Kutsunnat koko ikäluokalle, oppivelvollisuuden pidennys ja koulutusleikkausten peruminen – näin eduskuntapuolueet ratkaisisivat nuorten syrjäytymistä

Puolueet esittelivät ratkaisujaan tänään Allianssin järjestämässä Ratkaistaan Suomen suurin ongelma -tapahtumassa.

syrjäytyminen
Päiväkoti
Useat puolueet panostaisivat varhaiskasvatukseen, jotta syrjäytämistä voitaisiin ennaltaehkäistä.Eila Haikarainen / Yle

Nuorten syrjäytyminen on viheliäinen ongelma. Syrjäytymiselle on olemassa lähes yhtä monta syytä kuin on syrjäytynyttäkin.

Tämän vuoksi syrjäytymistä ei voi ratkaista yhdellä patenttiratkaisulla, vaan siihen vaaditaan monia eri keinoja, jotka koskevat lapsia ja nuoria eri elämänvaiheissa.

Kyse on kuitenkin todella suuresta ongelmasta. Syrjäytymiseen erikoistuneen Me-säätiön mukaan Suomessa on 66 000 koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevaa 15–29-vuotiasta nuorta.

Keskeistä on se, että mahdollisimman moni nuori saisi suoritettua toisen asteen tutkinnon. Opintojen keskeyttämisellä ja syrjäytymisellä on vahva tilastollinen yhteys toisiinsa.

Suomen Nuorisoyhteistyöjärjestö Allianssi on kerännyt yhteen eduskuntapuolueiden ratkaisut siitä, miten ongelmia voisi ratkaista. Puolueet esittelivät ratkaisujaan tänään Allianssi järjestämässä Ratkaistaan Suomen suurin ongelma -tapahtumassa.

Keskusta – Ongelmiin puututtava ajoissa

Analyysi:

Keskustan mukaan syrjäytyminen on suomalaisen yhteiskunnan yksi kipeimmistä ongelmista. Puolue painottaa ennaltaehkäiseviä toimia ja palveluiden kehittämistä.

Konkreettiset toimet:

Pienten lasten koulu: Koulussa olisi perustaitojen tarkastelupiste, joka ajoittuisi toisen luokan loppuun. Eteenpäin siirryttäisiin, kun oppimisen perustaidot olisivat hallussa. Tämä ehkäisisi oppimisvaikeuksia tulevissa opinnoissa.

Oppivelvollisuus: Keskusta haluaa nostaa oppivelvollisuutta vuodella 18 ikävuoteen. Tämä pitäisi nykyistä useammat nuoret kiinni opinnoissa, kun yläaste vaihtuu toisen asteen kouluun.

Tulevaisuuskutsunnat: Puolustusvoimien kutsuntoja olisi kehitettävä siten, että ne koskisivat sekä miehiä ja naisia. Kutsunnoissa käytäisiin läpi nuoren hyvinvointia, tulevaisuuden suunnitelmia sekä siviili- ja varusmiespalvelukseen liittyviä kysymyksiä.

Oppilaita ja reppuja peruskoulun ala-asteella.
Keskusta esittää alakouluun tarkastelupistettä, jolloin käytäisiin läpi oppilaan opintojen etenemistä koulussa.Emmi Korhonen / Lehtikuva

Neuvolat: Keskustan mukaan perheitä on tuettava lasten kasvattamisessa ja yksi keino tähän on muuttaa neuvoloiden toimintaa. Neuvoloiden henkilökunnan pitäisi tehdä jatkossa kotikäyntejä, jotta ongelmiin päästäisiin heti kiinni.

Harrastetuki: Vähävaraisten lasten harrastuksia on tuettava harrastetuella.

Äänestysikäraja 16 vuoteen: Keskustan mukaan nuorilla pitää olla mahdollisuus vaikuttaa tulevaisuuteensa. Tämän takia kaikissa vaaleissa ikäraja on laskettava 16 ikävuoteen.

Kokoomus – Esiopetuksesta kaksivuotinen

Analyysi:

Kokoomus näkee nuorten syrjäytymisen erittäin vakavana ongelmana paitsi yhteiskunnan mutta myös yksilön näkökulmasta. Puolue toteaa, että mitä kauemmin työn ja opiskelun ulkopuolella oleminen kestää, sitä enemmän ongelmia kasaantuu. Puolue pyrkii ennaltaehkäisemään ongelmia.

Konkreettiset toimet:

Varhaiskasvatus: Kokoomuksen tavoitteena on, että jokainen lapsi pääsee osallistumaan varhaiskasvatukseen. Tämä tasaa lasten lähtökohtia koulussa. Siksi puolue vaatii, että varhaiskasvatusmaksuja alennetaan asteittain. Pitkän aikavälin tavoitteena on antaa maksutonta varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa.

