3 kiistakysymystä irtisanomissuojasta ja työllisyydestä – kamppailu siirtyy tänään työmarkkinakentiltä eduskuntaan

Eduskunnassa klo 14 alkavassa täysistunnossa puidaan hallituksen tiedonantoa työllisyyslinjauksista ja irtisanomisten helpottamisesta.

irtisanomissuoja
Juha Sipilä ja Jari Lindström.
Pääministeri Juha Sipilä ja työministeri Jari Lindström ensi vuoden talousarvioesityksen lähetekeskustelussa eduskunnassa 19. syyskuuta.Jarno Kuusinen / AOP

Eduskunnassa puhuttaa tänään hallituksen tiedonanto työllisyyspolitiikasta ja irtisanomisten helpottamisesta pienissä yrityksissä. Odotettavissa on kiihkeää väittelyä, kun hallitus pyrkii puolustamaan työllisyystoimiaan opposition hyökkäyksiltä.

Seuraavat kiistakysymykset tulevat todennäköisesti nousemaan esille eduskunnassa.

1. Lisääkö irtisanomissuojan heikentäminen työllisyyttä?

Työllisyysastetta Suomessa on nostettava, jotta vanheneva väestö saa jatkossakin hoitoa ja hyvinvointiyhteiskunnan palvelut voivat pyöriä. Tämä on tiivistettynä hallituksen tiedonannon perustelu sille, miksi myös lakiesitys irtisanomisten helpottamisesta pienissä yrityksissä on ajettava läpi.

Oppositio ja ammattiyhdistysliike ovat kyseenalaistaneet perustelun. Vasta-argumenttina on käytetty työ- elinkeinoministeriön tilaamia selvityksiä irtisanomissuojan heikentämisen vaikutuksista.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan ja Palkansaajien tutkimuslaitos PT:n asiantuntijalausunnoissa todetaan, että irtisanomissuojan heikentäminen tulisi todennäköisesti lisäämään sekä irtisanomisten että uusien rekrytointien määrää. Selvitysten mukaan on kuitenkin epäselvää, mikä tulisi olemaan nettovaikutus työllisyyteen, eli lisääntyisivätkö rekrytoinnit irtisanomisia enemmän.

Lausuntokierroksella käyneessä irtisanomislain esitysluonnoksessa viitataan myös valtiovarainministeriön budjettiosaston selvitykseen, jonka mukaan olemassa olevista tutkimuksista saa ”varovaista tukea irtisanomissuojan heikentämisen positiiviselle työllisyys- tai tuottavuusvaikutukselle”.

Parantuneella tuottavuudella tarkoitetaan sitä, että irtisanomisten helpottuessa yritysten olisi tarkoitus saada huonosti tehtäviään hoitavien henkilöiden tilalle tuottavampia työntekijöitä.

Yritysten kasvuhaluihin irtisanomissuojan heikentäminen taas saattaisi vaikuttaa siten, että kynnys palkata uusia työntekijöitä yli 10 hengen mentäessä kasvaisi.

Esitysluonnoksenkaan mukaan suurista työllisyysvaikutuksista ei olisi lopulta kyse. Hallitus myöntää tämän, mutta esitystä puolustaneet ministerit ovat korostaneet sitä, että pienetkin parannukset ovat osa työllisyyttä nostamaan pyrkivän politiikan suurta linjaa.

Hallitus on viitannut myös Suomen Yrittäjien tekemään kyselyyn (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan puolet 2–9 hengen yrityksistä sanoo työllistävänsä enemmän, jos irtisanominen pienissä yrityksissä olisi helpompaa.

2. Miten muutos käytännössä näkyisi?

Irtisanomissuojan heikentämisestä on tullut merkittävä arvovaltakiista, mutta työlainsäädännön asiantuntijat ovat arvostelleet lakiesitystä siitä, että se ei lopulta muuttaisi nykyistä tilannetta juurikaan. Myös esitysluonnoksessa todetaan, että yritysten pieni koko otetaan jo nyt huomioon irtisanomisperusteen harkinnassa.

Työntekijän irtisanomiseen on jatkossakin oltava ”asiallinen ja painava” syy, mutta alle 10 työntekijän yrityksissä irtisanomisperuste voi olla aiempaa vähäisempi työvelvoitteen laiminlyönti tai epäasiallinen käyttäytyminen.

