Laaja tutkimus: Kodin täysi kirjahylly antaa lapselle elinikäistä etua

Lapsen ei tarvitse vielä osata lukea hyötyäkseen kotikirjastosta. Ratkaisevaa näyttää olevan, että kirjoista tulee osa normaalia elämää.

kirjallisuus
Kuva kirjahyllystä.
Jukka-Pekka Tyhtilä / Yle

Ihmiset eivät enää osta kirjoja. Kirjahyllyt ovat kadonneet kodeista. Näin on viime vuosina julistettu usein.

Ehkä ei sittenkään. Suomen kustannusyhdistyksen mukaan painettujen kirjojen myynti on kääntynyt uudelleen nousuun. Tilastot näyttivät viime vuonna 2,9 prosentin kasvua.

Tuoreen australialaistutkimuksen perusteella trendi on mitä parhain. Tutkimus antaa suorastaan synninpäästön ihmisille, jotka ostavat lisää kirjoja odottamaan sopivaa hetkeä, vaikka aivan kaikki entisetkään eivät olisi tulleet luetuiksi.

Kirjojen määrä on ratkaiseva; iso kotikirjasto vaikuttaa lapsen tulevaisuuteen jo silloin, kun hän ei osaa vielä edes lukea, kertoo Social Science Research (siirryt toiseen palveluun) -tiedejulkaisussa ilmestynyt Australian kansallisen yliopiston ANU:n tutkimus.

Kirjojen katveessa on hyvä varttua

Aiempien tutkimusten perusteella lukeminen voi muun muassa vähentää stressiä, suojella aivoja muistisairauksilta ja parantaa kykyä ymmärtää muita ihmisiä.

ANU:n tutkijat lisäävät joukkoon kolme hyötyä, jotka ihminen saa jo siitä, että varttuu täysien kirjahyllyjen keskellä.

Tulosten mukaan hän saa eliniäkseen keskimääräistä paremman kyvyn ymmärtää lukemaansa. Myös kyvyt hahmottaa matematiikkaa ja hallita digiasioita vahvistuvat, tutkijat sanovat.

Tutkimuksessa hyvä luetun ymmärtäminen tarkoittaa, että ihminen pystyy sen ansiosta osallistumaan tehokkaasti yhteiskunnan toimintaan ja saavuttamaan henkilökohtaisia päämääriä.

Vaikutus jatkuu läpi iän

Tutkimus perustuu 160 000 aikuisen täyttämään OECD-järjestön lomakkeeseen (siirryt toiseen palveluun). Tutkitut olivat 25–65-vuotiaita ja kotoisin 31 maasta. Luku-, lasku- ja digitaitojen mittaamisen lisäksi kysyttiin, kuinka paljon kirjoja heidän kotonaan oli ollut, kun he olivat 16-vuotiaita.

Tutkimusta johtaneen Joanna Sikoran mukaan tulokset olivat kaikkialla yhteneväisiä: kodin kirjojen määrä näkyy ihmisessä läpi iän.

Kotikirjastojen vaikutusten salaisuuksia aiotaan selvittää jatkotutkimuksilla. Vahva olettamus on, että taustalla on sama syy kuin kasvamisessa yleensäkin: lapset saavat vaikutteita vanhemmiltaan, tässä tapauksessa kirjoja arvostavilta vanhemmiltaan.

Vanhempien koulutustausta ja varakkuus näyttävät olevan merkityksettömiä – paitsi niin, että sosiaalisesti heikossa asemassa olevien vanhempien lapsille kotikirjasto antaa erityistä etua, koska se kuroo kiinni eroa muihin.

