Kirjolohi kulkee nyt vauhdilla merestä kuluttajalle, mutta jouluna kalasta voi olla pulaa

Tänä kesänä merivesi lämpeni poikkeuksellisesti ja kalat söivät niukasti. Videolta näet kirjolohen matkan merestä kuluttajalle.

kirjolohi
Kirjolohi mereltä kuluttajalle
Kirjolohi mereltä kuluttajalle

Lokakuinen luoteistuuli puhaltelee vilpoisasti Selkämereltä Rantamaan laiturille Pyhämaalla. Veneissä verkkoliput lepattavat ja punaiset rantahuoneet kätkevät sisäänsä kalanjalostamon tuotannon.

Pitkän niemen päähän on helppo osata.

– Ajat vaan niin pitkälle kuin tietä riittää. Sen pidemmälle ei pääse, kuului neuvo.

Kaislikon reunaan on hinattu kalankasvatusallas. Siinä polskii satoja puolitoistakiloisia kirjolohia.

Kaloja haavitaan nosturilla merestä laatikoihin, pari kirjolohta hyppää laiturille. Tero Laaksonen kaapaisee nosturinhaavilla muutaman kerran lisää kaloja perattavaksi.

On menossa syksyn kiireisimmät ajat. Kalastaja ja kalankasvattaja Veli-Matti Rantamaa pyyhkii hikeä otsaltaan ja nojaa kalalaatikkoon.

Merellä odottaa vielä muutama kasvatusallas viiden kilometrin päässä rannikolta. Niiden hinaamista rantaan haittaavat tuuliset säät.

Perkuuhommia riittää koko syksyksi.

– Tämä salmi vetää aika äkkiä jäähän, jos tulee pakkasia. Meidän on pakko saada kalat mereltä pois ennenkuin talvi tulee. Kun joku vaan kertoisi, koska se tulee.

kirjolohet merestä nosturilla
Rantamaan Lohi tuottaa vuodessa sata tonnia kirjolohta.Markku Sandell / Yle

Hellekesä toi tappioita

Tänä kesänä merivesi lämpeni poikkeuksellisesti ja kalat söivät niukasti. Rantamaan mukaan 10 tonnia kalaa jää saamatta, kun kirjolohet jäivät pienemmäksi kuin yleensä.

Kirjolohet söivät pitkän aikaa vain neljäsosan normaalista määrästään. Siksi kasvatuskalaa tulee vähemmän markkinoille. Kalankasvattajaliitosta epäillään, että teollisuuden käyttämästä isosta kalasta saattaa tulla pulaa.

– Meiltä tulee sellainen satatonnia kirjolohta vuodessa. Se riittää työllistämään tällaisen pienen firman koko vuodeksi, Veli-Matti Rantamaa sanoo.

Hän vetää raskaan laatikon kohti jalostamon sisätiloja. Tainnutuksen jälkeen kalat verestetään. Rantamaan ja Tero Laaksosen veitset avaavat kalan kurkun ja tottunut ranneliike heilauttaa kalan eteenpäin.

kirjolohen perkuuta
Perkuuhommissa häärii kymmenkunta ihmistä Rantamaan kalankasvattamolla.Markku Sandell / Yle

Neljä seuraavaa miestä huhkii veitsien kanssa kalojen vatsoja auki. Perkeet putoavat linjan alle astiaan ja kaksi viimeistelijää huuhtoo harjasuihkulla viimeiset irtoroippeet kaloista.

Sisälmykset päätyvät vielä kaikki biodieselin raaka-aineeksi, mutta parin viikon kuluttua mäti on niin kypsää, että se otetaan talteen jouluherkuksi.

Hallissa on kosteaa ja vesihöyryhä. Savustamon puolelta leppäpuiden käry sekoittuu ilmaan.

Se ei haittaa avauslinjalla työskenteleviä. Kalat siirtyvät kiivaaseen tahtiin jäähileiden joukkoon kuljetuslaatikoihin. Rantamaa tekee kalakauppaa toreilla, mutta suurin osa kaloista viedään jatkojalostukseen.

Infografiikka
Mikko Airikka | Yle Uutisgrafiikka

Aamun perkuu-urakka hoituu vauhdilla

Aamun urakka alkaa olla ohi, pari miestä pistää tupakaksi perkuujätteiden sammion luona. Perkeetkin käytetään. Niistä tehdään biodieseliä.

