1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. poliisi

Poliisi tuo työtään tutuksi sosiaalisen median ja tv-ohjelmien kautta – "Me kilpailemme ihmisten huomiosta kaikkien muiden kanssa"

Suomen poliisilla on merkittävästi vähemmän viestinnän ammattilaisia kuin esimerkiksi Ruotsilla. Eikä lisää ole tulossa.

Poliisia tuodaan lapsille tutuksi musiikin avulla. Poliisisoittokunnan konsertissa kerrotaan heijastimen ja hätänumeron käytöstä. Kuva: Elisa Kinnunen/Yle

Kun sinisiin virkapukuihin sonnustautunut orkesteri soittaa kaikille tuttua Lasten liikennelaulua, yleisö laulaa varovasti mukana. Kappaleiden välissä poliisi opastaa ala-asteikäisiä kuuntelijoita heijastimen tärkeydestä ja puhuu koulukiusaamisesta. Ja sitten taas soitetaan.

Poliisisoittokunta on poliisin edustusorkesteri, joka kiertää ympäri Suomea. Kiertueiden ohessa orkesteri järjestää valistuskonsertteja eri ikäisille koululaisille.

Ylikapellimestari Sami Ruusuvuoren mukaan musiikilla kasvatetaan tiedon lisäksi lasten luottamusta poliisiin.

– On tärkeää, että lapsen ensikosketus poliisiin tulee jo hyvin nuorena, ja se kokemus on positiivinen, Ruusuvuori sanoo.

Poliisisoittokunta pitää lapsille yli sata valistuskonserttia vuosittain. Kuva: Elisa Kinnunen/Yle

Kun lapset tutustuvat poliisiin musiikin avulla, nuoret ja aikuiset kurkistavat poliisin työn arkeen muun muassa sosiaalisen median kautta. Poliisin viestintä onkin kokenut kovan muodonmuutoksen viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Ennen viestittiin median välityksellä. Nyt poliisilla on verkkopalveluita, sosiaalisen median kanavia ja televisio-ohjelmia, joihin he tuottavat aktiivisesti sisältöä.

– Kanavat ovat moninaistuneet, informaation määrä on kasvanut, ja me kilpailemme ihmisten huomiosta kaikkien muiden kanssa, kertoo viestintäpäällikkö Marko Luotonen Poliisihallituksesta.

Ei voida sanoa, että viestintä on estänyt tietyn määrän ylinopeuksia.

Marko Luotonen

Suomen poliisilla on yli 150 sosiaalisen median kanavaa, joilla on yli miljoona seuraajaa. Lisäksi poliisi näkyy eri medioiden kanavissa noin 40 000 kertaa vuodessa.

Vaikka viestinnällä on tärkeä rooli poliisin työssä ja maineen ylläpitämisessä, ammattilaisia tekemisen takana on huomattavan vähän. Suomen poliisilla on töissä noin kolmekymmentä viestinnän ammattilaista, kun Ruotsissa heitä on 200 ja reilun miljoonan asukkaan Virossakin kaksikymmentä.

– Aika pienellä ja pippurisella porukalla tätä työtä tehdään, toteaa Luotonen.

Luottamus on monen tekijän summa

Vuoden 2018 poliisibarometrin (siirryt toiseen palveluun) (Theseus) mukaan 95 prosenttia suomalaisista pitää poliisia luotettavana, ja luottamus on kasvanut erityisesti viimeisen neljän vuoden aikana.

Poliisisoittokunnan konserttiin osallistuneen Severi Rautiaisen mukaan hyvä poliisi on auttavainen ja ystävällinen.

– Luotan poliisiin ehkä siksi, koska ne suojelee ihmisiä, kertoo Rautiainen.

Myös Sylvi Rautiainen luottaa poliisiin, koska uskoo heidän parantavan pahojen tekijöiden tavat.

– Jos joku tekee tyhmyyksiä niin se ei sitten tee enää.

Viestintä halutaan osaksi kaikkien poliisin työntekijöiden arkea. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Poliisihallituksen viestintäpäällikön Marko Luotonen uskoo, että poliisiin maine syntyy viranomaisten hyvistä teoista, ja siitä kuinka niistä kerrotaan ihmisille.

– Kaikki eivät ole poliisin kanssa tekemisissä, joten he arvioivat luottamusta muiden lähteiden kautta eli, miten näymme mediassa ja somessa, sanoo Poliisihallituksen viestintäpäällikkö Marko Luotonen.

Luotosen mukaan on kuitenkin vaikea mitata, mikä on viestinnän merkitys poliisin toiminnassa.