Esiopetus: Puolue haluaa tehdä esiopetuksesta kaksivuotisen. Tämä olisi ilmainen perheille.

Oppimateriaalilisä: Kokoomus esittää, että toisella asteella pitäisi ottaa käyttöön oppimateriaalilisä. Lisä kohdentuisi oppilaille, jotka eivät muuten pysty hankkimaan tarvittavia oppimateriaaleja. Tämä poistaisi eriarvoisuutta oppilaiden keskuudessa.

Harrastustakuu: Puolue haluaa jatkaa ja laajentaa harrastakuun toteuttamista. Takuun ideana on tarjota jokaiselle nuorelle vähintään yksi harrastus. Kunnat voisivat toteuttaa tavoitetta tarjoamalla järjestöille tiloja entistä edullisemmin.

SDP – Oppivelvollisuutta pidennettävä

Analyysi:

SDP pitää syrjäytymistä prosessina, jossa huono-osaisuuden ongelmat alkavat kasautua varhain. Puolueen mukaan syrjäytyminen sanana ei kuvaa ilmiötä hyvin, koska kyse on ennen kaikkea yhteiskunnallisesta ongelmasta. Siksi kaikkien pitäisi kiinnittää huomiota yhteiskunnan rakenteisiin.

Konkreettiset toimet:

Maksuton varhaiskasvatus: Demareiden pitkän aikavälin tavoitteena on kaikille maksuton varhaiskasvatus. Tähän pitäisi puolueen mukaan pyrkiä vaiheittain tulevilla vaalikausilla. Puolueen mukaan laadukkaalla varhaiskasvatuksella pystytään pysäyttämään huono-osaisuuden kierre.

Maksuton kerhotoiminta: SDP ajaa maksutonta aamu- ja iltapäiväkerhotoimintaa. Tämä vähentäisi varsinkin pienten lasten yksin vietettyä aikaa, kun vanhemmat ovat vielä töissä.

Oppivelvollisuuden pidentäminen: Demarit ajaa oppivelvollisuuden pidentämistä vuodella, jolloin kuntien pitäisi järjestää jokaiselle nuorelle jatkokoulutuspaikka. Tämä tarkoittaisi myös sitä, että oppikirjat ja tarvikkeet muuttuisivat oppilaille ilmaisiksi. Tämä tasaisi eri perhetaustoista tulevien oppilaiden eroja.

Nuorisotakuuta vahvistettava: SDP:n mukaan nuorisotakuuta on vahvistettava. Takuun ideana on se, että jokaiselle yli kolme kuukautta työttömänä olleelle 25-vuotiaalle nuorelle tai alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle on taattava joko työ-, työharjoittelu-, työpaja-, oppisopimus- tai kuntoutuspaikka.

Koulutustili: Jokaiselle työikäiselle pitäisi luoda koulutustili, jonne kertyviä varoja voisi käyttää aikuiskoulutukseen, kuten erilaisille kursseille.

Sininen tulevaisuus – Kiusaajan pitää vaihtaa koulua

Analyysi:

Sinisen tulevaisuuden mukaan syrjäytyminen vaatii tulevina vuosina erityisen suurta huomiota. Puolueen mukaan talouskasvu ja työllisyyden kohentuminen luovat hyvän pohjan ongelmaan tarttumiseen.

Konkreettiset toimet:

Kiusaajan pitää vaihtaa koulua: Sinisen tulevaisuuden mukaan jatkossa kiusaajan pitää kiusatun sijaan vaihtaa koulua. Tämän lisäksi oppilaat ja opettajat on velvoitettava kertomaan näkemästään koulukiusaamisesta.

Jokaiselle apua pääsykokeisiin: Oppilaitosten olisi tuettavat nuoria pääsykokeisiin valmistautumisessa, jolloin perheiden varallisuus ei ratkaisisi, ketkä pääsevät valmennuskursseille.

Harrastuspassi kaikille: Harrastuspassi pitäisi levittää kaikkien kuntien käyttöön. Passi on älypuhelinsovellus, jolla nuori pääsee joko edullisesti tai maksuttomasti kokeilemaan eri harrastuksia.

Viidesluokkalaisia liikuntatunnilla ala-asteella.
Useat puolueet esittävät lapsille ja nuorille tukea, jonka avulle he pääsisivät harrastuksiin kiinni.Markku Ulander / Lehtikuva

Kutsunnat jokaiselle: Kutsuntojen pitäisi koskea koko ikäluokkaa. Tällöin kutsunnoissa voitaisiin saada tietoa heidän terveydentilastaan. Samalla nuoria voitaisiin tarvittaessa opastaa tukipalveluiden ja harrastusten pariin.

Pikavippien mainonta kiellettävä: Pikavipit aiheuttavat nuorille velkaantumiskierteen, minkä takia niiden mainonta olisi kiellettävä. Samalla vipeille pitäisi asettaa korkokatto.

