Uutuuskirja osoittaa: Juha "Junnu" Vainion ansiosta suomalainen iskelmä nousi aivan uudelle tasolle

Tuoreessa Juha Vainio -elämäkerrassa sanoittaja Vexi Salmi kertoo, että Juha Vainio toi kaupunkilaisuuden ensimmäistä kertaa kotimaisen iskelmän teksteihin.

Juha Vainio
Juha Vainion LP-levyjä
Albatrossi ja sorsa -levyllä ovat muun muassa laulut Vain sorsa lentää pohjoiseen, Kaverit on komeasti palkittu ja Albatrossi.Petri Kivimäki / Yle

Tarinan mukaan 1960-luvun alussa “nobody” Kotkasta marssi Spede Pasasen toimistoon, jossa Speden lisäksi olivat myös Jukka Virtanen ja Ere Kokkonen. Sisään kävellyt mies sanoi: ”Minun nimeni on Juha Vainio ja olen Kotkasta. Tarkoitukseni on tulla elämässäni kuuluisaksi ja uskon, että te hyvät herrat voitte siinä varmaan auttaa!”

Kun mieheltä kysyttiin, että mitä olet tehnyt, oli vastauksena että sanoituksia ja laulellut Kotkassa.

Näin kertoo viihteen monitoimimies Päiviö Pyysalo tietokirjailija Petri Pietiläisen ja valokuvaaja Juha Metson tuoreessa Juha Vainiosta kertovassa elämäkerrassa.

– En tiedä, tuliko heti yhteistyökuvioita, mutta pikku hiljaa Junnu sai jalkaa ovenrakoon. Kohtahan se teki täysipäiväisesti hommia. Pääsi siinä toimistossa heti viihteen sisäpiiriin, muistelee Päiviö Pyysalo.

Juha Vainio
Juha "Watt" Vainio eli JunnuKalle Kultala / YLE

Kotkan poika

Juha Vainio syntyi Kotkassa 10.5.1938. Vaikka hän ehti elämänsa aikana asua myös Helsingissä, Espoossa ja Sveitsissä, oli Kotka hänelle aina rakkain. Merenranta ja kotkalaisuus kuuluvat lukuisissa Vainion lauluissa – jos ei suoraan niin ainakin viittauksin.

Juha Vainion elämästä kertovassa elämäkerrassa Junnu Vainio – sellaista elämä on sanoittaja Vexi Salmi kertoo esimerkiksi Pepe Willbergin Jormas-yhtyeen vuonna 1967 levyttämästä Rööperiin-kappaleesta. Laulun sanat kertovat Helsingin kaupunginosasta Rööperistä eli Punavuoresta, mutta todellisuudesta se on Vexi Salmen mukaan tarina Kotkasta.

– Tuohon aikaan Rööperissä ei myyty makkaraa kojusta, vaan siellä oli oikeat grillikioskit. Vexi muistuttaa, että kappaleessa käytetään sellaisia sanaleikkejä, joita Helsingissä ei koskaan ole käytetty. Junnu kuvaa siinä Kotkaa, kerrotaan teoksen sivuilla.

Vexi Salmen mukaan Juha Vainio oli ensimmäinen sanoittaja, joka teksteissään käsitteli kaupunkilaiselämää. Siinä mielessä hän astui seuraavalle sukupolvelle verrattuna esimerkiksi Reino Helismaahan, jonka sanoitukset kuvaavat tukkilaisromantiikkaa, savotta-aikoja ja maaseutua.

Vexi Salmi korostaa, että Juha Vainio toi esille oman polvensa yhteiskunnallisen muutoksen alkaen siitä, kun väki siirtyi maaseudulta kaupunkeihin.

– Junnu kirjoitti paljon nuorista ihmisistä. Silloin hän muistelee omaa nuoruuttaan Kotkassa, vaikka ei mainitsekaan paikkaa. Jokainen kuulija voi sitten tämän takia kuvitella paikan omaksi nuoruudenmaailmakseen, kertoo Vexi Salmi teoksessa Junnu Vainio - sellaista elämä on.

Juha Vainio
Juha Vainion lukuisat laulut soivat radioissa ja yhteislauluissa tänäkin päivänä.Håkan Sandblom/Yle

Juha Vainion mystiikka

Mikä on Junnun laulujen salaisuus ja mitä hän merkitsee suomalaisille? Tätä yrittivät selvittää tietokirjailija Petri Pietiläinen ja valokuvaaja Juha Metso ryhtyessään työstämään uutta elämäkertaa Juha Vainiosta. Muistoja ja tarinoita kirjaan ovat kertoneet artistit, ystävät ja perheenjäsenet.