– Pyrimme vaikuttamaan jopa ihmisten käyttäytymiseen esimerkiksi neuvomalla ajamaan rajoitusten mukaisesti. On kuitenkin vaikea mitata, mikä viestinnän vaikutus ennalta estämisessä on ollut. Ei voida sanoa, että viestintä on estänyt tietyn määrän ylinopeuksia.

Pidätyksiä ja sometusta

Tykkäillessämme poliisien selfie-kuvista Instagramissa ja kommentoidessamme suloista poliisikoiranpentua Facebookissa, olemme osa poliisin viestintää, sillä viestinnän ammattilaisten pientä määrää paikataan jakamalla viestinnän tehtäviä kaikille.

– Rikostutkija voi kirjoittaa blogiin omasta työstään, kentän konstaapeli voi ottaa kuvan tien päältä tai hallinnon ihminen keskustella twitterissä muiden alan ammattilaisten kanssa, viestintäpäällikkö Marko Luotonen luettelee työntekijöiden arkisia viestinnän keinoja.

Viestintä on herkkä laji, jossa yksittäisillä sanavalinnoilla ja kuvilla voi olla isojakin vaikutuksia.

Sari Karhu

Kuitenkin erityisesti yksittäisissä poliisilaitoksissa viestinnän ammattilaiselle kasaantuu paljon vastuuta. Esimerkiksi Oulun poliisin viestintä on lähes täysin yhden asiantuntijan kontolla.

– Pitäisi viestiä kansalaisille, lähettää poliisitiedotteita, olla somessa ja tv-sarjoissa, tehdä esitteitä, kirjoittaa puheita ja kaiken näköistä. Kyllä sitä tekemistä riittää yhdelle ihmiselle, Luotonen sanoo.

Oulun poliisilaitoksen viestintäasiantuntija Sari Karhu on samaa mieltä Luotosen kanssa. Kaikkia työtehtäviä ei ehdi tekemään.

– Viestintä on herkkä laji, jossa yksittäisillä sanavalinnoilla ja kuvilla voi olla isojakin vaikutuksia. Huolellisuuteen on siis pyrittävä. Toisinaan joudutaan viestimään todella nopeasti yllättävistä tilanteista ja silloin joudutaan pakostakin priorisoimaan tekemisiä, Karhu sanoo.

Énnaltaestävä työ ja viestintä kuuluvat poliisin jokapäiväisiin tehtäviin Kuva: Tiina Jutila / Yle

Oulun poliisilaitoksen sosiaalisen median kanavia päivittää useampi henkilö, ja esimerkiksi tutkinnanjohtajat tiedottavat rikostutkinnoista, joten Karhulla on tukijoukkoja mukana viestinnässä.

– Ennen minua alueellamme ei ollut päätoimista viestinnän asiantuntijaa. Siinä mielessä tilanne on muutaman vuoden aikana parantunut huomattavasti, Karhu kertoo.

Kaikkea ei voi saada

Viestintäpäällikkö Luotosen mukaan poliisin viestintää kehitetään koko ajan. Se halutaan entistä enemmän osaksi poliisien arkityötä, ja tieto esimerkiksi onnettomuuksista halutaan ihmisille aiempaa nopeammin.

Poliisin vuosittaisesta budjetista irtoaa viestintään vain 200–300 tuhatta euroa. Rahat käytetään palveluihin ja niiden kehittämiseen. Alueellisesti viestintäbudjetit ovat kuitenkin hyvin pieniä, jos niitä on ollenkaan.

Poliisien työympäristö on tällä hetkellä haastava. Poliisien määrä on vähentynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana, rikosten tutkiminen vie entistä enemmän aikaa ja kenttäpartioita ei aina riitä maakuntien haja-alueille.

On hyvin hankala perustella, että meidän pitäisi saada lisää ihmisiä samaan aikaan, kun kaikkialta muualta otetaan pois

Marko Luotonen.

Luotonen haluaisi, että poliisin viestintään panostettaisiin enemmän, mutta hän ymmärtää, että taloudellisesti haastavaan aikaan se ei välttämättä ole mahdollista.

– On hyvin hankala perustella, että meidän pitäisi saada lisää ihmisiä samaan aikaa, kun kaikkialta muualta otetaan pois.

Suomen poliisi on esillä monissa ei kanavissa. Kuva: Onni Ojala / Lehtikuva

Kun poliisisoittokunta lopettaa viimeisen kappaleensa kajaanilaisessa kulttuurikeskuksessa, lapset taputtavat niin, että sali raikaa. Poliisihallituksen viestintäpäällikkö Marko Luotosen mukaan poliisin halutaan olevan lapsille helposti lähestyttävä.

– Haluamme, että viranomainen ei olisi lapselle pelottava, vaan apu. Meihin voi olla yhteydessä ja jutella eikä tarvitse pelätä.