Paavi Franciscus julisti pyhimyksiksi ristiriitaisen uudistajapaavin ja Latinalaisen Amerikan köyhien sankarin

Äärioikeistolainen kuolemanpartio murhasi ihmisoikeuksien puolesta puhuneen arkkipiispa Óscar Romeron vuonna 1980. Paavali VI johti kirkkoa keskellä 1960-luvun murrosaikaa.

pyhimykset
Suuret Romeroa ja Paavali VI:ttä esittävät kankaat roikkuvat parvekkeilta Pietarinkirkon julkisivulla Vatikaanissa.
Paavi Franciscus julisti arkkipiispa Óscar Romeron ja paavi Paavali VI:n pyhimyksiksi.Giuseppe Lami / EPA

Roomalaiskatolisen kirkon johtaja, paavi Franciscus on julistanut pyhimyksiksi kaksi katolisen kirkon 1900-luvun merkittävää hahmoa: paavi Paavali VI:n ja arkkipiispa Óscar Romeron.

Pyhimykseksi julistettuja kirkonmiehiä pidetään keskeisinä esikuvina Franciscukselle. Paavali VI johti katolista kirkkoa uudistanutta kirkolliskokousta 1960-luvulla, jolloin Franciscus oli nuori pappi Argentiinassa.

Arkkipiispa Romero puolusti köyhiä sekä vastusti armeijan ja puolisotilaallisten joukkojen väkivaltaa kotimaassaan El Salvadorissa Väli-Amerikassa. Hän joutui salamurhan uhriksi 1980.

Franciscus piti jumalanpalveluksessa sunnuntaina veren tahrimaa vyötä, joka Romerolla oli yllään murhahetkellä. Hänellä oli myös Paavali VI:n sauva, ehtoollismalja ja virkakaulus.

Jumalanpalveluksessa kanonisoitiin myös viisi vähemmän tunnettua henkilöä.

Paavi heiluttaa suitsukeastiaa Neitsyt Mariaa ja Jeesus-lasta esittävän patsaan edessä. Taustalla on punainen seinäkangas, jonka edessä on krusifiksi.
Paavi Franciscus johti jumalanpalvelusta, jossa paavi Paavali VI ja salvadorilainen arkkipiispa Óscar Romero julistettiin pyhimyksiksi.Giuseppe Lami / EPA

Kirkon ristiriitainen uudistaja

Paavali VI eli Giovanni Battista Enrico Antonio Maria Montini (1897–1978) nimettiin paaviksi vuonna 1963. Hän saattoi päätökseen edeltäjänsä aloittaman Vatikaanin toisen kirkolliskokouksen 1962–1965.

Kirkolliskokouksen uudistukset mahdollistivat muun muassa jumalanpalveluksen pitämisen paikallisilla kielillä latinan sijaan. Kirkolliskokous myös pyrki kohentamaan suhteita muihin uskontokuntiin, erityisesti juutalaisiin.

Kirkon konservatiivit vastustivat uudistuksia, kun taas uudistusmieliset katsoivat kirkolliskokouksen olleen aivan liian varovainen.

Paavali VI tunnettiin ujona miehenä, jota elämänkerturit ovat kuvanneet jopa Hamletin kaltaiseksi ristiriitojen repimäksi hahmoksi.

Paavi Paavali VI.
Paavi Paavali VI.ANSA / EPA

Paavali VI:n paavillinen kiertokirje Humane Vitae kielsi kaikki menetelmät syntyvyyden säännöstelemiseksi keinotekoisesti.

Kiertokirje osui keskelle ehkäisypillerin keksimisen, 1960-luvun seksuaalivallankumouksen ja ylikansoitushuolien nostattamaa kuohuntaa.

Edelleenkin se on yksi kiistellyimmistä paavillisista kiertokirjeistä, ja tutkimusten mukaan useimmat katoliset turvautuvat siitä huolimatta ehkäisyyn.

Toisessa kiertokirjeessään Populorum progressio paavi tuomitsi rikkaiden ja köyhien kasvavan eriarvoisuuden. Tämä on ollut keskeinen teema myös paavi Franciscukselle.

Murhatusta arkkipiispasta tuli ihmisoikeusaktivismin symboli

Arkkipiispa Óscar Romero (1917–1980) kamppaili ihmisoikeuksien puolesta poliittisen väkivallan riivaamassa El Salvadorissa. Romero puolusti köyhiä ja tuomitsi armeijan ja kuolemanpartioiden raakuudet siviilejä vastaan.

Romero murhattiin kesken jumalanpalveluksen vuonna 1980 San Salvadorissa. Hänen murhaajiaan ei ole koskaan saatettu oikeuden eteen.

Murhaajien uskotaan kuuluneen majuri Roberto D'Aubuissonin alaisuudessa toimineeseen äärioikeistolaiseen kuolemanpartioon.

Vuosina 1980–92 El Salvadorissa käytiin sisällissota, jossa vastakkain olivat Yhdysvaltain tukema sotilashallitus ja vasemmistolaiset sissit. Sodassa kuoli 75 000 ihmistä ja 8 000 katosi.

Romerosta tuli ikoninen hahmo Latinalaisen Amerikan köyhien ja vasemmiston keskuudessa.

Tämä on todennäköisesti hidastanut Romeron julistamista pyhimykseksi, sillä kirkon konservatiivit pitivät häntä liian poliittisena hahmona.

Óscar Romero.
Arkkipiispa Óscar Romero San Salvadorissa 1979.EPA

Lähteet: AP, Reuters