Suomalainen sijoittaa uskollisesti metsärahastoihin – asiantuntijat eivät kuitenkaan ole varmoja, kannattaako se

Metsärahastoista on tullut lyhyessä ajassa suosittuja sijoituskohteita. Osa rahastoista on kuitenkin jo luopunut leikistä.

rahastot
Syksyinen maisema Puijolta.
14 prosenttia suomalaisista omistaa metsää.Matti Myller / Yle

Metsän saaminen perinnöksi ei ole millään tavalla harvinaista. Luonnonvarakeskuksen (siirryt toiseen palveluun)mukaan yli 600 tuhannesta suomalaisesta metsänomistajasta lähes puolet on saanut metsätilansa perintönä tai lahjana vanhemmilta tai sukulaisilta.

Myös osa metsää omistamattomista haluaa osallistua metsien omistamiseen, vaikka mutkan kautta.

Suomeen on syntynyt tällä vuosikymmenellä aivan uudenlainen "metsänomistajaluokka", jotka sijoittavat metsään sijoitusrahastojen kautta.

Mänty puu runko kaarna metsä
Metsää voi omistaa myös sijoittamalla metsärahastoon.Elisa Kinnunen

Metsärahastoja syntyi kuin sieniä sateella vuosikymmenen puolivälissä: Taalerin (siirryt toiseen palveluun) metsärahastot, UBMetsä (siirryt toiseen palveluun), eQMetsä (siirryt toiseen palveluun), FIM/S-ryhmän (siirryt toiseen palveluun) ja OP-ryhmän (siirryt toiseen palveluun) metsärahastot. Rahastoihin ostettavat metsät olivat isoja kokonaisuuksia, tuhansien hehtaareiden laajuisia.

Lupailivatko metsärahastot liikoja?

Kainuun osakesäästäjien puheenjohtaja Antti Kejo sanoo, että metsärahastoista on niiden tullessa markkinoille lupailtu varsin korkeita tuottoja, ja sen takia ne ovat innostaneet ihmisiä sijoittamaan rahastoihin.

– Asiantuntijoiden mukaan lupaukset ovat olleet liian suuria. Sen takia ne eivät laajentuessa voi taata sellaisia tuottoja, mitä on aluksi luvattu.

Tuoton heikkeneminen on seurausta nousseesta metsämaan hinnasta.

Kun metsärahastoihin virtaa rahaa sisään, niiden on ostettava lisää metsämaata. Samaan aikaan suurten yhtiöiden myynnit ovat hiipumaan päin, joten hinnat ovat nouseet – aivan kuten vapaassa kilpailussa kuuluukin.

Polku, joka haarautua kahteen suuntaan.
Myös ulkomaiset rahastot ostavat metsämaita Suomesta.Elisa Kinnunen / Yle

Myös ulkomaisten rahastojen ostot ovat kiristäneet kilpailua. Esimerkiksi ruotsalainen Silvestica Green Forest (siirryt toiseen palveluun) AB on ostanut parin viime vuoden aikana Kainuusta lähes 26 000 hehtaaria metsämaita.

Kun metsien tuotto ei ole enää riittänyt, osa rahastoista on jättänyt leikin sikseen. Esimerkiksi eQ:n vuoden 2016 lopulla perustettuun metsärahastoon piti ostaa metsää 50 miljoonalla eurolla, mutta jo 2017 vuosikertomuksessa ilmoitettiin, että metsät on pääosin myyty pois. Samoin yksi Taalerin metsärahasto myytiin pois viisi vuotta etuajassa, eikä toiseen rahastoon oteta enää sijoituksia.

Jos metsämaan hinta nousee aivan älyttömästi, viisain teko rahastolle on alkaa myymään metsää.

Timo Korkeamäki

Jäljelle jääneet UB-Metsä, S-pankin myymä rahasto ja OP-Metsärahasto jatkavat edelleen toimintaansa. Ne ovat siirtyneet ostamaan metsiä myös pienissä paloissa.

– Tämä on selvä trendi, että metsärahastot ovat lisääntyvässä määrin yksityismetsien tilamarkkinoilla mukana. Toisaalta suurilla myynneillään metsärahastojen markkinat luonut UPM, on vähentänyt myyntejä, sanoo metsämarkkinoita pitkään seurannut metsänhoitaja ja Metsälehden kolumnisti Hannu Liljeroos.

Lisää Hannu Liljeroosin ajatuksia metsäsijoittamisesta voit kuunnella Yle Areenasta.

Onko metsämaan hinta liian korkea?

Metsämaan hinta vaihtelee, koska jokainen ostettava kohde on omanlaisensa. Hinta riippuu myös tuottovaatimuksesta.