Päät ja ruodot päätyvät erikseen biokaasulaitokselle.

Kirjolohien matka mereltä kuluttajille alkaa.

– Ne lähtevät tänään fileeraukseen Uuteenkaupunkiin Kalaset-yhtiöön ja sitä tietä osa tuorekäyttöön ja osa pakkaseen, Rantamaa kertoo.

kirjolohet laatikossa
Kirjolohet odottavat perattuna jäittämistä ja matkaa fileoitavaksi.Markku Sandell / Yle

Kalat fileerataan viimeistään seuraavana aamuna ja samalla ne päätyvät kauppojen kalatiskeille pari päivää merestä nostamisen jälkeen.

– Sen tuoreempaa kalaa en ainakaan suostuisi itselleni laittamaan. Naudan sisäfilettä käsketään raakakypsyttämään jopa kahdeksan viikkoa. Kalalle riittää pari kolme päivää, mutta samana päivänä teurastettu kala ei missään nimessä ole parhaimmillaan, Veli-Matti Rantamaa sanoo.

Osa kaloista päätyy ruuaksi jo laitoksella. Kesän jälkeen rannan maalaitokselle tuodaan merellä varttuneet pikkupoikaset. Silloin nurkissa pyörii kutsumattomia vieraita.

kirjolohen perkeet
Kirjolohen perkuujätteeet päätyvät biodieselin raaka-aineeksi.Markku Sandell / Yle

– Saukko käy syömässä koko talven ja harmaahaikara välillä. Sitten ilmestyvät loppukesästä ulkolaitoksille merimetsot ja sen jälkeen hylkeet. Elikkä melkein kaikki luomakunnan elukat syövät meidän kaloja, miettii kalankasvattaja.

Kalatehtaassa jatkuu kiivas tahti

Uudenkaupungin autotehtaan lähettyvillä on teollisuusalue, missä toimii Kalaset Oy kalanjalostuslaitos. Kun kirjolohta kasvatettiin Suomessa viime vuonna vajaa 14 miljoonaa kiloa, niin kymmenesosa siitä käsiteltiin Kalaset Oy:ssä.

Pitkien pöytien ympärillä häärii kymmeniä työntekijöitä eikä kirjolohi viivy kauaa yhden ihmisen luona: kymmenisen sekuntia. Siinä ajassa kalasta irrotetaan fileet ja seuraava työntekijä siistii fileen reunat.

Nahka voi jäädä kiinni tai sitten kone poistaa sen ja valmis filee päätyy laatikkoon. Osa pakataan isoihin vakuumipakkauksiin. Ne matkaavat suurkeittiöihin.

Kalaset OY, kirjolohi
Kymmenesosa kotimaisesta kirjolohesta jalostetaan Kalaset-yhtiössä Uudessakaupungissa.Markku Sandell / Yle

Toisessa salissa valmiista kalafileistä poistetaan ruotoja ja osa pätkitään valmiiksi annospaloiksi. Kalaa liikkuu satoja kiloja koko ajan tuotantoprosessissa.

Juuri nyt käsittelyssä on paljon myös luonnonkalaa, kuhaa ja ahventa. Lämmin kesä on kasvattanut kalat pulskaksi ja saaliit ovat olleet syksyllä hyviä. Kirjolohi on silti suomalaisen kalanjalostuksen perusta, jota saadaan läpi vuoden.

Infografiikka
Mikko Airikka | Yle Uutisgrafiikka

Kalatiskillä kirjolohi saa seurakseen tuontikalan

Kun kirjolohi päätyy tuoreena marketin tiskille, se on noin kahden päivän vanhaa. Sen verran on kulunut kalan teurastuksesta.

Turussa Citymarket Länsikeskuksen kalatiskille punalihaista kalaa tulee läheltä ja kauempaa. Norjassa kasvatettu lohi määrittää myös kotimaisen kirjolohen hinnan.

Viime vuonna kotimaisen kalan tuottajahinta oli viiden ja puolen euron tuntumassa. Nyt CM Länsikeskuksen kalatiskillä norjanlohta myydään 5 senttiä alle kympin kilohinnalla. Kirjolohen hinta liikkuu samoissa euromäärissä sen mukaan. Syksyllä hinta putoaa alle kympin, kun kalaa tulee enemmän markkinoille.

