Rutikuiva kesä hävitti taimenet monista puroista, lajin tapa reissata muualle lisääntymään pitää kannat hengissä

Tukalasta kesästä huolimatta Kangasalan Myllyojassa vipeltää pikku nollikkaita eli tänä vuonna syntyneitä poikasia.

luonto
Miehet sähkökoekalastaa taimenenpoikasia
Myllyoja soveltuu kunnostettuna taimenille, mutta oma kanta on kadonnut. Tilalle kasvatetaan rautalampilaista populaatiota.Marjut Suomi / Yle

Heikki Holstilla on puolikkaan rinkan kokoinen akunkantoteline ja litiumakku selässä. Vyötäröllä roikkuu sähkön ohjainyksikkö, käsissä on haavi ja sähköjohto.

Tarkoitus on tutkia, miten Kangasalan Myllyojan ensimmäiset taimenen mätirasiaistutukset ovat onnistuneet.

Myllyoja saa alkunsa Iso Saksijärvestä ja laskee Keljonjärveen, joka on yhteydessä Längelmäveteen. Heikki Holsti on Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen, KVVY:n kalastotutkija. Tutkimuksessa avustava Juho Mustonen on rantakivellä valmiina astumaan Kuohuvaiseen haavinsa kanssa.

Heikki Holsti
Heikki Holsti on nähnyt tänä kesänä täysin kuiviakin puroja. Niissä ei ole haaville töitä.Marjut Suomi / Yle

Myllyojan alamäen nimi kalskahtaa komealta: Kuohuvainen. Pienessä purossa virtaava vesi pikemminkin solisee tai lirisee kuin kohisee tai kuohuu.

Tämä onkin ollut yksi Heikki Holstin huolenaiheista tänä vuonna. Sateettoman kesän takia osa tutkimusvesistä kuivui kokonaan.

Miehet astuvat puroon. Johdot veteen ja sähkö vinkuu. Tasavirtakenttä tainnuttaa taimenet. Ensimmäinen nollikas, eli tänä vuonna syntynyt poikanen, löytyy vaahdon seasta Juho Mustosen haaviin.

– Olin varautunut siihenkin, ettei täältä löydettäisi mitään. Alle kymmenen senttiä ja pulskan näköinen, Heikki Holsti kehuu Myllyjoen uuden taimenkauden esikoista.

Sähkökalastuslaite
Sähköä veteen ja taimenet tainnoksiin.Marjut Suomi / Yle

Tuloksia vuosien kuluttua

Pirkanmaalla virtaavien vesistöjen kunnostaminen ja taimenen palauttaminen entisiin ympäristöihin on päässyt hyvään vauhtiin.

Vuodesta 2013 vuoteen 2017 Kokemäenjoen vesistön alueella, pääasiassa Pirkanmaalla, on kunnostettu 17 kohdetta. Tänä vuonna talkootöinä poistettiin nousuesteitä, palautettiin perattujen purojen kiviä takaisin uomiin ja tehtiin kutusoraikkoja kuudessa paikassa. Pikku-uomia Pirkanmaalla piisaa.

– Virtavesien kunnostaminen on vasta alussa, mutta nyt ollaan hyvällä tolalla, Heikki Holsti sanoo.

Tänä vuonna on aloitettu uutena Virta-hanke. Nelivuotisessa hankkeessa on mukana yksitoista kuntaa, vesialueiden omistajia, ELY-keskus sekä yrityksiä ja yhdistyksiä.

Miehet mittaavat taimenenpoikasia
Neljältä koealalta löytyi yhteensä kolmisenkymmentä taimenenpoikasta. Niistä saattaa kasvaa lisääntyvä kanta.Marjut Suomi / Yle

Myllyojalla tutkijoiden laskettavina ja mitattavina olevat nollikkaat ovat onnistunut seuraus maaliskuussa tehdyistä mäti-istutuksista. Niitä tehtiin yhdeksään vesistöön, mikä on ennätysmäärä paikkoja ja mätiä.

Kalanmunia tuotiin litroittain

Päivän aikana neljältä Myllyojan koealueelta löytyy kolmisenkymmentä taimenenalkua. Heikki Holsti on tyytyväinen määrään, vaikka se maallikon mielestä ei ole paljon mitään.