Perussuomalaiset – Koulurauha-asiamiehet oppilaitoksiin

Analyysi:

Perussuomalaiset pitää syrjäytymistä suurena ongelmana, eikä sitä auta, että joka vuosi syrjään jää uusia nuoria. Puolueen mukaan tilanne on inhimillisesti ja taloudellisesti kestämätön.

Konkreettiset toimet:

Harrastustakuu: Jokaiselle nuorelle on perussuomalaisten mukaan turvattava vähintään yksi harrastus.

Käytännön kautta oppiminen: Peruskoulussa on lisättävä käytännön kautta oppimista, jotta kaikki voivat oppia omalla tavallaan.

Koulurauha-asiamiehet: Vaikeisiin koulukiusaamistapauksiin otetaan mukaan erilliset koulurauha-asiamiehet, joiden vastuulla on ratkaista ongelmat. Ohjenuorana on, että kiusaajat vaihtavat koulua eivätkä kiusatut.

Ammattitutkinto lyhenee: Ammattikoulujen tutkintoja tiivistetään siten, että tavoiteaika tutkinnolle lyhenee, mutta lähiopetuksen määrä päivää kohden kasvaa.

Korjaamo: Perussuomalaiset perustaisivat maakuntien alle Korjaamoita, joissa nuoriso saa kaiken tuen kaikille elämänalueille: koulutukseen, työllistymiseen, harrastuksiin, henkiseen apuun ja sote-palveluihin ohjaamiseen.

Vihreät – Subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus takaisin

Analyysi:

Vihreiden mukaan syrjäytyminen on mekanismi, jossa huono-osaisuus kasautuu. Päättäjien pitäisikin puolueen mukaan kiinnittää huomiota rakenteisiin, jotka syrjäyttävät nuoria.

Konkreettiset toimet:

Varhaiskasvatusoikeus takaisin: Vihreät haluaa palauttaa lasten subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden takaisin. Hallitus rajasi oikeutta varhaiskasvatukseen 20 tuntiin viikossa joulukuussa 2015, jos vanhemmat eivät ole kokoaikatyössä tai opiskele täysipäiväisesti. Muutos tasaisi vihreiden mukaan lasten lähtökohtia.

Maksuton varhaiskasvatus: Vihreät vaatii maksutonta varhaiskasvatusta viisivuotiaille ja esiopetuksesta kaksivuotista, jotta lasten lähtökohtia voitaisiin tasata. Puolueen mukaan nykyään 22 prosenttia viisivuotiaista on varhaiskasvatuksen ulkopuolella.

Kiusaamiselle nollatoleranssi: Vihreät haluaa, että koulukiusaamista ehkäisevien hankkeiden käytänteet laajennettaisiin kaikkiin kouluihin. Puolue viittaa ennen kaikkea Kiva-hankkeeseen, jolla on pyritty ennaltaehkäisemään ja vähentämään kiusaamista vuodesta 2009 lähtien. Kiusaamiseen pitäisi olla puolueen mukaan nollatoleranssi.

Maksuton toinen aste: Puolueen mukaan toinen aste pitää muuttaa jatkossa maksuttomaksi. Tämä antaa kaikille mahdollisuuden saada toisen asteen tutkinnon.

Oppivelvollisuuden pidentäminen: Myös vihreät vaatii oppivelvollisuuden pidentämistä vuodella. Kuntien pitäisi jatkossa tarjota jokaisella nuorelle opiskelupaikka, jos he ovat alle 18-vuotiaita.

Vasemmistoliitto – Ilmainen ehkäisy nuorille

Analyysi:

Vasemmistoliitto ei esitä varsinaista näkemystä syrjäytymisestä ja sen syistä. Puolue pyrkii kuitenkin puuttumaan rakenteellisiin ongelmiin.

Konkreettiset toimet:

Laajennetaan oppivelvollisuutta: Vasemmistoliitto esittää, että oppivelvollisuutta laajennettaisiin 18 ikävuoteen. Samalla koko toisen asteen oppimateriaalit olisivat oppilaille ilmaisia. Toimilla vähennettäisiin koulupudokkaiden määrää ja tasoitettaisiin eri perhetaustoista tulevien nuorien lähtökohtia.

Ilmainen ehkäisy: Puolue kannattaa ilmaista ehkäisyä alle 25-vuotiaille. Vasemmistoliitto perustelee kantaansa sillä, että nuorten sosioekonominen asema vaikuttaa aborttiriskiin. Samalla kalleimmat ehkäisyt ovat liian kallis investointi suurelle osalle nuorista. Kuntakohtaisista kokeiluista on saatu hyviä tuloksia. Kunnissa aborttien määrä on laskenut selvästi.

