Usko ja toivo vaikuttavat lääkkeen tehoon – myös tabletin värillä on väliä

Kun kurkkua kutittaa ja yskänpuuskat häiritsevät yöunta, on aika marssia apteekkiin. Minkä väristä yskänlääkettä sinä ostat?

lääkkeet
Mies valuuttaa mustasinisiä pillereitä lääkepurkista kämmenelle.
AOP

Suuri osa meistä valitsee ruskean yskänlääkkeen, vaikka vieressä olisi tarjolla samat vaikuttavat aineet sisältävää toisenväristä yskänlääkettä. Lääkkeen valintaa ohjaavat järjen lisäksi mielikuvat ja toiveet, sanoo aiheesta vastikään Helsingin yliopistossa väitellyt farmasian lisensiaatti Ilari Sirenius.

– Moni on tottunut ajattelemaan, että ruskea yskänlääke toimii. Ajattelutapa voi silloin vaikuttaa lääkkeen koettuun tehoon, vaikka farmakologisesti lääkkeen värillä ei ole merkitystä.

Sirenius tutki väitöskirjassaan (siirryt toiseen palveluun) lääkkeisiin ja lääkkeen kaltaisiin tuotteisiin liittyviä toiveita ja illuusioita psykodynaamisesta näkökulmasta. Aineistosta selvisi, että lääkkeiltä toivottiin paitsi tietyn oireen tai sairauden parantamista niin myös maagisia ominaisuuksia, kuten työkyvyn ylläpitoa, ikää pidentävää vaikutusta ja hyvää oloa.

Punainen lääke piristää, sininen nukuttaa

Lääkkeille voidaan antaa merkityksiä, joita niillä ei farmakologisten eli lääketieteellisten ominaisuuksiensa mukaan ole. Näin syntyy esimerkiksi lume- eli plasebovaikutus. Myös muiden ajatukset, tabletin nimi, koko tai väri saattoivat vaikuttaa lääkkeen tehoon.

– Mielen voima yllätti minutkin, Ilari Sirenius kertoo.

Sirenius ottaa esiin jo 1970-luvun alussa tehdyn tutkimuksen, jossa huomattiin lääkkeen värin vaikuttavat sen koettuun vaikutukseen ja tehoon.

Tutkimuksessa lääketieteen opiskelijoille annettiin kahta eri väristä lumelääkettä, jotka eivät todellisuudessa sisältäneet lääkeaineita. Toinen kapseli oli vaaleanpunainen, toinen sininen. Tutkittavat raportoivat kokeneensa niistä erilaisia vaikutuksia.

– Tutkittavat kokivat, että vaaleanpunaiset ”lääkkeet” piristivät ja siniset puolestaan rauhoittivat ja helpottivat unen tulemista.

Kädessä eri värisiä pillereitä
AOP

Punaisen värin on muissakin tutkimuksissa havaittu nostavan verenpainetta ja sydämen lyöntitiheyttä. Sininen vaikuttaa päinvastaisesti: verenpaine laskee ja hengitysnopeuskin hidastuu.

Sireniuksen tutkimusmateriaalista selvisi, että parhaana lääkkeen värinä pidettiin kullekin lääkkeelle totuttua väriä. Esimerkiksi yskänlääkkeissä totuttua ruskeaa väriä pidettiin parhaana. Särkylääkkeissä, kuumelääkkeissä, influenssalääkkeissä, verenpainelääkkeissä ja antibiooteissa pidettiin valkoista väriä parhaana. Punaista väriä pidettiin vaikuttavimpana piristyslääkkeissä.

Lomalla lääkkeet jäävät syömättä

Mielikuvat lääkkeistä voivat vaikuttaa myös siihen, syödäänkö lääkärin määräämä lääkekuuri ohjeiden mukaisesti ja loppuun asti.

– On tutkittu, että ihmiset eivät läheskään aina käytä saamiaan reseptejä. Tai jos lääkkeet haetaankin apteekista, niin ne jätetään syömättä.

