Hirvenmetsästäjät ja ulkoilijat kohtaavat lähimetsissä – tärkeintä on turvallisuus

Metsästäjät liikkuvat samoilla ulkoilualueilla kuin pyöräilijät ja lenkkeilijät. Myös vilkkaiden autoteiden läheisyys voi aiheuttaa vaaratilanteita.

Hirvien metsästys
oranssiasuisia hirvimiehiä tutkimassa karttaa auton konepellillä
Jyväskylän Keljon hirvimiehet lähdössä jahtiin.Riika Raitio / Yle

Jyväskylän eteläisessä Keljon kaupunginosassa hirvimiehet koirineen ovat valmiina jahtiin. Tarkoitus on metsästää lähellä isoja teitä ja metsikössä, jossa vastaan voi tulla monenlaista luonnossa liikkujaa. Jyväskylän kaupungilta on vuokrattu tarkoitukseen yli tuhat hehtaaria maata.

Kaupunkimetsästyksessä turvallisuus korostuu.

– Muistakaa turvallisuus, siellä voi olla muitakin. Paras laukaushan on joskus se ampumatta jätetty, muistuttaa metsästystä alueellaan johtava Erkki Koskinen Keljon hirvimiehistä.

Metsästäjät kokevat haasteellisena sen, että metsissä liikkuu yhä enemmän ihmisiä. Suosiotaan ovat lisänneet esimerkiksi maastopyöräily, frisbeegolf ja polkujuoksu.

– Etenkin pyöräily metsäteillä on lisääntynyt, siellä on polkuja joita pitkin ne menevät. Siinä on oma vaaransa. Ja onhan siellä lenkkeilijöitä, sienestäjiä ja marjastajia, jahtivouti Koskinen luettelee.

Se pitää tajuta, että on hirvenmetsästysaika.

Erkki Koskinen

Kohtaamiset metsässä jahtiaikaan voivat olla dramaattisia. Passimies Jyrki Rahikkala muistelee yllättävää tilannetta, joka sattui muutama vuosi sitten. Metsästä sujahtanut läskipyöräilijä yllätti hänet passipaikalla.

– Käytiin siinä keskustelu. Pyöräilijä ei ollut tullut ajatelleeksikaan, että täällä voisi olla metsästäjiä. Mutta täällä voi olla, Rahikkala painottaa.

hirvimies autonsa luona
Erkki Koskinen johtaa hirvenmetsästystä Jyväskylän Keljossa.Riika Raitio / Yle

Metsästys työntyy kaupunkeihin

Pitkään metsästäneen Jyrki Rahikkalan tämänkertaiselta passipaikalta on Ysitielle alle pari sataa metriä. Vilkas liikenne kuuluu selvästi.

– Hirvet elävät yllättävän lähellä meitä. Tuollakin pusikossa on todennäköisesti yksi, hän sanoo aseensa takaa.

Suomen riistakeskuksen asiantuntijoiden mukaan riistakanta on monin paikoin tihentynyt asutuksen liepeillä. Se lisää tarvetta metsästykseen myös kaupunkialueella.

Tämä on havaittu esimerkiksi Turussa, missä pieniä hirvieläimiä metsästetään jo toista kertaa keskellä suosittua puistoaluetta.

– Vajaassa kymmenessä vuodessa on tapahtunut valtava muutos. Riistakannat ovat taajama-alueella runsastuneet, ja kyllä se väkisinkin tuo myös metsästyksen lähemmäksi, kertoo Turun seudun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Lasse Heimo.

Asiaa voi katsoa myös toiselta kantilta.

– Emme me metsästäjät oikeastaan tunge kaupunkiin. Asutus ja virkistysalueet leviävät pikemminkin tänne, missä me olemme aina metsästäneet, Jyrki Rahikkala avaa metsästäjän näkökulmaa.

hirvenmetsästäjä passissa metsän laidalla aseen kanssa
Passimies Jyrki Rahikkala on metsästänyt parikymmentä vuotta.Riika Raitio / Yle

Luoteja ei tarvitse pelätä

Metsästyslaki (siirryt toiseen palveluun) (Finlex) luo perussäännöt myös kaupunkimetsästykselle. Sen mukaan metsästys ei saa aiheuttaa vaaraa tai vahinkoa ihmiselle tai toisen omaisuudelle. Nyrkkisääntönä voidaan pitää 150 metrin sääntöä – sitä lähempänä asuinrakennusta eläintä ei saa ampua ilman lupaa.

Metsästyksen johtaja vastaa siitä, että metsästys on turvallista eikä kenellekään aiheudu vaaraa.

