Työryhmällä kaksi kuukautta aikaa selvittää Jäämeren radan vaikutuksia saamelaisiin, luontoon ja poronhoitoon – "Ei onnistu"

Jäämeren radan Rovaniemi-Kirkkoniemi-linjauksen selvitystyölle on annettu aikaa joulukuun puoleenväliin saakka.

Jäämeren rata
Sámediggi 30.10.2014
Saamelaiskäräjien ensimmäinen varapuheenjohtaja Heikki Paltto edustaa Saamelaiskäräjiä Jäämeren radan selvitystyöryhmässä.Vesa Toppari / Yle

Saamelaiskäräjät ei pidä Jäämeren radan selvitystyölle annettua aikaa realistisena.

Jäämeren ratahankkeen parissa työskentelee tällä hetkellä suomalais-norjalainen yhteistyöryhmä, jonka tehtävänä on selvittää Pohjois-Suomen Rovaniemeltä Pohjois-Norjan Kirkkoniemelle suunniteltua ratalinjausta. Liikenne- ja viestintäministeriö on perustanut työtä varten sekä varsinaisen työryhmän että kolme alatyöryhmää.

Yksi alatyöryhmistä selvittää saamelaisiin, porotalouteen ja luontoon kohdistuvia vaikutuksia. Alatyöryhmää johtaa Lapin Ely-keskuksen ympäristö- ja luonnonvara-asioiden päällikkö Timo Jokelainen.

– Meidän alatyöryhmämme tehtävä on käsitellä kahta selkeää kysymystä: miten radan vaikutuksia luontoon ja alkuperäiskansaan voidaan arvioida ja mitkä asiat vaativat lisäselvityksiä, Jokelainen kertoo.

Timo Jokelainen on nimitetty Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen johtajaksi
Lapin Ely-keskuksen ympäristö- ja luonnonvara-asioiden päällikkö Timo Jokelainen.Lapin ELY-keskus

"Raportti ei tule valmistumaan annetussa aikataulussa"

Alatyöryhmä kokoontui ensimmäisen kerran tällä viikolla Inarissa. Työryhmien selvitysten on määrä valmistua viimeistään kahden kuukauden kuluttua, joulukuun 14. päivä.

Alatyöryhmässä on edustajia muun muassa Saamelaiskäräjiltä, kolttasaamelaisten kyläkokoukselta sekä alueen poronhoitajilta. Työryhmän jäsen, Saamelaiskäräjien ensimmäinen varapuheenjohtaja Heikki Paltto sanoo, ettei Saamelaiskäräjillä ole resursseja saada selvitysraporttia valmiiksi näin tiukassa aikataulussa.

– Aikaa on niin vähän, että se ei tule olemaan valmis annetussa aikataulussa. Ympäristövaikutusten arviointi ei ainakaan tule valmistumaan, kertoo Paltto.

Heikki Paltto
Saamelaiskäräjien ensimmäinen varapuheenjohtaja Heikki Paltto suhtautuu epäilevästi selvitystyölle annettuun määräaikaan.Vesa Toppari / Yle

Työryhmän puheenjohtaja Timo Jokelainen kertoo, että Ely-keskus tekee työtä virkatyönä ja on sen vuoksi katsonut, että siihen on mahdollista osoittaa riittävästi resursseja ilman erillistä hanketta. Hän kertoo kuitenkin ymmärtävänsä, että hanke vaatii paljon resursseja Saamelaiskäräjiltä.

– Kun tällaisia hankkeita tulee ja niihin tulisi pystyä osallistumaan, niin jostainhan se resurssointi olisi otettava. Jos sitä ei löydy Saamelaiskäräjiltä, niin ehkä asia pitäisi pystyä järjestämään jollain muulla tavalla. Aikaahan tällaiset asiat vaativat, siitä me emme pääse mihinkään.

"Hyvä muistaa, mihin asti olemme etenemässä"

Alatyöryhmän puheenjohtaja Timo Jokelainen kertoo, että Suomessa ja Norjassa on selvitelty, mitä ympäristölainsäädännön mukaisia menettelyjä mahdollisessa Jäämeren ratahankkeessa tultaisiin tekemään ja miten alkuperäiskansoihin liittyvät lainsäädännöt liittyvät näihin menettelyihin.

– Me olemme saaneet tehtyä lakisääteisten menettelyjen kuvauksen ja jatkamme asiassa sen pohjalta eteenpäin.

Timo Jokelainen myöntää, että aikataulu on haasteellinen, mutta muistuttaa, mihin asti työssä on tarkoitus edetä. Hän painottaa, että Jäämeren radan vaikutuksia ei pystytä tarkasti arvioimaan ennen kuin hanke on suunniteltu tarpeeksi pitkälle.

– Itse ratahankkeen vaikutuksiahan me emme voi arvioida ennen kuin se on edennyt riittävän pitkälle suunnittelullisesti. Työryhmämme käsittelee asiaa lähtökohtaisesti lainsäädännöllisten menettelyjen kautta. Sitä kautta tutkien meillä on mahdollisuus kertoa, minkätyyppisiä menettelyjä mahdollisessa ratahankkeessa tarvitaan, minkälaisia asioita menettelyissä selvitetään ja millä lailla vaikutuksia arvioidaan.

– Tunnustan, että aikataulu on haasteellinen, mutta toisaalta on hyvä muistaa, mikä on se tarvittava lopputulos asiasta ja mihin asti olemme etenemässä. Ajattelen alatyöryhmän puheenjohtajana, että etenemme siihen asti, kun tässä aikajänteessä on mahdollista edetä, Jokelainen sanoo.

kartta
Liikenne- ja viestintäministeriö valitsi maaliskuussa jatkoselvitettäväksi ratalinjauksen Rovaniemeltä Kirkkoniemelle.Yle Uutisgrafiikka

Liikenne- ja viestintäministeriön päällikkö Sabina Lindström yhtyy Jokelaisen sanoihin.

– Aiheen loppuselvitykseen on asetettu määräajaksi se joulukuun 14. päivä. Määräaika ei ole hirveän pitkä, jonka vuoksi emme kykene selvittämään asiaa perinpohjin. Sen pohjalta on sitten niin sanotusti poliittisen päätöksenteon paikka siitä, halutaanko asiaa vielä jatkoselvittää vai ei, Lindström tähdentää.

Liikenneviraston esiselvityksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan Jäämeren rata parantaisi Suomen logistista asemaa ja saavutettavuutta sekä koko Euroopan yhteyksiä. Rata toisi vaihtoehtoisen kuljetusreitin Suomen vienti- ja tuontikuljetuksille. Jäämeren ympäri vuoden jäättömien syväsatamien kautta avautuisi uusi yhteys myös Atlantille ja Koillisväylälle.

Jäämeren radan kuljetukset koostuisivat selvityksen arvioiden mukaan pääasiassa mineraaleista, kalatuotteista, raakapuusta ja metsäteollisuuden jalostustuotteista. Potentiaalisia kuljetuksia ovat myös Barentsin alueen luonnonvarat sekä tulevaisuudessa muut Kollisväylän kautta kulkevat tuotteet.

Ehdotettavan Kirkkoniemi-linjauksen kokonaiskustannukseksi on arvioitu noin 2,9 miljardia euroa, mikäli linjaus kulkee Rovaniemeltä Sodankylän kautta Kirkkoniemelle. Kirkkoniemen linjauksen investointikustannukset Suomen puolella ovat noin 2 miljardia euroa ja Norjan puolella noin 0,9 miljardia euroa.