Presidentti Niinistö ihmettelee rahan määrän nopeaa lisääntymistä maailmassa: Velan kasvu ei voi jatkua

"Rahan yhteyttä reaalimaailman on vaikea nähdä", Sauli Niinistö sanoi taloustoimittajien lounaalla.

Sauli Niinistö
Sauli Niinistö medialounaalla Helsingissä 12. lokakuuta.
Presidentti Sauli Niinistö tapasi taloustoimittajia lounaalla perjantaina Helsingissä.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on huolestunut rahan ja velan määrän kasvusta maailmassa.

Keskuspankit eli lähinnä Yhdysvaltain Fed, Euroopan keskuspankki ja Kiinan keskuspankki ovat syytäneet viime aikojen ohjelmillaan historiallisen paljon tuoretta rahaa kansainvälisille finanssimarkkinoille.

– Rahaa on maailmassa valtavasti, paljon enemmän kuin osaamme kuvitellakaan. Tämä herättää pohdiskelun, onko rahan määrä muuttanut sen olemusta tai eriyttänyt eri ihmisten ja yhteisöjen käsitystä siitä, mikä on raha, Niinistö kysyi Taloustoimittajien yhdistyksen lounastilaisuudessa perjantaina.

Monelle tavalliselle kuluttajalle rahan ja kuluttamisen välinen yhteys on selvä. Niinistö otti esimerkiksi suomalaisen eläkeläisen, joka saa tuhat euroa kuukaudessa käteen. Tämä eläkeläinen laskee kaupassa käydessään joka sentin ja kokee erittäin konkreettisesti sen, että raha on hyödyke, jolla saa tavaroita.

– Samaan aikaan maailmassa on kymmeniä, ehkä satoja neuvotteluja, joissa yhtäkkiä vain käsitellään miljoonan tällaisen eläkeläisen tuloja vastaavaa rahamäärää eli miljardia euroa – eikä se ole edes kovin paljoa niissä pöydissä.

Niiistön mielestä raha on näissä pöydissä luku, jota halutaan kasvattaa, mutta sen yhteyttä reaalimaailman on vaikea nähdä.

– Kehitys ei voi loputtomasti jatkua, Niinistö pohti.

"Geopoliittinen jytinä ei näy markkinoilla"

Niinistö kiinnitti huomiota myös siihen, että kansainvälisen politiikan pyörteissä markkinavoimien asenne on ollut rauhallinen.

Maailman geopolitiikassa tapahtuu paljon: on ollut Krimin valloitus, Ukrainan kriisi, Syyrian tilanne, Pohjois-Korean ohjukset, Israel, Iran ja jopa konfliktin mahdollisuus, Niinistö luetteli.

– Tuntuu että geopolittinen jytinä ei ole näkynyt osakekursseissa, ei investointisuunnitelmissa, ei missään.

– Ovatko markkinat välinpitämättömiä? En näin sanoisi vaan on hyvä, että on jokin sektori maailmassa, joka ei hypähtele joka tviitin perässä, Niinistö sanoi.

Markkinoiden viileä suhtautuminen tasaa hänen mielestään maailman menoa.

"Pitäisikö markkinoiden pohtia ilmastonmuutosta?"

– Mutta pitäisikö markkinavoimien kuitenkin johonkin reagoida, Niinistö kysyi.

Ilmastonmuutos puhuttaa hänen mielestään lähinnä niitä markkinatoimijoita, jotka ovat välittömästi tekemisissä energian kanssa – siis sellaisten hyödykkeiden kanssa, jotka ovat ilmastonmuutoksen suoria kohteita.

– Pohditaanko markkinoilla laajemmin esimerkiksi sitä, mitä vaikutuksia ilmastonmuutoksella on tuotantomääriin tai ihmisten kulutuskäyttäytymiseen? Pitäisikö pohtia enemmän?

Markkinavoimat ovat olleet globalisaation ajava voima, Niinistö huomautti. Globalisaatio taas on yksi syy siihen, että maailmassa syntyy populistisia liikkeitä.

Hän toivoi markkinatoimijilta pidemmän tähtäimen ajattelua.

– En ole havainnut, että markkinavoimissa olisi halukkuutta pohtia omien toimien vaikutusta tai sitä, miten populismin leviäminen voisi vaikuttaa markkinoihin.

Markkinat ovat hiljaa myös meneillään olevasta muuttoliikkeestä, esimerkiksi maahanmuutosta, ja sen seurauksista yhteiskuntaan.

– On hyvä, että säilyy maltti, kun geopoliittiset laineet lyövät lujaa, mutta kun puhutaan näistä muista ilmiöistä, toivoisi markkinoilta omaa pohdintaa.

Lue lisää: Mitä vaikutuksia YK:n ilmastopaneelin raportilla on maailman pörsseissä?