– Tarinoista alkoikin vähitellen löytyä erilaisia salaisuuksia, osin outoja ja mielenkiintoisia, muistelevat tekijät.

Kirjan tekovaiheessa 25 haastateltavan joukko kasvoi kymmenillä, kun kävi selväksi, että edellinen vuonna 1998 ilmestynyt Reijo Ikävalkon kirjoittama Junnu – täyttä elämää – Kotkan poikii ilman siipii oli siloteltu ja sensuroitu.

Haastattelujen lisäksi kaksikko kaiveli myös arkistoja ja lehtileikkeitä sekä perhealbumeja. Niiden lisäksi kuvia löytyi myös kansalliskirjastosta. Näin kirjasta tuli oikeastaan kaksi kirjaa yksissä kansissa.

– Toinen on elämäkerta ja toinen kertoo mitä on tapahtunut tänä vuonna, kun vietetään Juha Vainion 80-vuotisjuhlaa ja miksi Juha Vainio vielä elää niin vahvasti suomalaisten mielessä ja musiikissa, sanoo Pietiläinen.

Junnu Vainio Värivalot ja liukas lattia -ohjelmassa (26.11.1988)
Junnu Vainio Värivalot ja liukas lattia -ohjelmassa 26.11.1988.Antero Tenhunen/Yle

Kunnianhimoinen ja ujo

Monet Juha Vainion laulamista lauluista ovat nousseet ikivihreiden joukkoon: Vanhojapoikia viiksekkäitä, Albatrossi, Käyn ahon laitaa, Matkalla pohjoiseen ja niin edelleen. Vainion muille tekemistä sanoituksista on syntynyt suuria hittejä, kuten vaikka Fredin esittämä Kolmatta linjaa takaisin, Kari Tapion esittämä Viisitoista kesää tai Katri Helenan esittämä Joulumaa.

Teoksen Juha Vainiosta kirjoittanut Petri Pietiläinen kertoo, millainen kuva Juha Vainiosta hänelle piirtyi kirjaa kirjoittaessa.

– Junnu oli äärimmäisen kunnianhimoinen. Hän halusi tulla kuuluisaksi ja yritti kaikenlaisilla tempuilla ja erikoisuuksilla hätkähdyttää ihmisiä, vaikka olikin varsin ujo ihminen selvin päin.

Juha Vainio on itsekin sanonut, että hänessä on monta eri puolta. Petri Pietiläinen on löytänyt ne myös kirjan työstämisen aikana.

– Juha Vainiossa oli kaikki se kaunis ja ihana, mitä ihmisessä voi olla, mutta myös paha, ilkeys, kaksinaismoralismi ja täydellinen tekopyhyys. Ei siis ihme, että Junnun lauluissa lauletaan rakkaudesta, nostalgiasta, pornosta ja vaikka mistä.

Juha Vainio
Juha Vainio korjaamassa venettä 1970-luvun alkupuolella.Kalle Kultala

Tuhansia tekstejä

Juha Vainio ei koskaan ehtinyt tavata legendaariseksi sanoittajaksi kohonnutta Reino Helismaata (1913–1965). Esikuvanaan Vainio kuitenkin Helismaata pitää. Samoin Sauvo Puhtilaa eli Saukkia (1928–2014).

Yhdessä Jaakko Salon ja Toivo Kärjen kanssa hän opetteli sanoittamista. Kun Saukki 1960-luvun alussa siirtyi töihin Yleisradioon, tuli Juha Vainiosta Saukin työn jatkaja.

Jaakko Salo oli elämäkerran mukaan ihmeissään siitä, että sai Saukin ”valmiin jäljen” tilalle aloittelevan riimittelijän. Vainio kuitenkin kunnioitti Salon ammattitaitoa niin, että antoi tämän viimeistellä tekstejään. Elämänsä aikana Juha Vainio ehti tehdä noin 2 500 tekstiä.

Juha Vainio laulaa Elämää ja erotiikkaa -laulun 25.10.1985 Ylen Perjantaipörssi-ohjelmassa.

Alkoholi ja Vainio

Kirjassa ei peitellä sitä, että kuningas alkoholi virtasi tiettynä aikakautena Juha Vainion elämässä. Ryyppääminen vaikutti luonnollisesti myös työntekoon.

