Kasvava nettikauppa uhkaa näivettää useiden kaupunkien keskustat – viihtymisestä on tulossa ostamista tärkeämpää

Jos suomalaiskaupungin keskusta on ensi vuosikymmenellä kaupankäynnin ja ravintolatoiminnan varassa, ihmiset eivät enää tule.

keskustat
Kuopio
Kuopion toriAOP

Kaupunkien olisi nyt nopeasti reagoitava kuluttajien ostokäyttäytymisen muutoksiin tai Suomessakin nähdään ”keskustakuolemia”, varoittaa Oxfordin yliopiston Saïd Business Schoolin Richard Cuthbertson. Cuthbertson vetää korkeakoulun vähittäiskaupan johtamisen instituuttia.

Cuthbertson tuntee Suomen kaupan ja kaupungit hyvin, sillä hän toimii myös Aalto-yliopiston vierailevana tutkijana. Kaupunkikeskustojen kohtalon ratkaisee brittiprofessorin mukaan se, ymmärtävätkö kuntapäättäjät, mihin kaikkeen sekä nettikaupan että automaation lisääntyminen vaikuttavat.

– Nythän kaikki kaupungit näyttävät vähän samalta. Niissä on se Sokos ja sitten on niitä ravintoloita. Keskustoista pitää tulla enemmän sellainen paikka, jossa tehdään jotakin sen sijaan, että sieltä voi ostaa jotain.

Cuthbertson kehottaa päättäjiä ajattelemaan omaa kaupunkiaan brändinä. Hän haastaa miettimään, miten kaupunki saataisiin erilaiseksi kuin kaikki muut – ja miten keskusta näyttää sen erilaisuuden?

Hämeenlinnan tori
HämeenlinnaIsmo Pekkarinen / AOP

– Kysymys kuuluu, mikä saa ihmiset tulemaan keskustaan. Rannikkokaupungeilla voi olla jotain siihen rantaan liittyvää, samoin järvikaupungeilla. Ihmiset haluavat enemmän kokemuksia. He haluavat tulla viihdytetyiksi, Cuthbertson sanoo.

Ja se onnistuu professorin mukaan parhaiten suunnittelemalla ydinkeskustoihin viihdettä, kulttuuria ja tapahtumapaikkoja. Keskusta-alueita pitää voida käyttää moniin eri asioihin ja kaikki ikäryhmät pitää huomioida.

Cuthbertsonin mukaan 10 vuoden sisällä kaivataan nykyistä enemmän paikkoja, joissa markkinoidaan asioita sen sijaan, että niissä myytäisiin jotain. Keskustan kaupoistakin tulee tiloja, joissa voi kokea elämyksiä. Niissä ei ainoastaan pyörähdetä ostoksilla.

Richard Cuthbertson muistuttaa, että ihminen on sosiaalinen eläin. Myös 10 vuoden päästä on edelleen tärkeää nähdä muita ihmisiä. Sinne halutaan mennä, missä niitä muita on.

Jos keskustoista saadaan kiinnostavia, sinne tulee koko ajan enemmän väkeä. Cuthbertson puhuu positiivisen palautteen kierteestä.

– Mutta, jos alkaa tulla negatiivisen palautteen kierre, johtaa se helposti hallinnan menetykseen. Ihmiset kysyvät, miksi tulisin tänne ostoskeskukseen, kun täällä ei käy ketään muitakaan. Enpä taida enää vaivautua tänne.

Kouvola kävelykatu
KouvolaIsmo Pekkarinen / AOP

Peltomarketit keskustakehityksen tukkeena?

Kuntaliiton kaupunkitutkimuspäällikkö Kauko Aronen ei usko seuraavan 10 vuoden aikana yhteenkään täydelliseen keskustakuolemaan, mutta keskustojen näivettymiseen kylläkin.

– Sellainen on nähtävissä kaupungeissa, joissa väestö vähenee ja marketalueet ovat toteutuneet tai toteutumassa. Niitä on puolisen kymmentä jopa perinteistä maakuntien keskuskaupunkia.

Aronen sanoo, että kaupunkien on vaikeaa kehittää samaan aikaan sekä keskustan ulkopuolista toimintaa että keskustaa. Aronen toivoo kuntapoliitikkojen myös ymmärtävän, että keskustojen omaleimaisuuden on säilyttävä ja varoittaa päättäjiä purkamasta keskustan vanhoja rakennuksia.

– Uudella rakennuskannalla on vaikea saavuttaa sitä elävyyttä kuin vanhaa rakennuskantaa hyödyntäen.

Valtakunnallisen Elävät Kaupunkikeskustat -yhdistyksen toiminnanjohtaja Pokko Lemminkäinen näkee näivettymisen uhkaavan sellaisia kaupunkeja, joissa ”kaupalle ei ole joustavasti tarjottu tilaa keskustasta ja osa kaupoista on karannut pelloille”.

– Kaupungin selkeä 10 vuoden kokonaisvisio on siis puuttunut. Kokonaiskehitys ollut näin sattumanvaraista ja hallitsematonta. Yksittäiset irralliset hankkeet ovat kuin häntä, jotka heiluttaakin koiraa, Lemminkäinen toteaa.

Jyväskylän kävelykatu
JyväskyläIsmo Pekkarinen / AOP

Ympärivuotista katuelämää myös räntäsateessa

Keskustojen kehittämishankkeisiin erikoistuneen FCG Arkkitehtien kaupunkikehitysjohtaja Arja Sippola näkee lähivuodet valoisammin.

– Keskusta ei kuole seuraavan 10 vuoden aikana missään suomalaisessa kaupungissa, koska muuttoliike maalta kaupunkeihin vahvistaa myös pienempien kaupunkikeskustojen vetovoimaa. Palvelutarjonta saattaa toki yksipuolistua pienemmillä paikkakunnilla, jolloin kaupallinen pendelöinti suurempiin kaupunkiin ja keskustoihin tulee kiihtymään.

Arkkitehti Sippola tietää, että keskustojen kehittämishankkeita on vireillä ja kaupunkikuvan parantamistoimenpiteitä tehdään nyt monissa kunnissa. Esimerkiksi kävely-ympäristöjä avataan ja autoille varataan torinaluspysäköintipaikkoja.

– Mielenkiintoinen ja mittakaavaltaan miellyttävä kaupunkiympäristö avaa mahdollisuuksia uudentyyppisille keskustatoiminnoille ja vireälle katuelämälle. Haastavaan suomalaiseen ilmastoon sopivia ympärivuotisia toimintoja tulee kehittää myös katutilojen varsille, ei pelkästään jättimäisten kauppakeskusten sisätiloihin. Suomen arktisesta ilmastosta voivat löytyä omat mielenkiintoiset elementit myös turismin näkökulmasta.

Oxfordin yliopiston Saïd Business Schoolin Richard Cuthbertson uskoo, että pimeät ja kylmät vuodenajat luovat suomalaiskaupunkien keskustoille jopa enemmän mahdollisuuksia nettikaupan kasvusta selviämiseen kuin monissa lämpimissä maissa. Keskustoihin on pakko keksiä kiinnostavaa tekemistä, kun pelkkä ulkona oleskelu ei tuo ihmisiä yhteen.

– Kaupunkien pitää pystyä reagoimaan siihen, että trendit muuttuvat. Tärkein asia nyt on suunnittelu. Ei pelkkiä kauppakeskuksia voi markkinoida, vaan koko kaupunkikeskustaa. Siellä on paljon kivoja asioita.