Se, mitä tämä käytännössä tarkoittaa, selviää vasta ensimmäisissä oikeudenkäynneissä, joissa asiaa punnitaan.

Esimerkiksi työoikeuden professori Seppo Koskinen on todennut, että merkittäviä muutoksia odottaneille voi olla edessä pettymys, kun oikeuskäytäntö ei juuri muutu.

Lakihanketta ankarasti arvostellut Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n entinen työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen on väittänyt Iltalehdessä (siirryt toiseen palveluun), että lopputulos oikeuskäytännössä olisi irtisanomiskynnyksen kiristyminen suurissa yrityksissä samalla kun se pienissä yrityksissä pysyy ennallaan.

Ammattiyhdistysliikkeellä puolestaan on pelkoja siitä, että irtisanomisperusteiden tarkka määrittely vasta oikeuskäytännössä avaisi mahdollisuuksia mielivaltaisiin irtisanomisiin. Epäselvän tilanteen pelätään johtavan siihen, että irtisanomisten laillisuutta koskevat jutut tulisivat ruuhkauttamaan tuomioistuimia entisestään.

Lue lisää: Ovatko juristit hallituksen lakihankkeen todellisia voittajia? – "Satoja juttuja voi mennä oikeuteen"

Kukaan ei tarkalleen tiedä, millaiseksi oikeuskäytäntö lopulta tulisi muotoutumaan. Kyse on kuitenkin juridiikan lisäksi myös viestinnästä. Hallitus haluaa antaa pienille työnantajille viestin siitä, että irtisanomiskynnys alenee. Toiveena on, että pienet yritykset tämän seurauksena uskaltautuisivat palkkaamaan uusia työntekijöitä.

3. Onko työllisyyskasvu hallituksen ansiota?

Eduskunnassa palataan tänään myös ikuisuuskysymykseen siitä, kuinka paljon hallitus voi ottaa kunniaa viime vuosien vahvasta työllisyyskasvusta.

Hallituksen tiedonannossa eduskunnalle korostetaan hallituskauden aikana parantunutta työllisyyttä. Hallituskauden aikana on tullut yli 115 000 työllistä lisää, mikä on hallituksen mukaan osoitus työllisyyspolitiikan toimivuudesta.

Tiedonannossa viitataan Nordean ekonomisti Olli Kärkkäisen ja THL:n tutkimuspäällikkö Jussi Tervolan syyskuussa ilmestyneeseen tutkimukseen, jonka mukaan hallituskauden päätöksillä saavutetaan 33 000 – 42 000 työpaikan lisäys.

Lisäksi hallitus arvioi tiedonannossa, että kilpailukykysopimuksen vaikutus on noin 30 000 – 40 000 työpaikkaa.

Hallitus viittaa tutkimukseen(siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun), sillä oppositio arvostelee hallitusta usein kunnian ottamisesta globaalin talouskasvun mukanaan tuomista työpaikoista.

Hallitus pyrkii näin osoittamaan, että parantuneen suhdannetilanteen lisäksi myös hallituksen politiikalla on ollut merkittävä vaikutus työllisyyteen.

Hyvästä työllisyyskehityksestä puhutaan irtisanomislain yhteydessä, sillä hallitus katsoo uusien työpaikkojen olevan eräänlainen työnäyte siitä, että hallituksen työllisyyslinjaukset toimivat.

Hallituksen luottamuksesta äänestetään keskiviikkona. Sen se myös lähes varmasti saa.

Ammattiyhdistysliike on ilmoittanut, että eduskunnan luottamusäänestys ei kuitenkaan pysäytä työtaistelutoimia, sillä varsinainen lakiesitys irtisanomisten helpottamisesta on edelleen valmistelussa.

Yle näyttää eduskunnan keskustelun tiedonannosta suorana Areenassa ja TV1:ssä alkaen klo 14.

Lue myös:

Ylen kysely: Lakko-oikeus ja irtisanomislaki jakavat kansan jyrkästi porvareihin ja vasemmistoon, työttömiin ja johtajiin

* Juttua korjattu 16.10 klo 17:59. Kärkkäisen ja Tervolan tutkimuksessa ei arvioitu kilpailukykysopimuksen vaikutusta. Arvio 30 000 – 40 000 työpaikasta on esitetty hallituksen tiedonannossa.