Ruotsinkielisen kauppakorkeakoulu Hankenin rahoituksen professori Timo Korkeamäki sanoo, että rahastojen lopettaminen on selvä merkki metsien hinnan korkeudesta. Toisaalta rahastot tekevät tarkkoja laskelmia ammattimaisesti.

–Jos metsämaan hinta nousee aivan älyttömästi, viisain teko rahastolle on alkaa myymään metsää. Vaikea nähdä, että sen takia rahastojen arvo hirveän paljon tulisi alaspäin.

Timo Korkeamäki Vararehtori Hanken
Rahoituksen professorin Timo Korkeamäen mukaan rahastojen kannattaa myydä metsää, jos sen hinta nousee kohtuutyomasti.Antti Kolppo / Yle

Korkeamäki kuitenkin sanoo, että hinnan nousulle on myös perusteluja.

– Metsäteollisuus on rakentanut ja rakentaa huomattavasti lisää kapasiteettia. Pitkällä tähtäimelläkin on jonkinlainen odotus puun hinnan noususta.

Metsärahastojen suosiolle Korkeamäki näkee yhdeksi syyksi korkotason mataluuden. Kun rahalle on vaihtoehtona nollakorko tai pienehkö korko, valinta on selvä. Erityisesti instituutiot etsivät aktiivisesti kohtuullisen riskin ja kohtuullisen tuoton yhdistelmää.

Korkotason noustessa metsärahastojen asema heikkenee. Raha hakeutuu muualle.

– Sijoittajat arvioivat rahalle vaihtoehtokustannusta. Jos korot huomattavasti nousevat, tämä paletti muuttuu, Timo Korkeamäki sanoo.

Kiviharrastaja Jorma Niemi metsässä kallion päällä.
Paltamon Osuuspankin johtajan Jorma Niemen mukaan yksityisten ihmisten ja rahastojen sijoituksia ei voi verrata keskenään.Kimmo Hiltunen / Yle

Paltamon Osuuspankin johtaja Jorma Niemi sanoo, että yksityisen ja rahaston liikkeitä ei voi arvioida samoilla mittareilla. On eri asia omistaa 100 hehtaaria kuin 25 000 hehtaaria.

– Jos puuta myydessä yksityinen saa tukkikuutiosta esimerkiksi 50 euroa, rahasto saa helposti 20 prosenttia enemmän.

Niemi sanoo, että yksityisten ostokset rajoittuvat 100 000 ja 200 000 euron väliin. Rahastojen yksittäiset ostot voivat olla kymmeniä miljoonia euroja kerrallaan.

Kannattaisiko metsä vaihtaa käteiseksi?

Suomessa on paljon ihmisiä, jotka eivät omista metsää muuten kuin välillisesti Metsähallituksen kautta. Silti metsät ovat monelle suomalaiselle symboli suomalaisuudesta, ominta kansallisjuurta.

Perintömetsän kohtaloa miettiessä kannattaa pitää yksi olennainen ero metsärahaston ja suoran metsänomistuksen välillä kirkkaana mielessä. Metsärahasto ei laske senttiäkään tunnearvoille.

– Jos metsäpalstaan ei ole tunnesiteitä, eikä itsellä ole asiantuntemusta tai intoa hoitaa sitä, on parempi ratkaisu vaihtaa se käteiseksi. Rahan voi investoida sellaiseen, mistä kenties ymmärtää paremmin, sanoo rahoituksen professori Timo Korkeamäki.

Kainuun Osakesäästäjien puheenjohtaja Antti Kejo puolestaan sanoo, että jos päättää pitää perintömetsän, sisarusten kanssa on mahdollista sopia, että metsätaloutta harjoitetaan yhdessä esimerkiksi metsäyhtymän muodossa.

Puun latvoja.
Metsä merkkaa monelle suomalaisuutta, ja sillä voi olla tunnearvoa.Kimmo Hiltunen / Yle

Suomessa ei ole varsinaisesti metsärahastoja, jotka ottavat huomioon muitakin arvoja kuin tuoton. Timo Korkeamäen mukaan sellainen ei ole mahdottomuus.

– Voisin hyvin kuvitella, että meille syntyy metsärahastoja, joilla on enemmän ympäristöön liittyviä tavoitteita. Jos omistajilla, olisi yhteinen halu maksimoida jotain muuta kuin taloudellista tuottoa, silloin rahaston tehtävä on tehdä niin, sanoo Korkeamäki.

Lue lisää:

Metsämaan myynti kiihtyi etenkin pohjoisessa – UPM: "Kaukana meidän teollisuudesta"

Isä osti metsäpalstan, koska haluaa opettaa poikansa hommiin – metsä on monelle harrastus, mutta myös sijoittajat ovat liikkeellä

Suomi myy rahapulassaan metsiään ulkomaille