Suomen sukukieliä kuolemassa oletettua nopeammin

Unkarilainen kielitieteilijä János Pusztay pitää suomalaisugrilaisten kielten näkymiä ankeina. Ensimmäisinä häviävät vatja, liivi ja enetsi.

kielet
Mordvalaisia naisia kansallispuvuissaan.
Mordvalaisia naisia kansallispuvuissaan Zubussa.Numulunj pilgae / Wikimedia Commons

Professori János Pusztay on hämmästyttänyt aikaisemminkin synkillä ennustuksilla, mutta nyt näkymät ovat hänen mielestään vieläkin ankeammat. Hän käyttää esimerkkinä mordvalaisia.

– Heidän lukumääränsä oli noin 30 vuotta sitten 1 200 000. Heitä oli enemmän kuin virolaisia siihen aikaan. 2000-luvun alkuvuosina heitä oli 800 000 ihmistä. Sanon, että tämän vuosadan loppuun mennessä heidän määränsä vähenee vielä 200 000, arvioi kielitieteilijä Pusztay Radio Suomen Päivän haastattelussa.

Pusztayn mukaan nuori, koulutettu ja kaupungissa asuva väestö ei ole enää kovin kiinnostunut kielestä.

– Vanha sukupolvi puhuu vielä, mutta kun me lähdemme, meidän mukanamme lähtee myös kieli ja kulttuuri. Muutaman vuoden kuluttua lähtevät mm. liivi, vatja, enetsi ja nganasani. 20 vuoden kuluttua katoavat hanti ja mansi. Valitettavasti kuva on hyvin surkea.

Venäjän kielen korostaminen horjuttaa muita kieliä

Useimpia suomalais-ugrilaisia kieliä puhutaan Venäjällä. Siellä kaikkien alkuperäiskansojen tilannetta heikentää viime vuonna alkanut valtiollinen kampanja, jolla on tarkoitus lujittaa venäjän asemaa opetuksessa.

Kielitieteilijä János Pusztayn mielestä yksi tai kaksi tuntia äidinkieltä viikossa ei riitä.

– Kyse ei ole siitä, kuinka monta tuntia kieltä opetetaan. Kieli säilyy vain siinä tapauksessa, että myös muita aineita kuten matematiikkaa ja fysiikkaa opetetaan äidinkielellä.

Pusztayn mukaan valtio takaa opetusta vain ainoalla valtion kielellä eli venäjän kielellä.

– Ja se on muille kielille kuoleman hetki.

János Pusztay on työskennellyt mm. yliopiston suomalais-ugrilaisella laitoksella Budapestissa ja Szombathelyin opettajankoulutuslaitoksen rehtorina ja perustanut sinne uralistiikan laitoksen.

Yli 60 oman julkaisunsa lisäksi Pusztay on toimittanut yli 300 teosta. Joukossa on esimerkiksi sanakirjoja, joilla on tarkoitus helpottaa kouluopetusta pienillä kielillä.

Lisää aiheesta:

Kaikki uralilaiset kielet ovat uhanalaisiaVenäjällä – myös Suomen lähikieliä katoamassa

Hannu Reimen kolumni: Outoja ajatuksia kielen ja politiikan kentillä