Mittava ruoppaus tuo Perämeren suurimmalle satamalle lisää kilpailuetua – Kokkolan syväväylästä 14-metrinen

Liikenneviraston ja sataman 63 miljoonaa euroa maksava hanke tuo Kokkolan väylälle metrin lisää syvyyttä.

satamat
Kuvassa ruoppaja syventää Kokkolan syväsataman allasta
Ruoppaaja Harald syventää Kokkolan syväsataman allasta. Maamassaa nostetaan proomuun, joka käy kippaamassa massat sataman läjitysaltaaseen.Ville Viitamäki / Yle

Kaksi ruoppaajaa on tehnyt töitä Kokkolan sataman tuntumassa lokakuun alusta lähtien. Toinen paahtaa pitkiä päiviä Tankarin majakkasaaren luona, toinen taas kaivaa merenpohjaa syväsataman satama-altaalla.

Töitä tehdään, kunnes talvi jäädyttää meren. Työt jatkuvat keväällä. Näin mennnään, kunnes syväväylän ja satama-altaan kulkusyvyydet ovat 14 metriä. Valmista pitäisi olla 2020 lopussa.

Edellisen kerran suuret ruoppaajat urakoivat Kokkolan väylällä vuosituhannen vaihteessa. Tuolloin merenpohjasta rouhaistiin pois maata kahden metrin verran. Miksi näin suhteellisen lyhyen ajan sisällä ryhdyttiin uudestaan töihin, satamajohtaja Torbjörn Witting?

– Laivat ovat kasvaneet pituutta ja leveyttä. Nykyään satamassa käy vuosittain noin 70 kappaletta niin sanottuja post-panamax-laivoja eli 75 000–80 000 tonnin vetoisia aluksia. Koska väylä on nyt vain 13 metrin syvyinen, laivat joutuvat kulkemaan osittain tyhjinä, mikä ei ole tehokasta.

Kuvassa lastattavana oleva alus Kokkolan syväsatamassa
Alus lastattavana Kokkolan syväsatamassa.Ville Viitamäki / Yle

Metrin ruoppaus tuo siis tehokkuutta ja kilpailuetua. Myös ympäristölle on parempi, että alus voi samalla kertaa kuljettaa enemmän lastia. Näin yksittäisiä kuljetuskertoja tarvitaan vähemmän.

Tällä hetkellä Kokkolan sataman eli Suomen kolmanneksi suurimman yleissataman kautta kulkee vuodessa 7–10 miljoona tonnia lastia. Tulevaisuuden tavoite on satamajohtajan mukaan 10 miljoonaa tonnia.

Ei heti uudestaan

Näkyvissä ei ole syväväylän seuraavaa ruoppauskertaa, sillä monenlaisia rajoja tulee vastaan.

Perämerelle seilataan Merenkurkun kautta ja Merenkurkun syväys on 14 metriä, siis Kokkolan väylän tuleva kulkusyvyys. Jos Kokkolassa halutaan syventää omaa väylää, ensin on ruopattava Merenkurkku nykyistä syvemmäksi.

Satamajohtaja Torbjörn Witting toteaa, että Merenkurkun ruoppauksesta on puhuttu, mutta se tuskin toteutuu lähivuosina. Itämeren kulkusyvyyskään ei enää ole kaukana, se on vain 15 metriä.

Hankkeesta 45 miljoonaa euroa menee väylätöihin ja niin sanotun pommisaaren rakentamiseen. Siitä Liikennevirasto maksaa suurimman osan ja Kokkolan satama enintään 10 miljoonaa. Sataman kontolla on vielä 18 miljoonan euron summa, jolla katetaan altaan syvennys sekä sataman laajennus.

Maata monen Eduskuntatalon verran

Metrin ruoppaus ei kuulosta valtavalta urakalta. Sitä se kuitenkin on, sillä kun väylä on noin 20 kilometriä pitkä, moreenia ja sedimenttejä nostetaan merestä paljon.

Liikenneviraston laskelmien mukaan ruoppaajien kauhoissa nousee ylös massoja pari miljoonaa kuutiota eli noin 20 Eduskuntatalon verran. Ne otetaan hyötykäyttöön: niillä rakennetaan satamalle 20 hehtaaria uutta satamapinta-alaa.

Kuvassa satamajohtaja Torbjörn Witting ja projektipäällikkö Seppo Paukkeri Liikennevirastosta
Satamajohtaja Torbjörn Witting ja Liikenneviraston projektipäällikkö Seppo Paukkeri.Ville Viitamäki / Yle

Viime vuosina ruoppauksille on asetettu yhä tiukempia ympäristösäädöksiä.

– Kyllä nämä viime vuosina ovat tiukentuneet, mikä on hyvä juttu. Väistämättä näissä väylähankkeissa tulee väliaikaisia ympäristövaikutuksia, joita seurataan. Me seuraamme esimerkiksi linnustoa, kalastoa, vesikasvillisuutta ja veden sameutta. Onneksi vaikutukset ovat tyypillisesti olleet väliaikaisia, sanoo Liikenneviraston projektipäällikkö Seppo Paukkeri.

Väylätöiden läheisyydessä on Natura-alueita ja luonnonsuojelualueita. Kokkolan kaupungin ympäristötoimiston mukaan lähellä pesineet räyskät kärsivät edellisistä ruoppauksista.

Liikenneviraston vastuulla on myös niin sanotun pommisaaren rakentaminen. Jo 1990-luvun väylätöiden yhteydessä väylän pohjasta löytyi sodanaikaisia ammuksia. Alueelta kaivetut maamassat kasattiin pommisaareksi.

Pommisaari kasvaa yhä, sillä ammuksia on löytynyt vielä lisää ja niiden ympäriltä, niin sanotulta riskialueelta, kaivetut maamassat läjitetään pommisaareen. Kun saari on valmis, sinne johtava maasilta puretaan ja saari maisemoidaan. Liikennevirastossa on pohdittu, että saari voitaisiin nimetä karttoihin vaikkapa Lintusaareksi.