Saimaannorppia jo liki 400 – ministeriö kiittelee kannan kasvusta erityisesti vapaaehtoisia auttajia

Viime vuosina hieman yli puolet kuuteista on syntynyt ihmisten lumikolilla tekemiin apukinoksiin.

saimaannorppa
Saimaannorpat köllöttelevät luodoilla karvanvaihtoaikaan toukokuussa.
Petri Vironen / Yle

Saimaannorppia on nyt 380–400, kertoo maa- ja metsätalousministeriö (siirryt toiseen palveluun). Viime vuodesta norppien talvikanta on kasvanut 10–20 yksilöllä. Norppakannan kasvu on merkittävä, sillä vielä vuonna 2014 norppia oli noin 300.

Jo viime keväänä Metsahallitus arvioi, että talvikanta yltäisi tänä vuonna ensimmäistä kertaa noin 400 norppaan. Määrä on asetettu norpan suojelustrategian välitavoitteeksi vuoteen 2025 mennessä.

Pesimäalueittain tarkasteltuna eniten norppia on Pihlajavedellä, 124. Toiseksi eniten norppia on Haukivedellä, 92. Kaikkiaan norppia on laskettu 13 pesimäalueella yhteensä 392 yksilöä.

Ministeriö kiittää kasvusta pitkäjänteistä suojelua ja paikallisväestön suojelutyölle antamaa tukea. Erityisesti kiitellään leutojen talvien aikana pesinnän takaavien apukinosten vapaaehtoisia tekijöitä ja pesälaskentoihin osallistuneita.

Yli puolet kuuteista syntyi ihmisten apukinoksiin

Yksin viime vuonna norpille tehtiin 286 kinosta pesiä varten. Niissä syntyi 74 kuuttia. Yhteensä vuosina 2014–2017 noin 800 kolalla tehtyyn apukinokseen on syntynyt 190 saimaannorpan poikasta. Kuuteista hieman yli puolet on syntynyt ihmisten tekemiin apukinoksiin.

Myös kalastuksen yhteydessä kuolleiden norppien määrää on onnistuttu vähentämään. Merkittävää on, että kalastusrajoituksen pinta-ala norppien elinalueilla on jo noin 2 700 neliökilometrin suuruinen, toteaa ministeriö.

WWF muistuttaa myös ilmastonmuutoksen uhasta

Ympäristöjärjestö WWF Suomi iloitsee kannan kasvusta, mutta säätiön mukaan norpan tulevaisuus ei ole vielä turvattu. WWF toteaa tiedotteessaan, että ympäristöministeriön suojelustrategian tavoitteena on niin sanotun suotuisan suojelun taso.

Suojelun tasoa voidaan pitää suotuisana, kun kanta on tarpeeksi iso, norpalla on riittävästi sille sopivaa elinympäristöä eikä lajin luontainen esiintymisalue supistu.

WWF Suomen mukaan saimaannorppa on edelleen yksi maailman uhanalaisimmista hylkeistä, ja ilmastonmuutos on sille vaaraksi.

– Norppa on pesinnässään täysin riippuvainen lumesta ja jäästä. Viime vuosina norppakannan kasvua tukeneet apukinoksetkin jäävät tekemättä, jos kolattavaa ei ole”, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.

Kannan elpymisen uskotaan jatkuvan

Norppakannan määrä on arvioitu muun muassa alueittain tehdyn pesintäanalyysin ja jäällä lepäävien norppien perusteella. Näiden lukujen pohjalta syntyneiden norpanpoikasten eli kuuttien määräksi laskettiin tänä vuonna 86. Tärkeä 80 syntyneen kuutin määrä ylittyi jo kolmantena vuotena peräkkäin, joten kannan elpymisen uskotaan jatkuvan myös tulevaisuudessa.

Tänä vuonna synnyttäneitä emoja oli 109, vuonna 2012 niitä oli 83 ja vuonna 2007 vain 77.

Uutista on päivitetty: Lisätty WWF Suomen kommentit.

Lue lisää:

Saimaalta satelee iloisia perheuutisia – Pesäkuolleita nolla: ”Äärimmäisen harvinaista”

Neljä vuosikymmentä sitten tavoitteeksi asetettu 400 norpan raja ylittymässä vihdoin: Norpan matka ihmisen hylkimästä eläimestä luonnonsuojelun symboliksi on kivinen