Norjan rannikolle uponnut natsien sukellusvene ja sen kymmenien tonnien elohopealasti haudataan soraan

Aseisiin tarkoitettu myrkkylasti on ollut tiedossa vuodesta 2003. Norjan viranomaiset pitävät hylyn nostamista liian vaarallisena.

sotahistoria
Kaukoluotainkuva kahdesta sukellusveneen kappaleesta.
Saksalainen sukellusvene makaa pääosin kahtena kappaleena 150 metrin syvyydessäNorjan rannikkovartiosto

Natsi-Saksan elohopealla lastattu sukellusvene on ruostunut Norjan rannikolla lähellä Bergeniä aina siitä asti, kun brittiläinen sukellusvene upotti vihollisensa helmikuussa 1945.

U-864-sukellusveneessä on arviolta 65–67 tonnia metallista elohopeaa yli puolessatoista tuhannessa säiliössä. Elohopea oli tarkoitettu Saksan liittolaismaalle Japanille aseiden valmistamiseen. Alukseen lastattiin myös sotilaskoneiden osia ja piirustuksia.

U-864 oli kärsinyt alkuvuonna 1945 vaurioita karilleajossa ja brittilennoston pommituksessa, mutta Norjassa tehtyjen korjausten jälkeen alus oli helmikuun alussa valmis jatkamaan matkaa.

Se katkesi alkuunsa, kun brittiläiset koodinmurtajat paljastivat suunnitelman. U-864 sai peräänsä brittiläisen Venturer-sukellusveneen. Taistelu oli erittäin poikkeuksellinen, koska se käytiin täysin veden alla.

Tuntien jahdin jälkeen Venturerin torpedo katkaisi vihollissukellusveneen kahteen osaan. Kaikki aluksessa olleet 71 saksalaista miehistön jäsentä ja kaksi japanilaista insinööriä kuolivat.

Mustavalkoinen kuva merisotilaista sukellusveneen kannella.
U-864:n miehistö vuonna 1943.Saksan sukellusvenemuseo

Hylky painui 150 metrin syvyyteen, vajaan neljän kilometrin päähän Fedjen saaresta.

1990-luvulla saksalainen historioitsija alkoi epäillä, että U-864:ssa oli ollut lastina elohopeaa. Hän varoitti Norjan viranomaisia vuonna 2003, ja Norjan laivasto paikallisti hylyn samana vuonna saatuaan vihjeitä myös kalastajilta.

Nostaako voi eikö nostaa?

Kuluneiden vuosien varrella etenkin Fedjen asukkaat ovat tuskastuneet meressä makaavaan sukellusveneeseen ja sen myrkkylastiin. Huoli seuraavista sukupolvista on suuri, sanovat mielenosoituksiakin järjestäneet fedjeläiset.

Poliittinen keskustelu on aaltoillut hylyn nostamisesta peittämiseen. Myös elohopeasäiliöiden noutamista robottisukellusveneellä on ehdotettu.

Poliitikkojen kannat ovat vaihdelleet. Vuonna 2009 tuolloinen hallitus päätti hylyn nostamisesta, mutta käytännössä asia ei edennyt.

Rannikkovartiosto kannatti sorapeittoa jo tuolloin ja suositteli sitä myös raportissaan neljä vuotta sitten. Hallitus on nyt varannut ensi vuoden budjetissaan (siirryt toiseen palveluun) runsaat kolme miljoonaa euroa hylyn hautaamiseksi.

Hylyssä on myös 27 torpedoa sekä käsikranaatteja ja laukaisijoita, yhteensä noin 4,5 tonnia TNT:tä. Myös ydinenergian tuottamiseen tarkoitetuista uraanioksidista ja raskaasta vedestä on epäilyjä.

Hautaamisen on määrä sujua hylkyyn kajoamatta Norjan geoteknillisessä laitoksessa NGI:ssä (siirryt toiseen palveluun) suunnitellun erikoisrakenteisen lautan avulla.

Hylyn päälle kasataan metrien paksuudelta soraa ja hiekkaa. Valmista on tarkoitus tulla kesään 2020 mennessä.

Merenpohja uppoamispaikalla on epävakaa ja varsin kalteva, mikä aiheuttaa lisäpulmia. Runsaat kaksi vuotta sitten hylyn keulaosan puoleista pohjaa jo vakautettiin tuhannella tonnilla hiekkaa ja kiviä.

Mernepohjan romusta otettuun kuvaan on merkitty nuolilla periskooppi ja yläkannen kanuuna.
Merenpohjasta otetussa kuvassa näkyvät U-864:n periskooppi ja yläkannen kanuuna.Norjan rannikkovartiosto

Loppuuko elohopeavuoto?

Hylyssä on metallista elohopeaa. Sitä arvioidaan vuotavan mereen nelisen kiloa vuodessa. Näytteiden perusteella elohopeaa on merenpohjassa 30 000 neliömetrin laajuudelta.

Karkuun päässeenä metallinen elohopea voi muuttua metyylielohopeaksi, joka on voimakas hermomyrkky. Kaloilla ja simpukoilla on taipumus varastoida metyylielohopeaa elimistöönsä.

Luonnonsuojelijat epäilevät, ettei paksukaan sorakerros eristä hylkyä kylliksi. Jo pienikin määrä elohopeaa voi tehdä kalasta syöjilleen vaarallista, he varoittavat.

Norjan rannikkovartioston (siirryt toiseen palveluun)mukaan kala- ja simpukkanäytteiden analyyseissä ei ole havaittu muita rannikkovesiä korkeampia elohopeamääriä. Alueen kalastus- ja veneilykielto kumottiin toissa vuonna.


Katsottavaa:

Norjan rannikkovartioston animaatio U-864:n hylyn nykytilasta (siirryt toiseen palveluun). (4 minuuttia)

BBC:n dokumentti U-864- ja Venturer-sukellusveneiden taistelusta – The Hunt for U-864 (siirryt toiseen palveluun) (46 minuuttia)


Muutettu 18.10. klo 14: Korvattu U-864:n miehistön kuvalla kuva, joka esitti toista sukellusvenetyyppiä.