Kari Häkkinen

Paikallisissa metsästysluvissa on lisäksi erilaisia ehtoja riippuen siitä, ovatko ne vaikkapa kunnan, Metsähallituksen tai yksityisen maita. Luonnonsuojelualueilla ei lähtökohtaisesti metsästetä, mutta joillakin niistä on esimerkiksi ajo ilman koiraa sallittu.

Esimerkiksi Jyväskylässä lähes kaikilla kaupungin ulkoilualueilla voi törmätä jahtikaudella metsästäjiin.

– Kaupungin maanomistusalueella vuokraamme metsästysoikeuden, jonka nojalla saa metsästää metsästyslain sallimalla tavalla ja ulkoilu- ja virkistystarpeet huomioiden. Joissakin sopimuksissa on sallittu vain ajaminen mutta on ulkoilualueitakin, joilla ampuminen on sallittu metsästyslain mukaisesti, kertoo tonttipäällikkö Paula Hartman Jyväskylän kaupungilta.

Sopimukset ovat toistaiseksi voimassaolevia, ja niitä päivitetään tarvittaessa.

– Esimerkiksi suositulla Jyväskylän Halssilan isolla ulkoilualueella on aseeton ajo sallittu, mutta parin kilometrin päässä alueen laidalla saa ampua. Ensimmäiset passipaikat ovat yksityisen mailla, kuvailee kaupungin ulkoilualueiden liikuntapaikkavastaava Kari Häkkinen.

Vaaratilanteita ei ole kaupungin mukaan sattunut.

– Luoteja ei tarvitse ulkoilijoiden pelätä. Metsästyksen johtaja vastaa siitä, että metsästys on turvallista eikä kenellekään aiheudu vaaraa, Häkkinen vakuuttaa.

mies pipo päässä ulkoilualueella jyväskylässä
Lähes kaikilla Jyväskylän kaupungin ulkoilualueilla on sallittu metsästys jossakin muodossa, kertoo liikuntapaikkavastaava Kari Häkkinen.Riika Raitio / Yle

Metsästys käynnissä, missä ilmoitus?

Keljon hirvimiehet ilmoittavat käynnissä olevasta jahdista vain satunnaisissa paikoissa. Säännölliseen laputukseen maastossa ei nähdä tarvetta.

– Se olis liian työlästä lähtee ilmoittelemaan, kun meilläkin on melkein 6000 hehtaaria metsästysaluetta. Se pitää tajuta, että on hirvenmetsästysaika. Eiköhän jokainen tiedä, jahtivouti Erkki Koskinen kuittaa.

Ulkoilijalle lappu voisi tuoda turvallisuuden tunnetta. Jalat tai pyörän voisi halutessaan kääntää toiseen suuntaan.

– Kyllä se lappukin tietenkin auttaisi, mutta silti ulkoilualueella kohtaaminen on aina ainutlaatuinen tilanne. On siellä sitten suunnistajia tai sauvakävelijöitä tai frisbeegolfareita ja nyt myös metsästäjiä, niin kun kaikki huomioivat toisensa, kyllä metsään mahtuu, tiivistää ulkoilualueiden liikuntapaikkavastaava Kari Häkkinen Jyväskylän kaupungilta.

mies tutkii metsästysalueen karttaa auton konepellillä
Metsästys lähellä kaupungin ulkoilureittejä voi olla haastavaa.Riika Raitio / Yle

Keljon hirvimiehet ovat metsästäneet alueellaan vuosikymmeniä, eikä mitään vakavaa ole päässyt tapahtumaan. Metsässä ulkoileville olisi kuitenkin toive.

– Semmoinen terveinen, että värikästä kanssa päälle, ettei lähtis ihan mustissa trikoissa metälle.

Oranssipukuiset toivovat malttia myös ratin taakse. Ajettu hirvi voi syöksyä tielle arvaamatta. Autoilijoiden asenne kuitenkin hämmästyttää.

– Vaikka yritetään varoittaa, että hirvi tai koira on tulossa tielle, monet autoilijat pikemminkin lisäävät kaasua. Ei ne pysähdy. Eivätkö ne sitten tykkää hirvimiehistä, Erkki Koskinen pohtii.

Metsästys on kuitenkin keino harventaa hirvikantaa teiden varsilla ja vähentää siten kolareita. Liikenneviraston tilaston (siirryt toiseen palveluun)mukaan törmäyksiä sattuu Suomen teillä edelleen yli 1800 vuodessa, vaikka määrä onkin vähentynyt.

pyöräilijöitä maastossa
Läskipyöräily maastossa on suosittu liikuntamuoto.Riika Raitio / Yle