Greenpeace hallituksen metsäpolitiikasta: Ilmastopolitiikan kannalta täysin kestämätöntä, hiilinielut vähenevät erittäin rajusti

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) arvioi, että puutuotteiden käytön vähentäminen korvautuisi uusiutumattomilla raaka-aineilla kuten muovilla.

ilmasto
Sini Harkki, Kimmo Tiilikainen ja Markku Ollikainen.

Greenpeacen Suomen maajohtaja Sini Harkki kritisoi hallituksen asettamia metsähakkuiden rajoja ilmastopolitiikan kannalta täysin kestämättömiksi.

Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi tällä viikolla suurraporttinsa. Sen mukaan ilmaston lämpeneminen on pysäytettävä puoleentoista asteeseen, ja jo se aiheuttaa maapallolla tällä vuosisadalla vakavia seurauksia.

Harkki keskusteli metsäpolitiikasta Ylen aamu-tv:ssä ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) ja Suomen ilmastopaneelin puheenjohtajan, professori Markku Ollikaisen kanssa. Voit katsoa keskustelun klikkaamalla ylläolevaa kuvaa.

Hallitus on aikonut lisätä metsien hakkuiden rajaa Suomessa nykyisestä noin 66 miljoonasta kuutiosta vuodessa 80 miljoonaan kuutioon vuoteen 2025 mennessä.

– Se tarkoittaa, että olemme pienentämässä hiilinieluja ja erittäin rajusti, Greenpeacen Sini Harkki sanoo.

– Tämä tapahtuu nimenomaan seuraavien kahdentoista vuoden aikana, jolloin maailman päästöt pitää saada puolitettua ja Suomessa lähelle nollaa

Harkin mukaan päästöjen vähentäminen lähelle nollaa ei onnistu, jos Suomi samaan aikaan pienentää hiilinieluja ja lisää hiilidioksidin määrää ilmakehässä. Hän toivoo seuraavan hallituksen muuttavan tavoitetta.

Myös professori Markku Ollikaisen mukaan hallituksen kaavailemat metsähakkuut pienentävät hiilinieluja. Toisaalta on merkittävää, miten hakatut puutuotteet käytetään.

– Verrattuna siihen, että selvää hakkuiden lisäämistä ei tapahtuisi, Suomesta ilmakehään tuleva hiilidioksidimäärä tietysti lisääntyy. Vuonna 2025 olemme suurin piirtein samalla tasolla kuin olimme vuonna 2014, Ollikainen sanoo.

Tiilikainen: Puu korvautuisi uusiutumattomilla raaka-aineilla

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) pitää hallituksen metsähakkuille asettamaa rajaa myös IPCC:n ilmastoraportin valossa kestävänä. Hän korostaa hakkuiden määrän olevan yhteydessä siihen, kuinka paljon metsät kasvavat.

– Kun metsien kasvu lisääntyy, voidaan maltillisesti myös puun käyttöä lisätä. Samaan aikaan täytyy varmistaa, että monimuotoisuus, metsien virkistyskäyttö ja yhä tärkeämpään rooliin nousevat hiilinielut pystytään turvaamaan. 80 miljoonaa kuutiota puun käyttöä on vielä kestävä määrä, Tiilikainen sanoo.

Tiilikainen arvioi, että hakkuiden vähentäminen Suomessa johtaisi lyhyellä tähtäimellä hakkuiden lisäämiseen jossakin muualla maailmassa ja puuta korvattaisiin muilla raaka-aineilla.

– Lähdetään kasvattamaan hiilinieluja eikä kiistellä siitä, kuinka monta kuutiota Suomessa metsää hakataan, koska ne hakkuut jossain maailmalla kuitenkin tapahtuvat.

–Jos puutuotteita käytetään vähemmän, ne korvautuvat uusiutumattomilla raaka-aineilla, kuten muovilla, rakentamisessa betonilla ja teräksellä, joiden tuotanto on puolestaan huomattavasti enemmän päästöjä aiheuttavaa. Me emme voi katsoa tätä pelkästään Suomen rajojen sisäpuolella, Tiilikainen sanoo.

Greenpeacen Sini Harkin mielestä Suomen on huolehdittava ennemminkin siitä, että Suomen päästöt saadaan alas ensimmäisten joukossa.

– Koko maailmassa, joka maassa, on päästävä vähitellen erilaiseen teollisuuden rakenteeseeen. Voimme kehittää täällä niitä ratkaisuja, joilla voimme saada tuhoisan kertakäyttökulttuurin vähenemään myös vaikkapa Aasian maissa, Harkki sanoo.

Lue lisää:

"Näitä prosentteja voidaan heitellä" – Ministeri Tiilikaisen mukaan Suomella ei ole lähiaikoina mahdollisuutta päästövähennysten kiristämiseen

Sipilä puolustaa hallituksen metsälinjaa: Puhe metsäkadosta ei ole totta, Suomen metsien kasvu on kestävällä tasolla