Elämäkerrassa viihdetaiteilija Danny muistelee noita aikoja: "Monesti studiossa odotettiin turhaan sovittuja tekstejä saapuvaksi. Hyvät ystävät tulivat avuksi, eivätkä tekstintekijän maine ja työtehtävät menneet karille. Jaakko Salo tunsi Juhan tyylin ja ajatukset. Salon tekstit olivat niin lähellä Juhan laatutasoa, ettei niistä erota, mitkä teksteistä ovat Juhan ja mitkä Jaakon tekemiä."

Yksi rajuimmista kirjan kuvista näyttää, miten Juha Vainio juo viinaa lasten retkellä Suomenlinnassa.

– Ajat olivat silloin toiset. Nykyään tuosta vietäisiin käsiraudoissa poliisiputkaan, toteaa Metso.

Samaa mieltä on myös Petri Pietiläinen.

– Ajat ovat muuttuneet. Silloin lähdettiin Neuvostoliittoon myymään ja ostamaan ja kaikki olivat presidenttiä myöten kännissä.

Kuuntele tästä Juha Vainion haastattelu keväältä 1990. Siinä Vainio puhuu urastaan, sanoituksistaan ja elämästään. Marja Mäki-Kuhna haastatteli Juha Vainiota vain puoli vuotta ennen taiteilijan kuolemaa.

Perhe-elämää

Juha Vainio ja Taina Vainio ehtivät olla yhdessä 30 vuotta, josta naimisissa he olivat 20 vuotta. Liittoon syntyi neljä lasta. Ero tuli vuonna 1979. Taina Vainio kertoo vaikeista vuosista Juhan kanssa, pahoinpitelyistä ja riidoista. Toisaalta Taina Vainio kertoo myös, että he viettivät ihan tavallista perhe-elämää.

– Hoidin lapset ja kodin ja kuskasin Juhaa keikoille. Kävimme mökillä ja sienimetsässä ja pidimme lastenjuhlia. Eihän Juha siinä vaiheessa vielä ollut kuuluisa, muistelee Taina Vainio.

Kun alkoholi tuli kuvioihin, niin elämäkin muuttui.

– Kellarikrouvi oli Juhan turvasatama. Minä vein lapset puistotädille ja sitten Juhan Kellarikrouviin. Siellä hän istui Pentti Saarikosken ja Arvo Salon kanssa ryyppäämässä. Juha hakeutui aina samanhenkisten ihmisten seuraan, sanoo Taina Vainio.

Juha Vainiosta kertova elämäkerta
Petri Pietiläisen ja Juha Metson teos Juha Vainiosta ilmestyi 10.10.2018Kirsi Lönnblad / Yle

Elokuva tai dokumentti

Uutta elämäkertaa tehdessään Petri Pietiläinen ja Juha Metso ottivat talteen myös liikkuvaa kuvaa ja ääntä. Ajatuksena on, että siitä voisi tehdä kuunnelman ja elokuvan tai dokumentin. Elokuvan käsikirjoittaa Petri Pietiläinen ja ohjaa Juha Metso.

– Elokuva ja kuunnelma valmistuvat ensi vuonna, mutta emme tiedä vielä kanavaa, joka sen julkaisee. Myös elokuvan muoto on vielä harkinnassa, kertoo Metso.

Metso on kuvannut Juha Vainiota ensimmäisen kerran 1980-luvun puolivälissä, kun hän oli Etelä-Suomi-lehdessä kesäpoikana. Lisäksi kuvia on kertynyt kesäpoika-aikojen jälkeen.

– Junnu ei ollut habitukseltaan mikään rokkitähti, ja hän pelkäsi esiintymistä, muistelee Metso kuvauskohdettaan.

Kirjan kannessa oleva kuva Juha Vainiosta on Vainion viimeiseltä keikalta.

– Kuva on otettu Kotkassa hänen kiertueensa viimeiseltä keikalta. Seuraavana aamuna oli lento Sveitsiin ja kahden viikon kuluttua siitä Juha Vainio kuoli, muistelee Metso.

Junnu Vainio Värivalot ja liukas lattia -ohjelmassa (26.11.1988)
Katso video, jossa Juha Vainio laulaa Vanhojapoikia viiksekkäitä. Sen jälkeen tulee haastattelu, kun uuden elämäkerran kirjoittaja Petri Pietiläinen ja Juha Vainion poika Ilkka Vainio vierailevat Aamu-TV:n lähetyksessä.

Katso Ylen Elävästä arkistosta, kun Juha Vainio esittää kappaleen Juhannustanssit.