Kinnula haluaa suitsia valtuutettujen kielenkäyttöä: "Ei ole mukava kokouksesta lähteä, jos joutuu tippa silmässä lähtemään"

Kunnanjohtajan mukaan Kinnulan valtuustosalissa on kuultu kiroilua ja huutoa.

kunnanvaltuustot
Kinnula Urpilainen sovintosopimus
Yle

Kinnulan valtuusto pohtii ensi viikolla sitä, millaista on kuntalain luottamushenkilöiltä edellyttämä arvokas toiminta. Kunnanjohtajan mukaan sanan säilä heiluu kokouksissa joskus niin että se haittaa jo päätöksentekoa.

– Välillä kovakin kielenkäyttö tuppaa ohjailemaan sitä, miten asioita käsitellään. Luulen, että jotkut hiljaisemmat ihmiset hieman kavahtavat sitä, eivätkä tuo esiin mielipiteitään, sanoo Kinnulan kunnanjohtaja Pekka Kanervio.

Kanervion mukaan Kinnulan valtuustosalissa on kuultu huutoa ja kiroilua.

Hamekangasta lahjaksi

Suukopu kärjistyi viime vuonna, kun keskustan varavaltuutettu, kunnanjohtajan vaimo lahjoitti demarivaltuutetulle, entiselle kunnanjohtajalle, hamekankaan ja pyörätuolin vastalauseena tämän toiminnalle.

Syyttäjä totesi jupakasta, että luottamushenkilöiden on kestettävä toimintansa voimakastakin arvostelua.

Rajansa kuitenkin kaikella, sanoo kunnanhallituksen puheenjohtaja Markku Toikkanen (kesk.).

– Ei ole mukava kokouksesta lähteä, jos joutuu tippa silmässä lähtemään. Vaikka kuinka olisi lain mukaan menty, hän toteaa.

"Kinnula on demokratian irvikuva"

Kinnulan valtuustopaikoista kaksi kolmasosaa on keskustalla. Kunnanhallituksen ainoa ei-keskustalainen on ääniharavana valtuustoon päässyt entinen kunnanjohtaja Juha Urpilainen (sd.). Hän sanoo että käyttäytymispykälän valtuustokäsittely on valtaeliitin hassu pyrkimys vaientaa kritiikki.

– Kinnula on käytännössä yksipuoluejärjestelmässä toimiva jonkinlainen demokratian irvikuva. Jos siellä joku kriittisesti kyselee, hänet halutaan saada aisoihin ja yritetään keksiä kaikenlaisia sääntöjä, Urpilainen sanoo.

Markku Toikkanen toppuuttelee.

– Ei tällä pystytä kenenkään sanomisia rajoittamaan, eikä ole tarkoituskaan. Eihän tässä kenenkään mielipiteisiin tai poliittisiin näkemyksiin pyritä vaikuttamaan, vaan halutaan nostaa kissa pöydälle, että mitä voimme tehdä tämän asian eteen, hän sanoo.

Urpilaisen mukaan taas asiat selkiäisivät toisenlaisilla päätöksenteon prosesseilla.

– Ristiriitoja pystyttäisiin eliminoimaan sillä, että kerrottaisiin valtuutetuille etukäteen mitä asioita on tulossa. Että ei isoja asioita tarvitse kokouksessa päättää.