Kalatiskin vastaava Taru Ahonen sanoo valveutuneiden asiakkaiden kyselevän kalan laadusta melko usein. Milloin ja mistä pyydetty, kauanko ollut myynnissä? Hän ottaa kirjolohifileen tiskistä ja käärii paperiin.

– Filee on tullut tänä aamuna, Taru Ahonen kertoo.

Norjanlohi ja kotimainen kirjolohi käyvät Ahosen mukaan kaupaksi normaalihinnalla yhtä hyvin. Hintakampanjat ovat sitten erikseen. Monesti ostopäätöksessä painaa eniten juuri hinta. Kotimaisuus on toinen tärkeä valintaperuste kalaostoksilla.

Taru Ahonen CM Länsikeskus, kirjolohi
Tuore kirjolohifilee päätyy kaupan tiskille parissa päivässä.Minna Rosvall / Yle

Tuoreus ja kotimaisuus valtti, mutta euro ratkaisee

Asiakas Tarja Moisander kertoo olevansa kalakauppiaan tytär, nyt teki mieli savukalaa ja kotiinviemiseksi hän ostaa savustettua kirjolohta.

– Syön kirjolohta mielelläni, nytkin ostin. Kotimasta kalaa ostan ihan periaatteesta, sanoo Moisander.

Naantalilainen Riitta Toivonen valitsee kalansa tuoreuden ja kotimaisuuden perusteella, kuhaa, siikaa ja lohta.

– Kasvatettua kalaa tulee ostettua harvoin, kun sillä on ympäristövaikutuksia, arvioi Toivonen.

Kalatiskeillä käydäänkin jatkuvaa kisaa kotimaisen ja tuontilohen kesken.

Kalankasvatuksen päästöt kutistuneet

Ympäristöjärjestö WWF on nostanut jo vuonna 2014 Suomessa kasvatetun kalan vihreälle listalleen. Päästöt mereen (siirryt toiseen palveluun)ovat vähentyneet etenkin, kun Itämerestä kalastettua silakkaa ja kilohailia on alettu käyttää kalajauhon raaka-aineena.

Suomalainen rehuja valmistava Raisioaqua on kehittänyt Itämerirehun, jossa kalajauho on saman merialueen kalasta Kemiönsaarella tehtyä. Yhtiöstä kerrotaan, että sen osuus kalankasvatuksen rehuista on nyt 50 prosenttia.

Näin merestä poistetaan ravinteita silakan muuttuessa kirjoloheksi. Raisioaquan mukaan viime vuonna merestä poistui 16 tonnia enemmän fosforia kuin kalankasvatus sinne päästi. Myös typpipäästöt laskivat huomattavasti.

Puolet kalankasvattamoista käyttää kuitenkin edelleen tuontirehua, jonka mukana mereen päätyy muualta tulevia ravinteita.

Kalankasvatuksen ympäristöpäästöihin on vaikuttanut myös vesiviljelyn supistuminen. Vielä 30 vuotta sitten kirjolohta kasvatettiin lähes 20 miljoonaa kiloa, nyt noin 13–14 miljoonaa kiloa vuosittain.

Kalankasviljelyn vähentymisen syynä ovat olleet kilpailutilanne norjalaisen kassilohen kanssa ja ympäristölupien kasvatusmäärien rajoitukset. Uusia kasvatuslupia on pitkästä aikaa alettu myöntää viime vuosina.

Lue myös:

Suomeen nousee mullistavia kalankasvattamoja – kävimme teollisuushallissa, jossa muhii vastaisku Norjan lohelle

Kalanviljelylaitokset kärsivät helteestä – kalakuolemia myös Pohjois-Karjalassa

Siiat ja salaatit suoraan ravintolan takahuoneesta - tutkijat innoissaan kiertovesikasvatuksen uusista mahdollisuuksista

Ostamme jauhelihan pakattuna, mutta kalan suoraan tiskistä – nyt kala-alan konkarit haluavat muuttaa tapamme

Norjan lohi sulaa suomalaisten suussa – Professori haluaisi silakan, särjen ja lahnan suomalaisten ruokapöytään