Ruotsissa yksin tulleita alaikäisiä turvapaikanhakijoita on kadonnut 60 koululuokan verran – Suomessa parisataa

EU-maihin ja Norjaan yksin tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrä on laskenut huippuvuodesta 2015. Tulomaista kadonneiden nuorten kokonaismäärä on kuitenkin kasvussa.

turvapaikanhaku
Lapsia ulkona.
Syyrialaisia lapsia leirissä Latakiassa, Syyriassa.Mohammed Badra / EPA

Mission Children Europe (siirryt toiseen palveluun) -kansalaisjärjestöverkoston ohjelmajohtaja Federica Toscano esittää ensi töikseen alaikäisten muuttoliikkeeseen liittyvän näkemyksensä. Hän haluaa oikoa yleistä käsitystä turvapaikanhakijoiden katoamisista.

– On väärin ajatella, että nuoret katoavat, koska he haluavat mennä maasta toiseen, etelästä pohjoiseen, Toscano sanoo.

– Tämä ei pidä paikkaansa, sillä suuri joukko nuoria toki katoaa Italiassa ja Kreikassa, mutta myös Saksassa, Britanniassa ja Ruotsissa.

Euroopan Unioniin ja Norjaan on tullut neljän vuoden aikana yksin noin 220 000 alaikäistä turvapaikanhakijaa, heistä ainakin 10 000 on kadonnut – lähinnä odottaessaan turvapaikkapäätöstä.

Katoamisten pääsyynä Federica Toscao pitää käsittelyaikojen pituutta ja monimutkaisuutta. Hänen mukaansa huomioon kyllä otetaan, ettei nuorilla ole huoltajaa, mutta yksilöllisiä tarpeita ei huomioida.

– Valitettavasti eurooppalainen järjestelmä perustuu laajoihin määritelmiin. Kaikille tarjotaan sama vastaus henkilökohtaisen hoitosuunnitelman sijasta.

Ohjelmajohtaja Toscano myöntää, että tavoite henkilökohtaisesta hoitosuunnitelmasta on kova, mutta siten luottamus syntyy.

Tilastografiikka
Ilkka Kemppinen / Yle

Majoitus on vasta alku

– Monissa maissa on keskitytty hätäapuun, kuten majoitukseen. Valitettavasti se jää siihen, vaikka asumisen pitäisi oikeastaan olla alku.

Federica Toscanon mukaan nuoret pitäisi saada sopeutumaan yhteisöön luottamusta herättävän tukihenkilön avulla.

Hänestä on usein itsepetosta arvioida, että yhdestä maasta kadonnut lapsi olisi turvassa jossakin muualla.

– Kun alaikäinen lähtee maasta toiseen, hänellä ei ole aina tietoa majapaikasta, ruuasta tai turvallisuudesta. Nuoret voivat pahimmillaan joutua tuottoisan rikollisuudenhaaran, ihmiskaupan tai ääriliikkeiden (siirryt toiseen palveluun) uhriksi.

Toscanoi painottaa, että alaikäisen katoaminen on ensisijaisesti lastensuojelukysymys, ei muuttoliikekäytäntöihin liittyvä seikka.

Viranomaisyhteistyötä tarvitaan, sillä esimerkiksi psyykkisten ongelmien hoito viivästyy, jos tutkimukset ja selvitykset tulijan voinnista aloitetaan aina uudestaan kuormittavissa oloissa.

"Jotkut EU-maat eivät ole tehneet alaikäisten hyväksi juuri mitään."

Federica Toscanini, Mission Children Europe -kansalaisjärjestöverkoston ohjelmajohtaja

Suomi saa kiitosta alaikäisten vastaanotosta

Helsinkiin Toscanon toi Euroopan muuttoliikeverkoston Helsingissä perjantaina järjestetty seminaari, jossa pohdittiin ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten asemaa.

Suomea Toscanokiittelee siitä, että tänne päätettiin ensimmäisten maiden joukossa ottaa vastaan ilman huoltajaa tulleita nuoria.

– Koska määrät ovat pieniä, on voitu keskittyä laatuun. Suuret joukot kuormittavat järjestelmää. Jotkut EU-maat eivät ole tehneet alaikäisten hyväksi juuri mitään.

Eniten turvapaikkoja yksintulleet alaikäiset hakivat Saksasta, Ruotsista ja Italiasta. Eniten tulijoita oli puolestaan Afganistanista, Syyriasta, Eritreasta, Irakista ja Somaliasta.

Ruotsiin tulee joukoittain alaikäisiä ja heitä myös katoaa

Ruotsiin on saapunut ilman huoltajaa yli 45 000 alaikäistä. Korkeat katoamisluvut, parituhatta, ovat suhteessa korkeaan turvapaikanhakijoiden määrään.

– Heitä lähtee arviolta kuudenkymmenen koululuokan verran.

Suomessa luvut ovat kansainvälisessä vertailussa pieniä sekä tulijoiden että katoajien osalta. Esimerkiksi vuonna 2014 katoamistapauksia oli kuusi. Yhteensä Suomesta on kadonnut vuosina 2014–2017 vajaat kaksisataa nuorta.

Suomen tilannetta selvittää ylitarkastaja Jutta Saastamoinen Euroopan muuttoliikeverkostosta.

– Yksi syy on varmasti se, että kun Suomi on täällä kaukana pohjoisessa, tänne tullaan tarkoituksella. Katoamisia tapahtuu juuri eteläisen Euroopassa, jossa on yleisiä kauttakulkumaita. Niistä halutaankin lähteä jatkamaan matkaa etsimään sukulaisia tai ystäviä tai toisenlaisia olosuhteita.

Saastamoisen mukaan syitä katoamiseen voi vain arvella, sillä nuoria ei yleensä katoamisen jälkeen tavoiteta.

– Yleensä lähdetään etsimään sukulaisia. Esimerkiksi vuonna 2015-2016 kadonneista kolmasosa löytyi toisesta Euroopan maasta. He ovat hakeneet siellä turvapaikkaa tai päätyneet tekemisiin viranomaisten kanssa, sillä tieto tuli juuri viranomaisilta.

Ylitarkastajat Jutta Saastamoinen ja Johanna Väänänen Euroopan muuttoliikeverkostosta ovat kirjoittaneet yksin tulleita alaikäisiä koskevan Suomen kansallisen raportin (siirryt toiseen palveluun). Maakohtaisten raporttien pohjalta kootaan Eurooppaa koskeva vertailututkimus (siirryt toiseen palveluun).

Kuuma linja 116 000 etsii kadonneita

Kadonneiden etsinnässä tai pulmatilanteissa auttaa yleiseurooppalainen palveleva puhelin.

– Palvelulinja on käytössä EU-alueen lisäksi esimerkiksi Serbiassa ja Ukrainassa. Numerosta jakavat tietoa muun muassa sosiaalityöntekijät, Federica Toscano kertoo.

Hän antaa esimerkin pakomatkalla eroon joutuneista veljeksistä.

Toinen veli oli päätynyt Kreikasta Saksaan. Paikallinen sosiaalityöntekijä otti kuumalla linjalla yhteyttä Kreikkaan ja kertoi pikkuveljen tapauksesta.

Viranomaiset löysivät isoveljen kehnoista oloista Kreikassa. Lopulta veljekset pääsivät samaan paikkaan perheenyhdistämisprosessissa.

Korjattu 16.10. klo 11.32. Federica Toscanon nimi korjattu oikeaan muotoon, kyseessä on kansallinen raportti. Vuosina 2015-2016 kadonneista kolmasosa löytyi toisesta maasta.