Ärtyvä suoli vaivaa joka kymmenettä työikäistä – Inka Ikosen vatsaoireet jatkuivat rajun ruokamyrkytyksen jälkeen: "Tuli epätoivo, mitä pystyn syömään"

Tyypillinen potilas on istumatyötä tekevä nainen, joka kokee stressiä. Hoitokeinot ovat viime vuosina parantuneet.

ärtyvän suolen oireyhtymä
Inka ikonen kavelee koiransa kanssa
Inka Ikosella todettiin ärtyvän suolen oireyhtymä viisi vuotta sitten. Stressi pahentaa hänen oireitaan.

Inka Ikosen vatsankouristukset vain jatkuivat ja jatkuivat. Pitkien antibioottikuurien ja Kambodžan reissulta saadun ruokamyrkytyksen jälkeen vatsan oireet eivät ottaneet laantuakseen.

Ikonen kävi useilla lääkäreillä Kaakkois-Aasiassa, missä hän oli viettämässä vaihto-opiskeluvuotta. Apua ei kuitenkaan löytynyt. Suomessa lääkärit määrittelivät vaivat perusteellisten tutkimusten jälkeen ärtyvän suolen oireyhtymäksi. Nyt, 29-vuotiaana, oireiden alkamisesta on kulunut viisi vuotta.

– Tällä hetkellä kärsin oireista satunnaisesti. Kun töissä on ollut tiukka tilanne ja pitkittynyt stressijakso, maha alkaa oireilla enemmän, Inka Ikonen sanoo.

Tyypillinen potilas on istumatyötä tekevä nainen

Ärtyvän suolen oireyhtymästä (siirryt toiseen palveluun), IBS:stä, kärsii arviolta ainakin joka kymmenes työikäinen suomalainen. Lääkärikeskus Aavan vastaavan gastroenterologin Jari Koskenpadon mukaan naisia on potilaina huomattavasti miehiä enemmän.

– Jos vahvasti yleistää, tyypillisin potilas on nelikymppinen nainen, joka tekee toimistotyötä ja kokee jonkin verran stressiä, hän sanoo.

Jos istuu koko työpäivän suoli kurtussa, ei kyllä tunnu hyvältä. Vatsakipu ilmoittelee itsestään viimeistään iltapäivällä.

Inka Ikonen

Ärtyvän suolen yleisin oire on vatsan turvotus. Tavallisia ovat myös vatsan kovat kivut ja suolen toiminnan vaihtelut. Potilailla voi olla löysävatsaisuutta, ummetusta tai molempia, samoin ilmavaivat ovat yleisiä.

Ärtyvän suolen oireyhtymään perehtyneen ravitsemusterapeutti Reijo Laatikaisen mukaan oireet voivat heikentää elämänlaatua selvästi.

– Pahimmillaan kipua on lähes päivittäin ja se voi johtaa poissaoloihin töistä. Esimerkiksi ripuli voi pakottaa suunnittelemaan työmatkat niin, ettei matka vessaan ole missään kohdassa viittä tai kymmentä minuuttia pidempi, Reijo Laatikainen sanoo.

Ärtyvä suoli ei ole varsinainen sairaus, vaan siinä suoliston toiminta on häiriintynyt. Osalla vaivasta kärsivistä suolikaasua voi muodostua tavallista enemmän tai suoli saattaa reagoida tavallista herkemmin suolen seinämän venymiseen.

Inka Ikonen laittaa tuorepuuroa
Inka Ikonen on saanut ärtyvän suolen oireisiin apua ruokavalion muutoksista.

Kun vatsa on kipeä, seksiäkään ei tee mieli

Inka Ikosen viisi vuotta sitten alkaneista oireista kipeimpiä ja kiusallisimpia ovat vuosien varrella olleet vatsan krampit. Ärtyvän suolen oireyhtymä on vaikuttanut koko elämään.

– On tuntunut todella uuvuttavalta. Jossain vaiheessa tuli epätoivo, että mitä oikein pystyn syömään, Inka Ikonen sanoo.

Samaan aikaan ärtyvän suolen oireyhtymän kanssa Ikosella todettiin masennus. Jälkikäteen hän on miettinyt, kuinka paljon suoliston ja mielen hyvinvointi ovat olleet yhteyksissä toisiinsa. On selvää, että arkea vaikeuttavat, kipeät oireet laskevat mielialaa. Viime vuosina muutokset suolistomikrobistossa on myös yhdistetty moniin sairauksiin, esimerkiksi masennukseen.

Kun töissä on ollut tiukka tilanne ja pitkittynyt stressijakso, maha alkaa oireilla enemmän.