Psykologiset seikat vaikuttavat esimerkiksi siten, että lomalla lääkkeet jäävät usein ottamatta. Kesämökillä tai ulkomaanmatkalla sairauksia ei haluta ajatella, ja olokin voi tuntua harmaata arkielämää paremmalta.

– Jos itse kokee olevansa terve, niin lääkkeet muistuttavat ikävistä asioista. Silloin niitä ei oteta.

Yskänlääkettä kaadetaan pullosta lusikkaan.
Goodshoot.com

Miksi näin? Järjellä ajatelleen luulisi, että lääkäriltä apua vaivaansa hakenut sitoutuisi myös lääkärin määräämään lääkehoitoon.

Ilari Sirenius etsii selitystä muun muassa potilaan halusta miellyttää lääkäriä. Lisäksi lääkärin vastaanottotilanne on usein kiireinen, jolloin vaivan perimmäinen syy voi jäädä selvittämättä.

Sirenius toivookin, että hoitoon liittyvät psyykkiset tekijät ehdittäisiin huomioida vastaanottotilanteessa. Pelkän yksittäiset oireen hoitamisen sijaan potilas pitäisi kohdata kokonaisvaltaisesti.

Suomessa lääkärikoulutus on korkeatasoista, mutta 15 minuuttia kestävän vastaanoton aikana potilaan tilanteeseen ei ehditä paneutua tarpeeksi monipuolisesti.

– Potilas voi jännittää kiireistä tilannetta. Hän ei välttämättä edes muista, mitä vartin aikana on puhuttu. Joskus nolouden ja häpeän tunteet voivat myös estää kertomasta asioita, jotka olisivat hoidon kannalta oleellisia.

Lääkkeiltä toivotaan myös ihmeitä

Lääkkeisiin liitetään fyysisen vaivan parantamisen lisäksi paljon muutakin. Toiveet, illuusiot ja fantasiat muokkaavat asenteita lääkkeitä kohtaan. Osa toiveista on epärealistisia.

– Toivotaan esimerkiksi, että lääkkeet takaisivat pitkän elämän tai pitäisivät yllä hyvää yleiskuntoa.

Lisäksi lääkkeiden toivotaan olevan luontaistuotteiden kaltaisia. Ne mielletään terveellisemmiksi kuin synteettisesti valmistetut lääkkeet. Tässä Ilari Sirenius näkee ristiriidan mielikuvan ja todellisuuden välillä.

– Toive luonnonmukaisuudesta on jossain määrin järjetön, koska vain synteettisissä lääkkeissä vaikuttavat aineet voidaan annostella täsmällisesti. Lääkkeissä on myös vähemmän epäpuhtauksia kuin luontaistuotteissa.

lääkepurkki
AOP

Koulutustaso ja ikä vaikuttavat siihen, miten lääkkeisiin suhtaudutaan. Vähemmän koulutetut kohdistivat lääkkeisiin enemmän odotuksia kuin korkeammin koulutetut. Lääkkeiden haittavaikutukset puolestaan huolestuttavat varsinkin korkeammin koulutettuja. Iän karttuessa ja sairauksien lisääntyessä lääkkeiden sivuvaikutukset huolestuttavat aiempaa vähemmän.

Ihmismielen voimaa ja psykodynaamista teoriaa on harvoin sovellettu lääkkeiden käyttöön liittyvään tutkimukseen. Sireniuksen mukaan psykodynaaminen näkökulma voisi kuitenkin avata uudella tavalla lääkkeiden käyttöön liittyviä ilmiöitä ja parantaa hoitotuloksia.

Lue lisää: Ilari Sirenius: Lääkkeisiin ja lääkkeen kaltaisiin tuotteisiin liittyvät toiveet ja illuusiot – psykodynaaminen näkökulma (siirryt toiseen palveluun)