Matalan kynnyksen palveluita lisättävä: Vasemmistoliiton mukaan perheiden huono-osaisuus selittää usein lasten syrjäytymistä, joten se periytyy monesti vanhemmilta lapsille. Syrjäytymisen tunnistamiseen pitää satsata kunnissa ja ennaltaehkäiseviä palveluita pitäisi puolueen mukaan lisätä. Ongelmat pitäisi selättää, ennen kuin ne muuttuvat liian vaikeiksi ja monimutkaisiksi.

RKP – Lisää rahaa etsivään nuorisotyöhön

Analyysi:

RKP:n mukaan syrjäytymiseen ei ole olemassa vain yhtä syytä ja siksi ongelman ratkaisemiseen tarvitaan useita keinoja. Muutoksen tekemiseen tarvittaisiinkin pysyvää rahoitusta, jotta ongelmiin voitaisiin tarttua pitkäjänteisesti.

Konkreettiset toimet:

Yksinhuoltajakorotuksia nostettava: RKP:n mukaan lapsiköyhyys on Suomessa lisääntynyt ja se on yleisintä yksinhuoltajaperheissä. Tämän takia yksinhuoltajakorotuksia olisi nostettava. Samalla puolue katkaisisi yksinhuoltajakorotuksen ja toimeentulotuen yhteyden toisistaan. Tällä hetkellä korotus pienentää toimeentulotukea.

Perhevapaita uudistettava: RKP haluaa uudistaa perhevapaita 6+6+6-mallin mukaisesti. Mallissa äiti ja isä pitävät molemmat omat kuuden kuukauden vapaat vastasyntyneen kanssa. Viimeisen kuuden kuukauden osuudesta he saavat päättää itsenäisesti. Malli ohjaisi RKP:n mukaan naisia nykyistä nopeammin työmarkkinoille.

Lisää varhaiskasvatusta: RKP esittää kolme vuotta täyttäneille lapsille oikeutta maksuttomaan varhaiskasvatukseen. Maksutonta varhaiskasvatusta saisi neljä tuntia päivässä. Muutos antaisi puolueen mukaan lapsille nykyistä tasaisemmat mahdollisuuden menestykseen.

Lisävuosi perusopetukseen: RKP antaisi lisävuoden peruskouluun niille oppilaille, jotka sitä tarvitsevat. Oppilaat voisivat hankkia vuoden aika taitoja ja tietoja, joiden avulla he pärjäisivät jatko-opinnoissa.

Lettipäinen tyttö takaapäin kuvattuna oppitunnilla.
RKP esittää lisävuotta peruskouluun oppilaille, jotka eivät vielä pärjää tiedoillaan ja taidoillaan jatko-opinnoissa.Lucas Holm / Yle

Lisää rahaa nuorisotyölle: Puolue laittaisi lisää rahaa nuorisotyöhön kuten etsivään nuorisotyöhön. Etsivässä nuorisotyössä työntekijät pyrkivät löytämään syrjäytymisvaarassa olevat nuoret käsiinsä ja hakemaan heidän kanssaan ratkaisuja ongelmiin.

Kristillisdemokraatit – Perheistä pidettävä huolta

Analyysi:

Kristillisdemokraattien mukaan perheet ovat lasten ja nuorten elämän kivijalka. Kun yhteiskunta haluaa vaikuttaa nuorten syrjäytymiseen, silloin pitää vaikuttaa perheiden hyvinvointiin.

Konkreettiset toimet:

Vauvaraha perheille: Kristillisdemokraatit helpottaisivat perheiden taloudellista tilannetta muun muassa vauvarahalla, korottamalla lapsilisiä ja palauttamalla verotuksessa lapsivähennyksen.

Tuki harrastusmaksuille: Puolue haluaisi tukea varsinkin vähävaraisten perheiden lasten harrastuksia. Tämä tapahtuisi harrastustuen kautta. Harrastukset lisäävät kristillisdemokraattien mukaan yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuutta, joihin kaikilla lapsilla pitäisi olla oikeus.

Nykyistä pienemmät ryhmäkoot: Kristillisdemokraatit pienentäisivät ryhmäkokoja sekä varhaiskasvatuksessa että peruskouluissa.

Opintorahan korotus: Kristillisdemokraatit korottaisivat opintorahaa, jotta jokaisella olisi varaa suorittaa toisen asteen tutkinto. Puolue ei puhu tarkoista summista.

Lisää aiheesta:

Nuorten syrjäytymistä vastaan taistelevan tuska: "Meiltä puuttuvat konkrettiset teot ja yhteinen näkemys"

Kati Holstikko yritti hakea apua kunnes jätti koulun kesken ja syrjäytyi – Tutkija: "On kansallinen itsepetos olettaa, että päiväkoti ja koulu tasaisivat erot perhetaustassa"

12.10.2018, kello 18:15: Lisätty vasemmistoliiton näkemykset syrjäytymisestä.