Inka Ikonen

Liikunta olisi tuonut aina paljon liikkuneelle Ikoselle hyvää oloa, mutta kivuliaimpina kausina hän joutui usein jättämään treenejä väliin. Vatsa oli niin kipeä, ettei liikunta mitenkään onnistunut. Myös töissä vaivat on täytynyt huomioida. Stressi pahentaa oireita saman tien eikä koko päivää voi istua.

– Jos istuu koko työpäivän suoli kurtussa, ei kyllä tunnu hyvältä. Vatsakipu ilmoittelee itsestään viimeistään iltapäivällä.

Vatsakivut ja muut oireet ovat vaikuttaneet sosiaaliseen elämään, ja tapaamisia ystävien kanssa on välillä täytynyt perua. Ennen kaikkea vaiva on vaikuttanut parisuhteeseen.

– Se vaikuttaa mielialaan ja kyllä se vaikuttaa esimerkiksi seksielämään. Seksiä ei tee hirveästi mieli, jos vatsa on kipeä, Ikonen sanoo.

Hoitoa rohjetaan hakea entistä paremmin

Vakavat suolistosairaudet, haavainen paksusuolentulehdus ja Crohnin tauti, yleistyvät erittäin nopeasti. Niitä sairastaa noin 46 000 suomalaista, ja sairauksia todetaan yhä enemmän lapsillakin. Selkeää syytä potilasmäärän kasvuun ei tiedetä. Syitä on haettu ennen kaikkea ympäristömme muutoksista.

Kokeneiden asiantuntijoiden tuntuma on, että entistä useammat hakevat apua myös ärtyvän suolen oireisiin. Täsmällistä tietoa ärtyvästä suolesta kärsivien ihmisten määrästä ei kuitenkaan ole. Oireyhtymän kriteerit ovat vuosien varrella vaihdelleet eivätkä kaikki hae vaivoihinsa hoitoa.

– Vaikutelma on, että ainakin vastaanottotyössä potilaiden määrä on lisääntynyt, vastaava gastroenterologi Jari Koskenpato Aavasta sanoo.

Hoitomahdollisuuksia on enemmän kuin ennen. Ehkä näistä asioista myös kehdataan puhua helpommin kuin aiemmin.

ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen

Kyse voi olla siitä, että ärtyvä suoli vaivaa aiempaa useampia. Toisaalta apua saatetaan hakea entistä rohkeammin.

– Hoitomahdollisuuksia on enemmän kuin ennen. Ehkä näistä asioista myös kehdataan puhua helpommin kuin aiemmin, ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen arvioi.

Inka Ikonen pk
Inka Ikonen on puhunut avoimesti ärtyvän suolen oireyhtymästä. Hän uskoo sen auttavan myös muita, jotka kärsivät samanlaisista vaivoista.

Kovakaan liikuntasuoritus ei riitä suolelle, jos istumista on liikaa

Ärtyvän suolen hoitokeinot ovat viime vuosina kehittyneet ja tutkimustietoa tulee lisää. Hoitomahdollisuudet ulottuvat elämäntapojen muutoksista lääkehoitoon. Vaivaa ei voida kokonaan parantaa, mutta oireita voidaan usein helpottaa.

Potilaiden oireet vaihtelevat. Kun jollakin pahin oire on turvotus, toisella hankalin vaiva voi olla esimerkiksi ripuli.

– Hoito pitää räätälöidä sen mukaan, mikä on potilaalle haittaavin tekijä, Jari Koskenpato sanoo.

Monien toimistotyötä tekevien vaivoja voisivat Jari Koskenpadon mukaan helpottaa liikunta ja vähempi istuminen.

– Vaikka illalla olisi kovakin liikuntasuorite, se ei suolen kannalta riitä. Liikuntaa pitäisi olla päivälläkin. Istuminen on yksittäisenä seikkana sellainen, jota voisi yrittää muuttaa jos pystyy.

Koskenpadon mukaan istumatyö ja se, että ruokaa on nykyisin usein tarjolla enemmän kuin sitä tarvitaan, ovat suolistolle haaste.

– Samalla kulttuuriin tavallaan kuuluu, että suolen pitäisi olla hiljaa. Ettei saisi olla suolikaasuja eikä suolen pörinää. Se on hankala yhtälö, hän toteaa.

Stressiäkin kannattaisi mahdollisuuksien mukaan välttää, sillä se saa monien oireet valloilleen.

FODMAP-rajoitukset vähentävät monen oireita

Ruokavaliomuutokset ovat ärtyvän suolen hoidossa oleellisia. Niistä saa apua noin kolme neljästä potilaasta.

Varsinkin FODMAP-hiilihydraattien (siirryt toiseen palveluun) karsiminen ruokavaliosta on yleistynyt. Lautaselta jätetään pois FODMAP-hiilihydraatteja (fermentable oligo-, di-, and mono-saccharides and polyols), jotka joillekin ihmisille aiheuttavat suolessa turvotusta ja kipua. Niitä on esimerkiksi useissa kasviksissa, hedelmissä ja viljoissa.