– Poikkeuksellisen kuiva kesä on takana, Holsti toistaa.

Yksistään tähän puroon tuotiin Luonnonvarakeskuksen Laukaan yksiköstä mätiä kaksi litraa. Tilavuus on pieni, mutta määrä on noin 12 000 kalanmunaa.

Taimenkantojen palauttaminen vaatii paljon pieniä askeleita.

– Ensi vuonna saadaan täältä ykkösiä, eli yksivuotisia taimenia. Ne kasvavat noin 15 sentin mittaisiksi. Kun istutuksia jatketaan, niin saadaan taas uusia nollikkaita. Voidaan seurata, miten vuosiluokat kasvavat ja nähdään, minkä verran eri-ikäisiä ja kokoisia yksilöitä saadaan, Heikki Holsti kertoo.

Taimenenpoikanen mittaustelineellä
Maaliskuussa puroon tuodusta mädistä kasvoi kesän aikana kymmensenttinen taimen.Marjut Suomi / Yle

Istutuksia tulisi tehdä muutamien vuosien ajan. Järvitaimen on sukukypsä viiden–kuuden vuoden iässä. Silloin luontainen lisääntyminen voi alkaa.

– Tietenkin olosuhteiden pitää olla sellaiset, että taimen alkaa luontaisesti lisääntyä eli kutupaikkojen pitää kunnossa ja kalan pitää päästä nousemaan virtaaviin vesiin.

Kuivuus on vakava haaste

Kuumiin ja kuiviin kesiin on mahdotonta vaikuttaa noin vain. Pienet virtaavat vedet ja taimenten elinolosuhteet ovat vaarassa. Pirkanmaallakin oli täysin kuivuneita istutuskohteita, joissa ei ollut mitään mahdollisuuksia tai syytä koekalastuksiin.

– Aika huolestuttavia näkyjä oli, mutta sitten taas pohjavesivaikutteisissa puroissa, esimerkiksi Ikaalisten alueella löydettiin uusia taimenkantoja. Pohjavesivaikutteisten purojen merkitys taimenten elinpiirinä korostuu, Heikki Holsti sanoo.

Järvivaelteisen taimenkannan voi pelastaa juuri sen taipumus reissuta. Kuivuudelle herkimmät yksilöt ovat pari–kolmivuotiaita. Niillä on tapana oleilla puroissa kesän vähävetisimpään aikaan. Isot yksilöt ovat silloin järvissä vaeltamassa, ja ne palaavat syksyisin puroihin lisääntymään.

Kuohuvainen
Pohjavesistä täydentyvissä puroissa riitti vettä kuivanakin kesänä.Marjut Suomi /Yle

– Isot taimenet ovat suvunjatkajia. Jos on pelkästään paikallaan pysyvä kanta, niin sen koko populaatio joutuu ääriolosuhteiden armoille ja saattaa taantua hyvinkin nopeasti.

Ihmistoimin voi vaikuttaa vesistöjen veden määrään. Pikku purojen kuivuminen voi johtua vaikka ojituksesta.

– Valuma-alueita pitää kunnostaa. Jos esimerkiksi turhaa ojitusta vältetään tai soita ennallistetaan, nämä toimenpiteet vaikuttavat myös vesieliöstöön positiivisella tavalla.

Kalastamaan ei ole asiaa

Taimen on jännä kalastettava ja hyvänmakuinen kala. Mutta eipä hätäillä.

– Kyllä se kalastusmahdollisuus saattaa olla pitkällä horisontissa. Tässä tehdään vasta palauttavaa työtä, että tulevaisuudessa asiat olisivat eri tavalla.

– Istutusvesille on turha lähteä taimensaalis mielessä. Luontaisesti lisääntyvät taimenkannat ovat rauhoitettuja. Niitä ei saa kalastaa eikä ainakaan ottaa paistinpannulle saaliiksi.

Taimenenpoikanen
Tutkimuskalastus on pyydystä ja päästä- kalastustaMarjut Suomi /Yle

Tainnutetut Myllyojan nollikkaat päästetään takaisin veteen. Hetkessä ne livahtavat kivien suojaan.