Raaka seksuaalinen väkivalta on uhka tytöille Itä-Kongossa – Raiskaaja voi olla naapuri, ja koulumatka on vaaranpaikka

Denis Mukwege sai Nobel-rauhanpalkinnon raiskausten uhrien parissa tekemästään työstä. Konfliktit ovat tehneet raiskauksista arkipäiväisen asian, kertoo Ylen haastattelema asiantuntija.

seksuaalirikokset
Raiskauksen uhreja aamutapaamisessa Panzin sairaalassa
Raiskausten uhreja aamutapaamisessa Bukavussa Panzin sairaalassa, jonka rauhannobelisti Denis Mukwege on perustanut.AOP

Keskisen Afrikan sydämessä Kongon demokraattisen tasavallan itäosassa sijaitsee pieni Panzin sairaala. Sen lääkärit kohtaavat työssään kovia kokeneita nuoria naisia ja tyttöjä.

Sairaalassa hoidettujen alaikäisten tyttöjen kokemukset ovat karua luettavaa. Aluetta kiertänyt belgialainen toimittaja Colette Braeckman kirjoittaa heistä blogissaan (siirryt toiseen palveluun).

Gabrielle on laiha ja hänen kasvonsa ovat rähjääntyneet kuin pienellä villikissalla. Hänen rintansa eivät ole vielä kunnolla kasvaneet, mutta hänen vatsansa on kuin outo kasvain – hän synnyttää kahden kuukauden päästä, Braeckman kuvailee.

Karttagrafiikka
Ilkka Kemppinen / Yle, Google

Gabriellen lääkäri kertoo Braeckmannille, että 11-vuotias tyttö on raiskattu useita kertoja Bukavun kaupungin slummissa. Tekijät ovat todennäköisesti naapureita.

Gabriellen nimi on blogissa muutettu hänen identiteettinsä suojelemiseksi.

Mukwege auttaa sodan uhreja

Bukavun kaupungissa sijaitsevaa Panzin sairaalaa (siirryt toiseen palveluun) johtaa kongolainen gynekologi Denis Mukwege. Hän on tehnyt työtä Itä-Kongon raiskattujen naisten ja tyttöjen parissa kahden vuosikymmenen ajan.

Mukwege on toinen tämän vuoden Nobelin rauhanpalkinnon saajista. Tunnustuksella muistetaan hänen työtään konfliktien seksuaalisen väkivallan uhrien eteen.

Ja sitä työtä Itä-Kongossa riittää.

Yksi suurimmista uhista, joita itäkongolaiset tytöt kohtaavat elämässään, ovat vuosikymmenten ajan olleet joukkoraiskaukset.

Denis Mukwege.
Yksi käännekohta lääkäri Denis Mukwegen uralla oli, kun asemiehet surmasivat mielivaltaisesti 34 hänen sairaalansa potilasta ja kolme sairaanhoitajaa Kongon ensimmäisessä sodassa vuonna 1996 Lemerassa, lähellä Burundin rajaa.Henrik Montgomery / EPA

Alueen siviilejä terrorisoivat tälläkin hetkellä lukuisat kapinallisryhmät, asejoukot ja myös Kongon armeijan kurittomat sotilaat. Viime kuukausina väkivallasta, raiskauksista ja lapsisotilaiden sieppaamisesta on kantautunut uutisia Benin kaupungista Pohjois-Kivusta (siirryt toiseen palveluun).

Raiskauksia käytetään Itä-Kongon Kivun maakuntien monimutkaisissa konflikteissa (siirryt toiseen palveluun) yleisesti aseena ja vallan välineenä. Asejoukot piileskelevät Kivujen tiheissä sademetsissä ja taistelevat esimerkiksi tuottoisien arvomineraalikaivosten hallinnasta.

Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen avun asiantuntija Marjo Mäenpää työskenteli Pohjois-Kivussa Gomassa vuosina 2013–16. Hän myös tapasi henkilökohtaisesti gynekologi Mukwegen, jota hän kuvailee vaatimattomaksi auttajaksi.

Raiskausten lisäksi Itä-Kongon tyttöjä uhkaavat aseellisten ryhmien fyysinen väkivalta ja siitä johtuvat mielenterveyden ongelmat.

