Älä usko kaikkea, mitä sellusta väitetään – 9 faktaa ja fiktiota Kuopioon kaavaillusta maailman suurimmasta havusellutehtaasta

Pyysimme puolueettomia asiantuntijoita arvioimaan sellutehdas Finnpulpin ympärillä olevia väitteitä.

Luonto ja ympäristö
Kuvamanipulaatio

Kuopioon suunnitteilla olevasta maailman suurimmasta havusellutehtaasta liikkuu paljon huhuja ja vääriäkin tietoja.

Koska tehdas on massiivinen kokonaisuus, sen ympäristövaikutuksia on lähes mahdotonta arvioida kaikilta osin. Finnpulpin vastustajat ovat epäilleet tehtaan hankkimien asiantuntijoiden tietojen totuudenmukaisuutta. Finnpulp puolestaan on syyttänyt kansalaisliike Pro Kallavettä väärien tietojen levittämisestä.

Yle kokosi tehtaan ympärillä vellovia väitteitä ja tarkastutti ne puolueettomilla asiantuntijoilla.

Tietoja on saatu Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijoilta ja akateemisilta tutkijoilta.

1. Kallavesi muuttuu yhtä suolaiseksi kuin merivesi

Sulfaattipitoisuuksia.
Suomen ympäristökeskus

Väite on väärin. Finnpulpin vastustajat ovat väittäneet, että Kallavesi muuttuisi suolavedeksi. Kallaveden suolaisuus ei nouse yhtä suureksi kuin meressä. Asiantuntijoiden mukaan Kallaveteen tuleva sulfaattimäärä on kuitenkin suuri.

Biotuotehdas lisää talvisin purkuputken lähistöllä syvänteen alusveden sulfaattipitoisuutta 140 milligrammaa litrassa. Kallaveden sulfaattipitoisuus on tällä hetkellä noin 8 mg/l, eli kasvu olisi siis paikallisesti 17,5-kertainen.

Oulun Hintan vesijohtovedessä sulfaattipitoisuus on 39 milligrammaa litrassa (siirryt toiseen palveluun). Määrä tulee vedenpuhdistuksesta, jossa sulfaatteja hyödynnetään. Finnpulp lisää siis Kallaveden sulfaattipitoisuuden isoksi verrattuna oululaisten juomaveteen.

Vaikka määrä voi tuntua isolta, siitä ei välttämättä tule haittaa. Ongelmia tulee, jos sulfaatit kerrostuvat järven pohjalle.

Ei kuitenkaan tiedetä varmaksi, miten suolavesi käyttäytyy Kallavedessä, arvioi Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Petri Ekholm.

Painava suolavesi painuu alemmas, eikä sekoitu yläpuoliseen veteen. Riskinä erityisesti kuivina kesinä on se, että suola estää veden luontaisen kierron. Tällöin suolavesi kerrostuu pysyvästi järven pohjaan. Jos suolavesi jää pohjaan, lähellä järven pohjaa olevasta vedestä loppuu happi. Lisäksi sulfaatista tulee sulfidia, joka voi muodostaa puolestaan myrkyllistä rikkivetyä.

Jos pohjasta loppuu happi ja sulfaattipitoisuus on korkea, järven pohjasta vapautuu fosforia, joka puolestaan edesauttaa rehevöitymistä. Kukaan ei tiedä varmaksi, pääseekö suolavesi sekoittumaan keväällä ja syksyllä normaalisti.

Finnpulpin purkuputken on määrä laskea Kelloselälle. Mikäli Kelloselkä ei jäätyisi talvisin, se edesauttaisi vettä sekoittumaan. Kelloselän jäätymiseen palataan tarkemmin artikkelin myöhemmässä osiossa.

2. Kallaveden kuormitus kasvaa

Väite on totta. Vesistökuormitus tulee kasvamaan nykytilanteeseen verrattuna, toteaa Helsingin yliopiston ympäristötutkimuksen professori Lauri Arvola. Tehtaasta tulee vesistöön päivittäin muun muassa 20 kiloa fosforia, 420 kiloa typpeä, 1 000 kiloa kiintoaineita ja 55 tonnia sulfaattia.

Vertauksen vuoksi: Espoon Suomenojan jäteveden puhdistamo laskee päivittäin 30 kiloa fosforia puhdistetun jäteveden mukana (siirryt toiseen palveluun). Finnpulpin fosforipäästöt vastaavat siis ison kaupungin päästöjä. Typpeä Suomenojalta lähtee päivittäin noin 1 700 kiloa, eli huomattavasti enemmän kuin Finnpulpilta.

On kuitenkin vaikea sanoa aukottomasti, mihin kaikkeen kuormitus vaikuttaa. Esimerkiksi sinilevien arvioidaan lisääntyvän Kallavedessä.

