on asumisviihtyvyyteen.

Helen selvittää, kuinka tehokkaasti kulutuspiikeistä johtuvaa energiatarvetta voi tasoittaa taloyhtiöiden varaamalla lämmöllä. Helenin projektipäällikkö Kristiina Siilin sanoo, että kulutuspiikkiä syntyy aamuisin ja iltapäivisin.

– Kun suuri osa helsinkiläisistä menee aamulla suihkuun, niin tarvitaan runsaasti lämmitettyä vettä. Toinen piikki on iltapäivällä, kun kaupunkilaiset palaavat töistä kotiin ja aloittavat ruuanlaiton ja muut askareet.

Haapaniemenkatu 12 pääsee osaksi kysyntäjoustoa, jossa ovat mukana Viikin toimistorakennus ja pian kaikki Helsingin kaupungin Heka-kiinteistöt.

Kysyntäjousto tarkoittaa energiankäytön siirtämistä pois huippukulutushetkiltä sellaiseen ajankohtaan kun energiaa kulutetaan vähemmän.

Kysyntäjoustoon osallistuvia rakennuksia siis lämmitetään aiempaa vähemmän silloin, kun kaupunkilaiset ottavat kuumia suihkuja. Iso talo ei hetkessä kylmene, jotan asukkaille kysyntäjousto tarkoittaa huoneiston lämpötilan pientä laskua.

Siilin toteaa, että tarvittaessa lämpö palautetaan rakennuksiin.

– Lämpötilan lasku tarkoittaa yhden asteen poikkeamaa. Jos kulutuspiikki kestää pitkään, niin tottakai taloihin laitetaan lämpö päälle. Asukkaalla pitää olla mukavaa. Asteen tiputtaminen ei pitäisi vaikuttaa asumisviihtyvyyteen. Tosin ihmisillä on erilainen lämpöaistimus.

Kysyntäjousto korvaa öljynpolttoa

Suurimman vastuun Helsinkin lämmityksestä kantavat Helenin kolme sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosta. Salmisaaressa ja Hanasaaressa energiaa tuotetaan kivihiilellä ja pelleteillä, Vuosaaressa maakaasulla.

Sörnäisten ja Esplanadin lämpöpumppuvoimalat ottavat kaukolämpöä jätevesistä ja talojen kaukojäähdytyksestä.

Jotta lämpöä varmasti riittää, kaupungissa on vielä kymmenen erillislämpölaitosta, jotka polttavat maakaasua tai öljyä.

– Jos voi välttää öljyllä toimivien erillislaitosten käyttöä, niin onhan sillä vaikutusta. Kaikki kapasiteetti mikä on pois, vähentää päästöjä.

Siksi Helen on rakentanut ja rakentaa myös omia lämpövarastoja, jotka ovat käytännössä suuria vesisäiliötä. Yhteistuotantolaitokset lämmittävät niitä silloin, kun lämmön tarve on pienimmillään. Kun lämmön tarve on huipussaan, säiliöistä otetaan lämpöä kaukolämpöverkkoon.

Lämpöakkuina toimivien kerrostalojen avulla erillislämpölaitosten käyttö vähenee entisestään.

Helen näkee kaikki kiinteistöt isona potentiaalina. Kysyntäjoustoa laajennetaan lähivuosina erityisesti isoihin vuokrataloyhtiöihin.

Taloyhtiöt eivät ainakaan vielä saa kysyntäjoustosta korvausta. Siilin toteaa, että siitä tuskin koskaan tulee yksittäiselle osakkaalle merkittävää.

– Tuskinpa viiden euron tiputtaminen vastikkeessa merkitsee. Mielestäni rahallinen hyöty pitää jakaa muussa kuin vastikkeessa. Uskoisin, että kysyntäjoustolla on todennäköisemminkin elämänlaatua parantava vaikutus.

Pienet purot johtavat...

Älykkäällä lämmitysjärjestelmällä voi saada aikaan kaupungin toivomia päästövaikutuksia. Kaikki lähtee siitä, miten asukas kuluttaa kodissaan energiaa. Jos asukas haluaa edelleen pitää huoneistonsa 25 asteen lämpötilassa, eikä halua osallistua kysyntäjoustoon, niin taloyhtiö ei saa rahallista hyötyä ja eivätkä hiilidoiksidipäästöt laske.

Helsingin kaupungin projektiasiantuntija Marja Vuorinen toteaa, että älykkäät energiaratkaisut ovat tärkeässä roolissa erityisesti peruskorjaukseen tulevissa taloyhtiöissä.

– Helsingin hiilidioksidipäästöistä noin 60 prosenttia tulee rakennuksen lämmityksestä. Älytermostaatit ovat yksi tapa vähentää hiilidioksidipäästöjä. Helsingissä on paljon 50-, 60- ja 70-luvulla rakennettua rakennuskantaa, jotka ovat tulleet peruskorjausikään.

HSY:n tavoitteena on kouluttaa taloyhtiöiden edustajia energiaeksperteiksi (siirryt toiseen palveluun). Lämmitysjärjestelmän ohella taloyhtiöiden hallituksille kerrotaan muun muassa ikkunoiden vaihtamisen ja eristeiden lisäämisen vaikutuksista energian kulutukseen.

Pelottava tekniikka

Haapaniemenkatu 12:sta vuosittaiset kaukolämmön kustannukset ovat tällä hetkellä 80 000 euroa. VTT on arvioinut että osakkaat voisivat säästää parhaimmillaan 16 000 euroa eli viidenneksen.

Vaikka Merihaan kaikkiin huoneistoihin on asennettu älytermostaatit, niin vain kolmannes on ottanut älypalvelun käyttöönsä netissä. Juuri tämä on ratkaisevaa, kertoo nykyisin hallituksessa toimiva Olli Salmenranta.

– Talossa on vanhempia ihmisiä, joilla ei ole älypuhelinta tai nettiä. Heillä ei ole välttämättä edes halua hankkia niitä. Jotkut asukkaat saattavat pelätä uuden tekniikan käyttöönottoa.

Osa taloyhtiön asukkaista on vuokralaisia ja heillä ei ole välttämättä halua säästää lämmityskuluissa, koska se ei tuo taloudellista hyötyä.

– Jos vuokralaisetkaan eivät innostu, niin taloyhtiön energiasäästöt jäävät odotettua pienemmiksi.

Keväällä viisaampia

Taloyhtiössä seurataan tulevan lämmityskauden eli talven ajan asukkaiden lämmitystottumuksia. Keväällä Helsingin kaupunki, VTT ja Helen tekevät tutkimustiedoista yhteenvedon.

Vaikka taloyhtiö ei säästäisi suuria summia lämmityskuluissa, niin nyt huoneistoja lämmittävät isolla alennuksella ostetut termostaatit.

Olli Salmenranta on päättänyt säästää lämmityskuluissa. Hän pitää huoneistonsa lämpötilan 21 asteessa.

Salmenranta ei kuitenkaan usko, että sillä on merkittäviä päästövaikutuksia.

– En näe tätä kauhean isona ilmastotekona. Tämä vain helpottaa minun elämääni. Jos haluaa vaikuttaa ilmastoon, niin sitten täytyy luopua autosta ja pyöräillä.

Helenin laitoksia, lämpövarastoja ja kysyntäjoustoa koskevia tietoja tarkennettu 23.10.2018 klo 12. Helen ei osta lämpöä taloilta, eivätkä taloyhtiöt saa kysyntäjoustoon liittymisestä taloudellista korvausta ainakaan vielä. Tarkennus tehty myös haastateltavan sitaattiin iltapäivän kulutuspiikin syistä.