Ruotsi on naapurikyttääjien paratiisi – Etsin tuntemattoman puhelinnumeroa, mutta sainkin samalla tietää mitä hänen asuntonsa maksaa

Ruotsissa verkon henkilöhakemistot tarjoavat enemmän tietoa kuin Suomessa, kirjoittaa Ylen Tukholman-kirjeenvaihtaja Riikka Uosukainen.

Ruotsi
Riikka Uosukainen.
Stina Tuominen / Yle

TukholmaEtsin haastateltavan yhteystietoja ruotsalaisesta osoitehakemistosta. Numero löytyi helposti.

Kuin vahingossa sain tietää hänestä enemmän kuin itse asiassa halusin.

Numero ja osoite jäivät sivurooliin sivuston kertoessa lihavoiduin kirjaimin miten vanha X on, milloin hänellä on synttärit ja kysyessä, haluanko lähettää kukkia Interfloran kautta. Klik.

Rullaan sivua alaspäin ja saan tietää hänen asuntonsa pinta-alan ja myyntiarvon.

Sitten syvennetään naapureiden tekemisiä.

Alueella asuvat ansaitsevat vajaa neljätonnia kuussa, mikä on 40 prosenttia korkeampi kuin ruotsalainen keskipalkka. Jos haluaisin, saisin tietää naapurien tuloista yksityiskohtaisemmin. Sivusto tarjoaa linkin verokalenteriin. Klik.

Tyydyn lueskelemaan mitä tulevan haastateltavani naapurit harrastavat ja kuinka he äänestävät, siis keskimäärin.

Ruotsi ja Suomi jakavat satojen vuosien takaa yhteiset julkisuusperiaate-juuret, siis lakipohjan siihen, miten avointa julkinen hallinto ja tieto on. Olemme molemmat olleet vuodesta 1995 Euroopan unionin jäseniä. Sen direktiivit ohjaavat toisaalta avoimuutta ja toisaalta tietosuojaa.

Tietosuoja on perusoikeus ja meillä kaikilla on oikeus tietää, milloin ja millä perusteilla henkilötietojamme käytetään.

Ruotsissa tietosuoja on järjestetty eri tavalla kuin Suomessa. Se on perustuslaissa, mutta henkilörekistereistä on erikseen säädetty lailla. Suomessa ne ovat perustuslaissa kumpikin.

Henkilörekisteritietoja julkaistaan Ruotsissakin ihmisten suostumuksella tai oikeastaan käänteisesti: jos niitä ei ole kielletty julkaisemasta.

Ruotsalainen tietosuojaviranomainen Datainspektionen vastaa sivuillaan tylysti kysymyksiin hakusivustoista.

Kysymys: Voinko vaatia tietosuojaviranomaiselta, että tietoni poistetaan hakusivustoilta?

Vastaus: Ei. Voit olla suoraan yhteydessä hakusivuston ylläpitäjään.

Kysymys: Voinko valittaa näistä sivustoista tietosuojaviranomaiselle?

Vastaus: Ei. Meillä ei ole oikeutta puuttua niiden toimintaan.

Soitan tietosuojavaltuutettu Reijo Aarniolle Suomeen ja ihmettelen kaupallisten osoitesivustojen oikeutta avata ihmisten korttelikohtaista elämää.

Aarnion mukaan ruotsalainen henkilörekisterien käyttö ei tulisi valtaosassa EU:n jäsenmaita kysymykseen.

Hän epäilee, että moni Ruotsiin muuttava ällistyy avoimuudesta.

– Minäkin olen sitä ihmetellyt. Voi olla, että joku siellä tekee kanteen EU:n tietosuoja-asetuksen jäljiltä, Aarnio pohtii.

Henkilörekisteritietoja julkaistaan Ruotsissakin ihmisten suostumuksella tai oikeastaan käänteisesti: jos niitä ei ole kielletty julkaisemasta.

Jokainen voi mennä kunkin osoitehakemiston sivulle ja kieltää tai rajoittaa omien tietojensa julkaisua. Kielto vaatii tunnistautumista pankkitunnuksilla.

Monen tiedot näyttävät olevan avoimina.

Ruotsalaiset ehkä ajattelevat, ettei minulla ole mitään salattavaa, vähän samaan tapaan kuin heistä on luontevaa äänestämään mennessään nostaa tietyn puolueen lipukkeen kaikkien silmien edessä.

Ruotsalainen avoimuusajattelu voi perustua myös hyvään uskoon siitä, ettei tietojen julkaisusta koidu mitään ikävää, kuten naapurikateutta. Julkisuusperiaate menköön ennen tietosuojaa.

Suomalaisille esimerkiksi palkka-ja varallisuustiedot ovat henkilökohtaisia, niistä ei tykätä huudella eikä udella.

Paitsi tietysti lokakuun kateuspäivänä, kun verotiedot julkaistaan.