3. Juomavesi säilyy puhtaana

Vesilasi
Ismo Pekkarinen / AOP

Väite on totta. Kuopion Veden on tarjottava vain puhdasta juomavettä kaupunkilaisille. Kuopiossa on keskusteltu siitä, että AOX- ja PFOS-yhdisteet pilaisivat juomaveden. Kuopion Vesi on arvioinut, että muun muassa PFOS-yhdisteet ovat riski sen veden laadulle.

Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Jani Salminen muistuttaa, että Kuopion Veden on käsiteltävä käyttämänsä raakavesi niin, että se täyttää talousveden laatuvaatimukset. Jos vesi siis sisältäisi haitallisia yhdisteitä, ne olisi poistettava ennen kuin kaupunkilaiset nielevät veden.

Itkonniemestä, viiden kilometrin päästä purkuputkesta, otetaan viisi prosenttia kuopiolaisten juomavedestä. Kymmenen kilometrin päästä Hietasalosta otetaan 40 prosenttia raakavedestä.

Jos sulfaatit eivät sotkeennu järviveteen vaan painuvat pohjalle, ne voivat tuottaa myrkyllistä rikkivetyä ja lisätä fosforia. Fostori puolestaan voi lisätä sinilevän määrää vesistössä. Rikkivety ja sinilevä voivat heikentää vedenlaatua.

Jos vedenlaatu heikkenisi, Kuopion Vesi joutuisi näkemään enemmän vaivaa puhdistamiseen. Vesilaitoksen on siis puhdistettava vesi ennen kuin kaupunkilaiset juovat sitä. On mahdollista, että vedenpuhdistuksen kulut nousisivat.

4. Päästöpiikkejä ei seurata

Väite on totta. Emme tiedä, millaisia päästöpiikkejä tehtaalta tulee Kallaveteen. Finnpulp mittaa päivittäin muun muassa virtaamaa, lämpötilaa ja pH:ta. Useita haitta-aineita mitataan jaksoittain eli päivittäin, viikoittain tai kuukausittain.

Ympäristökeskuksen laboratorionjohtaja Tero Eklin sanoo, että reaaliaikaisella ja kaikkien nähtävillä olevilla mittaustuloksilla saataisiin luottamusta.

Eklin muistuttaa, että kaivososakeyhtiö Talvivaaran aloittaessa toimintaansa reaaliaikaisia mittausjärjestelmiä ei ollut alapuolisissa vesistöissä. Näiden avulla ongelmatilanteet olisi kuitenkin todennäköisemmin huomattu ajoissa ja ikävimmiltä seurauksilta vältytty. Useilla teollisuuden aloilla toimijat pelkäävät päästöpiikkejä, joita tulee prosessien optimointien, erityistilanteiden ja kunnossapitotoimien yhteydessä.

Valvonnan ja seurannan näkökulmasta päästöpiikkeihin päästään kiinni käytännössä vain reaaliaikaisilla mittauksilla. Tavoitetilan tulisi olla sama kuin ilmanlaadun mittaamisessa, jossa mittaaminen tapahtuu lähes poikkeuksetta reaaliaikaisesti. Eklin arvioi, että Finnpulpilla reaaliaikainen alapuolisen vesistön mittausjärjestelmä voisi olla pilottihanke ja toimia hyvänä näyteikkunana suomalaisesta vesi- ja ympäristöalan osaamisesta.

Finnpulpin konsulttiyritys arvioi, että reaaliaikainen mittaus maksaisi 20 000–30 000 euroa vuodessa.

Yritykset ovat vedonneet siihen, että mittaus on kallista ja sopivia laitteita ei ole. Asiantuntijoiden mukaan laitteita on kuitenkin olemassa. Esimerkiksi Talvivaaran kupeessa on kehitetty automaattinen ja reaaliaikainen, arktisissa olosuhteissa toimiva vesien metallimittari.

Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Timo Jouttijärvi puolestaan sanoo, että esimerkiksi ravinteiden reaaliaikainen mittaus kertoisi heti, jos tehtaan jätevedenpudistamo ei toimisi kuten pitäisi. Jouttijärvi ei kuitenkaan pidä mittausta välttämättömyytenä, jos esimerkiksi tiedetään tehtaan päästöjen olevan vakaita.

5. Kaloille ei aiheudu haittaa

Väitettä ei pysty todistamaan oikeaksi tai vääräksi. Osa vastustajista on sanonut kalakantojen muuttuvan rehevöitymisen vuoksi. Rehevöitymisen määrää ei kuitenkaan voida sanoa varmaksi, joten sen vaikutusta kalakantoihin on vaikea ennakoida.

Jyväskylän yliopistosta eläkkeelle jäänyt professori Aimo Oikari sanoo, etteivät yritykset – eivätkä lupaviranomaisetkaan – halua lainkaan ottaa kantaa päästöjen hormonaalisiin vaikutuksiin. Ei tiedetä, miten Finnpulpin jätevedet vaikuttavat kalojen hormoneihin.

Jos päästöt aiheuttavat naaras- tai koiraspuolistavaa kuormitusta, kalojen sukupuolikäyttäytyminen voi vahingoittua.

6. Järvi ei jäädy talvisin

Väitettä ei pysty todistamaan oikeaksi tai vääräksi. Väite on huolestuttanut kuopiolaisia, sillä Kelloselällä on talvisin kävelybaana, hiihtolatu ja se on pilkkijöiden suosiossa. Finnpulp on arvioinut, että Sorsasalon ja Potkunsaaren välisellä alueella pintaveden lämpötila nousee kesällä neljä astetta. Tehtaan jäähdytysvedet lämmittävät talvikaudella pintavettä 3–5 astetta ja pohjan lähellä 3–4 astetta.

Ympäristöluvan mukaan lämpöpäästö ei vaaranna Kallaveden hyvää ekologista tilaa. On kuitenkin epäselvää, miten lämpömuutos vaikuttaa. Todennäköisin haitta on rehevöitymisen lisääntyminen, sillä se voi lisätä fosforin vapautumista pohjasta, arvioi Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Petri Ekholm.

Ympäristöluvassa Finnpulp määrätään tarkkailemaan veden happipitoisuutta, lämpötilaa ja sähkönjohtavuutta sekä levämäärää. Sähkönjohtavuus kuvaa myös veden sulfaattipitoisuutta.

Kelloselän lämpenemisen vuoksi Vaajasalon jäätien käyttöaika lyhenee. Tavallisesti jäätie on käytössä noin kolmen kuukauden ajan. On epäselvää, pystyykö jäätietä käyttämään lainkaan tulevina talvina. Myöskään ei ole varmuutta siitä, voiko Kelloselän alueen jäällä liikkua talvisin.

Yleensä Suomessa vesistöihin tulevaa lämpökuormaa ei ole pidetty keskeisenä ongelmana.

7. Kiintoaine kasautuu valtaviksi kasoiksi Kallaveden pohjaan

Väite on väärin. Finnpulpin ympäristöluvan mukaan tehdas saa laskea päivittäin Kallaveteen 1 000 kiloa kiintoainetta. Määrä voi kuulostaa suurelta, mutta tehtaan mittakaavan suhteutettuna kyse on yllättävän pienestä määrästä, kertoo Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Timo Jouttijärvi.

Kiintoaine on lähinnä biologiselta puhdistamolta karkaavaa biomassaa, joka sisältää myös hienoa kuituainesta. Kyse on pienistä hitusista, joita ihmissilmä ei välttämättä näe. Purkuputken lähistöllä vesi voi olla tavallista sameampaa, mutta ei välttämättä.

Kiintoaine sekoittuu veteen ja kukeutuu sen mukana eikä muodosta kasoja järven pohjaan.

8. Päästöjen keskiarvojen laskeminen riittää

Vettä jäällä Kallavedellä 27. 3.2016.
Johanna Korhonen / Suomen ympäristökeskus

Väite on osittain totta. Ympäristöluvan mukaan keskiarvot riittävät. Useat ympäristöasiantuntijat kuitenkin sanovat, että ääriolosuhteisiin varautuminen on ensiarvoisen tärkeää. Keskiarvojen laskeminen on jopa vaarallista ja siksi keskivertovuosia tärkeämpää olisi tehdä varautumissuunnitelma erikoistilanteita varten.

Finnpulpin tapauksessa se tarkoittaisi sitä, että tehtaalla olisi hyvä olla suunnitelma, miten se toimii esimerkiksi kuivina kesinä, jolloin jätevedet eivät sekoitu niin hyvin järviveteen.

Ympäristölupa edellyttää, että Finnpulpin on tehtävä ympäristöriskianalyysi, jossa on huomioitava esimerkiksi päästöjä vähentävien laitteiden rikkoutuminen.

Osa asiantuntijoista on sitä mieltä, että Talvivaaran ympäristövahingot olisi voitu välttää varautumalla ääriolosuhteisiin.

9. Kallavesi ei rehevöidy pahoin

levää kivillä Kallavedellä
Helmi Nykänen / Yle

Väite on osittain totta. Kun laitos toimii suunnitellusti, vaikutukset alapuolisen vesistön rehevyyteen tulevat olemaan olemassa olevien selvitysten mukaan suhteellisen vähäiset, arvioi Helsingin yliopiston ympäristötutkimuksen professori Lauri Arvola. Toisaalta moni muu asia vaikuttaa rehevöitymiseen.

Rehevöityminen aiheuttaa muun muassa veden samentumista ja kasviplanktonin lisääntymistä. Esimerkiksi sinilevä voi lisääntyä, jos järvi rehevöityy. Happi voi vähentyä järven pohjassa ja siitä voi seurata kalakuolemia.