– Jos jossain kuuluu ammuskelua, ihmiset osaavat nopeasti hakea suojaa. He tietävät, miten toimia, Mäenpää kuvailee.

Koulumatka on vaaranpaikka

Mäenpää kertoo, että seksuaalisen väkivallan luonne on muuttunut. Nykyään yhä useammat tekijöistä (siirryt toiseen palveluun) ovat muita kuin sotilaita. Raiskaajat ovat usein samassa kylässä asuvia naapureita.

Raiskauksien jatkumista pitää yllä Itä-Kongossa vuosikymmenien konfliktien aikana kehittynyt väkivallan kulttuuri. Aseellisten ryhmien läsnäolon huomaa katukuvassa, ja aseita on liikkeellä paljon.

– Seksuaalinen väkivalta on alueella arkipäiväistynyttä. Arki on aika vaarallista varsinkin maaseudulla, Mäenpää toteaa.

Yksi vaaranpaikka kongolaistytöille on koulumatka. Seksuaalisen väkivallan kohteiksi joutuvat usein lapset, jotka kulkevat syrjäseuduilla kouluun pitkiä matkoja yksin.

Raiskauksiin liittyy syvää häpeää ja uhrit joutuvat usein yhteisönsä hyljeksimiksi. Niin kävi myös belgialaistoimittaja Braeckmanin haastattelemalle 18-vuotiaalle Alliance Rukangiralle, joka joutui raiskatuksi puunhakumatkalla metsässä.

– Perheelleni häpeä oli niin suuri, että isäni lähti kotoa eikä äitini halua enää nähdä minua. Keskeytin koulun, eikä perheeni halua tietää mitään lapsesta, jonka isää he eivät tunne, Rukangira kertoi Braeckmanille toukokuussa (siirryt toiseen palveluun).

Oikeusapua raiskausten uhreille

Itä-Kongon raiskatut tytöt jäävät usein traumoineen yksin tai kansalaisjärjestöjen avun varaan, sillä keskushallinnon valta idän syrjäseuduilla on heikkoa.

Kirkon Ulkomaanapu teki naisjuristeja edustavien järjestöjen kanssa yhteistyötä vuoteen 2016 asti ja tarjosi raiskausten uhreille lakimiesapua, jotta raiskaustapauksia saataisiin oikeuteen.

Työn ansiosta paikallisissa tuomioistuimissa käsiteltiin Mäenpään mukaan noin 150 tapausta vuodessa. Tuomiolle asti päätyi vain murto-osa tapauksista.

Toivoa tilanteen paranemisesta tyttöjen kannalta kuitenkin on.

– Goman tuomioistuimessa oli perustettu oma yksikkö seksuaalisen väkivallan tapauksille. Tapasimme esimerkiksi yhden tuomarin, joka todella halusi uhreille oikeutta, Mäenpää kertoo.

Hän muistuttaa, että Itä-Kongo on kaksijakoinen paikka. Väkivallan keskellä kongolaisilla on paljon pieniä yrityksiä, elämäniloa ja halua kouluttautua.

Mäenpää toivoo, että naisten aseman edistäminen toisi Kongossa muutosta pitkällä aikavälillä.

Lyhyellä tähtäimellä asiat tuskin muuttuvat. Joulukuuksi suunnitellut presidentinvaalit uhkaavat vain pahentaa jännitteitä ja väkivallan kierrettä itäisessä Kongossa.

Lisää aiheesta:

Nobelin rauhanpalkinto sotien seksuaalista väkivaltaa vastustaville lääkäri Denis Mukwegelle ja aktivisti Nadia Muradille

Kongossa raiskatut tytöt saivat vihdoin oikeutta – miehet tuomittiin kymmenien lasten raiskauksista

Ahdistaako ajatus siitä, että puhelimessasi on verimineraaleja? Turhaan, koska maailma ei muutu ostamalla vaan äänestämällä, sanoo tutkija

Aiheesta muualla:

AP: Sexual violence, a savage feature of conflict over centuries (siirryt toiseen palveluun)

HS: Veikko Reinikainen pelasti tuoreen Nobel-voittajan sodasta – pako­autoa kohti ammuttiin, kun he kaahasivat Kongon vuoristo­teillä syyskuussa 1996 (siirryt toiseen palveluun)

Lähteet: AP