Olohuone.
Kirjojen määrän voi arvioida laskematta: yhdelle hyllymetrille mahtuu noin 40 kirjaa. Tätä mittaa käytettiin ANU:n tutkimuksessa, kun ihmisiltä kysyttiin nuoruudenkodin kirjamäärää.Arto Loukasmäki / Yle

Koulutus ja ammatti eivät heiluttele tuloksia

Kirjoja suosivassa kodissa kasvaneella on peruskoulun yläastetta aloittaessaan samantasoinen lukutaito kuin sellaisella yliopistosta valmistuvalla, jonka kotona kirjoja on ollut vain vähän, tutkimus kertoo. Etu pysyy myös aikuisena, vaikka ihminen ei silloin olisikaan mikään lukutoukka.

Tuloksia ei heilutellut koulutustausta tai se, mitä kukin teki työkseen. Myöskään sukupuolella ei havaittu vaikutusta.

Sikora kertoo tutkijaryhmänsä yllättyneen etenkin siitä, että vaikka kirjoille altistumisen vaikutus oli suurin lukutaidossa, se näkyi myös digi- ja matemaattisissa taidoissa.

Jakolinja, jonka mukaan jotkut ovat numeroihmisiä ja toiset kirjainihmisiä, ei näiden tulosten perusteella pidäkään paikkaansa, Sikora tuumii.

Lapsi lukee kirjaa.
Kirjaimet ja numerot sopivatkin yhteen.Tiia Hemminki / Yle

Virolaiset ykkösinä, turkkilaiset pitävät perää

Kun kodin kirjaston kokoa vastaajan teini-iässä kysyttiin 31 maan asukkailta, mitalisijat menivät Viroon, Ruotsiin ja Norjaan.

Kärkimaita olivat myös muun muassa Tanska, Tšekki, Venäjä ja Saksa. Keskiarvon alle jäivät muun muassa Yhdysvallat, Japani, Singapore ja pohjimmaisena Turkki.

Virolaisperheen hyllyssä oli ollut keskimäärin 218 kirjaa. Kaikkien maiden keskiarvo oli 115 ja Suomen 162. Turkissa keskimääräinen kotikirjasto oli ollut vain 27 teoksen kokoinen. 60 prosentilla oli ollut enintään viisi kirjaa.

Tutkimuksen mukaan määrä, joka alkaa kallistaa viisaria plussan puolelle, on 80 kirjaa.

350 kirjaa riittää parhaaseen tulokseen

Muhkeimpien kotikirjastojen määrässä Norja päihitti niukasti Viron. 14 prosenttia norjalaisvastaajista kertoi kotonaan olleen yli 500 kirjaa. Turkissa tämä prosenttiluku oli nolla.

Suurimmilla kirjastoilla ei kuitenkaan näytä olevan erityistä lisävaikutusta. Ihannekirjaston kooksi osoittautui noin 350 teosta. Sen jälkeen vaikutus tasaantui.

Aiemman yhdysvaltalaistutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan jo 20 teoksen kotikirjastolla on havaittava vaikutus myöhempiin opintoihin ja niiden myötä tuloihin. Kunnon kokoisen kirjaston merkitys todettiin kaksinkertaiseksi verrattuna esimerkiksi isän koulutustasoon, olipa maa Yhdysvallat tai Kiina.

Kirjat ovat edullinen ja tuottoisa sijoitus tulevaisuuteen, sanoi Nevadan yliopiston apulaisprofessori Mariah Evans tuolloin, vuonna 2010. Nevadan yliopisto ja ANU ovat olleet mukana toistensa tutkimuksissa.

Yleisten kirjastojen merkitystä tutkimuksissa ei selvitetty, mutta voisi olettaa, että myös lainakirjoilla kotihyllyssä olisi merkitystä. Suomalaiset ovat yhteisiin kirjastoihin hyvin tyytyväisiä, kertoi viime kuussa julkaistu tutkimus.

Korjattu 16.10 klo 17.40: Suomi oli tutkimuksessa mukana. Vastaajien nuoruudenkodissa oli ollut enemmän kirjoja kuin koko kyselyssä keskimäärin, mutta vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa.