Kanala avasi ovensa kuluttajille Laitilassa – ryntäys kuulemaan tuotantotavoista

Kuukausittaiset vierailut Munaxin kanalaan ovat tiettävästi ensimmäisiä Suomessa. Ruuantuotannon tekeminen läpinäkyväksi on vallalla oleva trendi Euroopassakin.

Ruoantuotanto
Äiti ja lapset ulkokanalassa.
Emma Mäkelä vierailulla lastensa kanssa ulkokanalassa.Minna Rosvall / Yle

LaitilaSyysmyrsky repii puita ja vettä sataa rankasti, mutta laitilalaisen kananmunatalo Munaxin pihalle kertyy kymmeniä innokkaita. Munax on aloittanut kaikille avoimet kanalavierailut.

Matkaan lähdetään tarkoitukseen varatulla pikkubussilla. Lasten ilmeet ovat jännittyneitä, kun auto kurvaa ulkokanalan pihaan. Matti Varjonen on liikkeellä lastenlastensa kanssa.

– On hienoa, että kuluttajia kutsuttiin tutustumaan tänne. Ajattelin näyttää lapsille kanalaa, kertoo Varjonen.

Varjonen kyselee innokkaasti kanojen hyvinvoinnista ulkokanalan isänniltä, kananmunantuottaja Topi Oikarilta ja Juhani Torikalta. Muutkin noin 30 vierailijaa ovat kovasti kiinnostuneita, miten kanat selviävät ulkona ja jahtaavatko villieläimet niitä.

Kahden tyttärensä kanssa vierailulle lähtenyt Emma Mäkelä on kiinnostunut ennen kaikkea kanojen hyvinvoinnista.

– Tytöt eivät ole aiemmin päässeet katsomaan kanalaan, joten nyt kannatti tulla. Ihan hyvinvoivilta kanat näyttävät, pohtii Mäkelä.

Tuisku ja Henni Mäkelä katselevat uteliaina, kun jotkut kanat hyppelevät aika lähellekin, kanojen ja yleisön välillä olevalle viljapaalille.

– Kanat eivät häiriinny vierailusta. Ne ovat uteliaita ja tulevat katsomaan, keitä tänne oikein tuli, kertoo munantuottaja Topi Oikari esitellessään tuotantotapaa vierailijoille.

– Kanalassa on kivaa, innostuu Tuisku Mäkelä.

Hygieniamääräykset tarkkoja ulkokanalassakin

Kuluttajien pääsy ruuantuotannon alkulähteille on yleensä vaikeaa. Elintarvikkeiden tuottamista valvotaan tiukoilla hygieniamääräyksillä eikä esimerkiksi navetoihin, kanaloihin tai sikaloihin voi päästää yleisöä vapaasti kulkemaan.

Laitilassa sijaitsevaan ulkokanalaan otetaan vierailijoita kerran kuussa. Munaxin toimitusjohtaja Janne Torikka haluaa saada ruuantuotannon läpinäkyväksi. Hän kertoo, että samanlainen trendi on vallalla muuallakin Euroopassa.

– Kyselyjä päästä kanalaan on tullut vuosien varrella paljon, mutta aiemmin se ei ole ollut mahdollista. Tämä ulkokanala on suunniteltu vierailuja varten. Myös ulkomaalaiset vieraamme voivat käydä täällä, kertoo Torikka.

Hygieniamääräykset koskevat luonnollisesti myös ulkokanalaa. Pukeutuminen ja tautisulut on käyty läpi viranomaisten kanssa. Munantuottaja Topi Oikari vahvistaa, että kävijöiden kanssa ollaan tarkkoina.

– Kaikkien on laitettava kenkäsuojat jalkoihin. Kyselemme myös ennakkoon, ettei ole käyty sellaisissa maissa, joissa on tiettyjä tauteja, kertoo Oikari.

Vierailijoita ulkokanalassa.
Vierailijoita ulkokanalassa.Minna Rosvall / Yle

Kuluttajat janoavat tietoa tuotantotavoista

Ruuan alkuperä ja ruuantuotanto kiinnostavat kuluttajia. Tilastotietoja on käytössä lähinnä kuluttajien asenteista. Maa- ja metsätalousministeriö on selvittänyt yhteistyökumppaniensa kanssa suomalaisten asenteita ruokaa ja maataloutta kohtaan (siirryt toiseen palveluun).

Turun yliopiston Brahea-keskuksessa (siirryt toiseen palveluun) työskentelevä projektipäällikkö Johanna Mattila tarkastelee ruokaan liittyvää tutkimusta. Hän kertoo, että ruoka valitaan yhä alkuperämaan perusteella.

– Kun kysytään ihmisiltä ruuantuotantotavoista, he eivät oikein uskalla tai osaa ottaa kantaa. Tavallinen kuluttaja ei tiedä, mikä on totta ja mikä ei. Kosketus maaseutuun ja ruuantuotantoon on nykyään hävinnyt suurelta osalta ihmisiä, kertoo Mattila.

Laitilan kanalavierailut ovat tiettävästi ensimmäisiä Suomessa. Yleensä yleisö pääsee tutustumaan maatiloihin vain avoimien ovien päivinä. Mattila pitää ideaa avoimista vierailuista hyvänä asiana.

Munaxin toimitusjohtaja Janne Torikka vahvistaa, että kuluttajat kyselevät edelleen muun muassa kananmunan tuotantotavoista.

– Suomessa on neljä eri tuotantotapaa: nolla eli luomu, free range eli ulkokanala, lattiakanala ja virikehäkkikanala. Haluamme tuoda esille tuotantotapojen eroja. Jokaisen kananmunan tuotantotila pystytään jäljittämään, ja munassa olevasta merkinnästä tiedetään, milloin se on munittu, kertoo Torikka.