Taas hallituksen luottamuksesta äänestetään eduskunnassa – muistatko nämä 3 aikaisempaa tiedonantoa?

Hallitus antoi tiedonannon eduskunnalle myös aikaisempien työmarkkinakiistojen yhteydessä.

Eduskunnan äänestys
Pääministeri Juha Sipilä (keskellä), työministeri Jari Lindström (oik) ja kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen tapasivat mediaa eduskunnan Valtiosalissa ennen eduskunnan kyselytuntia Helsingissä torstaina 11. lokakuuta.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja työministeri Jari Lindström (sin.) kertoivat hallituksen tiedonannosta ennen kyselytuntia torstaina 11.10.Jussi Nukari / Lehtikuva

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ilmoitti eilen torstaina mittauttavansa hallituksen luottamuksen eduskunnassa ensi viikolla.

Hallituksen tiedonanto koskee työllisyyslinjaa kokonaisuutena ja yhtenä sen osana työllistämiskynnyksen madaltamista pienissä yrityksissä. Hallitus haluaa näin yhdistää luottamusäänestyksen ennakkotueksi vielä valmistelussa olevalle kiistanalaiselle irtisanomislakiesitykselle.

Tällä hallitus toivoo rauhoittavansa yhä kovemmilla työtaistelutoimilla uhkaavia työntekijäliittoja. Hallituksen logiikan mukaan äänestys eduskunnassa tekisi irtisanomissuojasta koko eduskunnan asian ja kynnys vastatoimiin kohoaisi.

Logiikka ei ole kaikille hallituksen ulkopuolella auennut. Oppositiosta ja ay-liikkeestä on huomautettu, että koko irtisanomislakia ei ole edes annettu eduskunnalle, eikä siitä näin ollen voida äänestää. Hallituksen peliliikettä on kutsuttu temppuiluksi ja sirkukseksi.

Sipilä itse kutsui hallituksen tiedonantoa "poikkeukselliseksi keinoksi".

Kovin harvinaisesta menettelystä ei kuitenkaan ole kyse. Tämän hallituskauden aikana tiedonanto eduskunnalle on annettu jo kolme kertaa aiemmin.

Hallituksen kolme tiedonantoa on listattu alla.

1. Kelpaako hallitusohjelma eduskunnalle?

Tiedonanto hallitusohjelmasta on jokaisen aloittavan hallituksen peruskauraa. Perustuslaki edellyttää aloittavaa hallitusta antamaan ohjelmansa viivytyksettä tiedonantona eduskunnalle. Sama vaatimus koskee tilannetta, jossa hallituksen kokoonpano muuttuu merkittävästi.

Sipilän hallitus nimitettiin 29.5.2015 ja hallitusohjelma tuotiin tiedonantona eduskuntaan opposition haukuttavaksi.

Aloittavalle hallitukselle äänestettiin luottamus eduskunnassa 4.6.

2. Onko eduskunta pakkolakipaketin takana?

Heti hallituskauden alussa tiedonantoa eduskunnalle käytettiin hyvin samankaltaisessa tilanteessa kuin nyt.

Hallitus oli ajautumassa pahaan konfliktiin työmarkkinajärjestöjen kanssa. Neuvottelut kilpailukykysopimuksesta olivat kariutuneet, palkansaajajärjestöt kokoontuivat suurmielenosoitukseen ja oppositiossa SDP:n kannatus kohosi.

Palkansaajajärjestöt vastustivat niin kutsuttuja pakkolakeja, jotka hallitus uhkasi tuoda eduskuntaan vaihtoehtona järjestöjen kanssa solmittavalle kiky-sopimukselle. Epäsuosittuihin toimenpiteisiin kuuluivat muun muassa loppiaisen ja helatorstain muuttaminen palkattomiksi vapaapäiviksi.

Hallitus päätti tässäkin tapauksessa tuoda eduskuntaan tiedonannon, jossa mainittiin vielä valmistelussa olevat lait. Tiedonanto "kustannuskilpailukykyä vahvistavista toimista" annettiin eduskunnalle ja hallituksen luottamuksen puolesta äänestettiin lokakuun alussa 2015.

Pakkolakipakettia ei lopulta koskaan tuotu eduskuntaan.

3. Luottaako eduskunta loikkareiden tuella pyörivään hallitukseen?

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän dramaattisen hajoamisen jälkeen kesällä 2017 hallitus mittautti luottamuksensa eduskunnassa. Äänestys tarvittiin, sillä hallituksessa istui yhtäkkiä joukko ministereitä, joilla ei ollut vielä edes puoluetta.

Hallitus päätyi ratkaisemaan kiusallisen tilanteen tiedonannolla eduskunnalle.

Hallitus olisi voinut päätyä myös toisenlaisiin ratkaisuihin. Esimerkiksi presidentti Sauli Niinistön mielestä hallituksen eronpyyntö ja uudet hallitusneuvottelut olisivat olleet paikallaan.

Hallitus sai eduskunnan luottamuksen, mutta samalla hallituksen enemmistö kapeni niin niukaksi, että pienikin rivien rakoilu hallituspuolueiden eduskuntaryhmissä tietää vaikeuksia.

Tiedonanto, jota ei koskaan annettu

Hallituspuolueiden niukka enemmistö tuottaa tuskaa erityisesti sote-uudistuksessa. Kesällä Sipilä harkitsi antavansa tiedonannon liittyen sote-uudistuksen, mutta tiedonanto muuttuikin pian pääministerin ilmoitukseksi.

Toisin kuin hallituksen tiedonannon kohdalla, pääministerin ilmoituksen jälkeen ei äänestetä hallituksen luottamuksesta.

Sipilä perusteli muutosta aikataulusyillä, mutta samalla hallitus välttyi tilanteelta, jossa kokoomuksen sote-kapinalliset olisivat äänestäneet salissa hallituksen luottamusta vastaan.

Myös Soinin luottamusäänestyksestä tuli hallituskysymys

Ensi viikon äänestyksen lopputulos vaikuttaa selvältä, sillä ulkoministeri Timo Soinin (sin.) luottamuksesta on juuri äänestetty paljon kiistanalaisemmassa kysymyksessä. Soini sai luottamuksen selvin luvuin 100-60.

Oppositio pyrki epäluottamuslauseellaan hyödyntämään myös hallituspuolueiden kansanedustajien tyytymättömyyden Soinin aborttikannanottoihin. Siniset tekivät äänestyksestä kuitenkin hallituskysymyksen uhkaamalla hallituksen kaatamisella, mikäli Soini saa lähtöpassit.

Kansanedustajilla oli eri näkemyksiä siitä, mistä äänestyksessä lopulta äänestettiin. Hallituspuolueiden johto vakuutti kansanedustajien äänestävän hallituksen luottamuksesta, mutta kokoomuksen kapinoineet kansanedustajat eivät pystyneet lopulta antamaan tukeaan Soinille tämän aborttikannanottojen vuoksi.

Samanlaisen sotkun merkkejä on edessä ensi viikon äänestyksessä. Hallitus puhuu laajemmasta työllisyyspolitiikan linjaa koskevasta tiedonannosta, jossa irtisanomislaki on vain yksi osa laajempaa kokonaisuutta.

Opposition mielestä hallitus taas yrittää naamioida äänestyksen irtisanomislaista äänestykseksi työllisyyslinjasta.

Keskustelua aiheesta käydään eduskunnassa tiistaina. Äänestys on keskiviikkona.

Lue myös:

Analyysi: Juha Sipilä pani kovan kovaa vastaan irtisanomiskiistassa – vielä yksi yhteentörmäys ammattiliittojen kanssa hallituskauden loppuun