FODMAP-rajoituksia ei ole tarkoitus noudattaa loppuelämää.

– Ruokavaliota pitää mahdollisuuksien mukaan laajentaa niin laajaksi kuin oireet sallivat, Reijo Laatikainen sanoo.

Joillekin riittää, että pois jätetään vaikkapa ruisleipä, sipuli, omena ja ksylitolituotteet. FODMAP:in tai muiden ruokavaliomuutosten lisäksi syömisen säännöllinen rytmi on tärkeää.

Inka ikonen kavelee Ukko koiransa kanssa
Liikunta on tärkeää suolen hyvinvoinnille. Inka Ikosen Ukko-koirakin nauttii pitkistä kävelylenkeistä.

Ärtyvään suoleen voidaan kokeilla myös lääkkeellisiä hoitoja, jotka ovat viime vuosina kehittyneet. Lääkkeillä voidaan alentaa suolen aistikynnystä ja vähentää siten kipua. Niillä voidaan vaikuttaa myös ulosteen koostumukseen.

Maitohappobakteerien ja muiden probioottien hyödyistä on saatu jonkin verran tutkimusnäyttöä. Osa potilaista voi saada niistä lisäapua, mutta tutkimustulokset vaihtelevat ja valmisteiden kirjo on suuri. Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikaisen mukaan myös esimerkiksi ohut- ja paksusuolessa vapautuvat piparminttuöljykapselit voivat auttaa joitakin potilaita, samoin muutamat entsyymit.

Kävelyt Ukko-koiran kanssa ovat erinomaista hoitoa

Suolisto-oireisiin liittyy yhä turhaa häpeää.

Media-alalla työskentelevä Inka Ikonen on kirjoittanut ärtyvästä suolesta ja ruokavalion merkityksestä myös hyvinvointiblogissaan (siirryt toiseen palveluun). Kaikki eivät halua kertoa omista vaivoistaan, mutta Ikonen kokee sen vähentäneen omaa häpeilyään sekä tuoneen apua muille.

– Ei tarvitse vaipua epätoivoon, että on vaivan kanssa yksin. Kun olen aloittanut aiheesta puhumisen, olen huomannut, että lähipiirissä on aika monia samanlaisista oireista kärsiviä, Ikonen sanoo.

Vaikka illalla olisi kovakin liikuntasuorite, se ei suolen kannalta riitä. Liikuntaa pitäisi olla päivälläkin.

vastaava gastroenterologi Jari Koskenpato Lääkärikeskus Aavasta

Viimeisimmän vuoden ajan Ikosen oireet ovat pysyneet hyvin hallinnassa. Niitä tulee suurin piirtein kerran viikossa tai harvemmin, usein stressin laukaisemina.

– Kun pidän peruspalikat kasassa, oireita ei ihan hirveästi ole, hän sanoo.

Ikosen peruspalikoista tärkeimpiä ovat säännöllinen syöminen ja ruokavalio, josta hän on karsinut joitakin FODMAP-hiilihydraatteja sisältäviä vihanneksia, gluteenia sisältäviä ruokia, lihan ja sokerin. Apua tuntuu tuovan myös maitohappobakteerivalmiste. Myöskään levosta hän ei voi tinkiä.

Kävelystä ja muusta liikunnasta on tutkitusti hyötyä ärtyvän suolen hoidossa. Ne kuuluvat myös Inka Ikosen arkeen. Ne sopivat lisäksi varsin mainiosti Ikosen Ukko-koiralle, joka pääsee emäntänsä kanssa pitkille kävelylenkeille.

Lue lisää:

Ärtyneen suolen oireyhtymä muutti perheen ruokavalion – hyviä reseptejä oli vaikeaa löytää, joten äidin ja tyttären ideasta syntyi herkkävatsaisille sopiva keittokirja

Suolistobakteerit ovat yhteydessä aivojen hyvinvointiin – Asiantuntijat: "Näin tuunaat mikrobistoasi aivoille suotuisaksi"

Maija, 19, kärsi oudoista vatsavaivoista ennen kuin aiheuttaja löytyi – "Minua luultiin nirsoksi ja syömishäiriöiseksi"

Entinen fitnesskisaaja Mari Valosaari: "Suolistosairaus masensi mieleni, mutta rauhoittuminen ja puhuminen auttoi"

Lotan jatkuva sairastelu ei johtunutkaan päiväkodin aloituksesta – lasten suolistosairaudet yleistyvät hurjaa vauhtia

Akuutti: Suoliston armoilla (Yle Areena)

"Vatsalääkettä meni kuin karkkia" – Moni saa vatsavaivoihin apua FODMAP-rajoituksista