Pieni Kerava haastaa Ranskan ja aikoo olla Euroopan ensimmäinen muovipussiton kaupunki: ”Se ei vaadi meiltä hirveästi”

Kerava haluaa olla Suomen ja ehkä jopa Euroopan ensimmäinen muovipussiton kaupunki.

muovikassit
Aila Leppihalme palvelupäällikkö, Alko
Alkon palvelupäällikkö Aila Leppihalme esittelee kestokassien kierrätyspistettä.Antti Kolppo / Yle

Suomessa käytetään vuosittain noin 300 miljoonaa muovikassia. Ja tämän päälle vielä 900 miljoonaa ohutta hedelmäpussia. Käytön jälkeen muovikassit päätyvät joko jätteenpolttoon, jossa niistä syntyy energian kylkiäisenä tuhkaa ja kuonaa, tai kaatopaikalle sekajätteen mukaan muhimaan.

Luonto ei kiitä.

Tästä syystä Kerava on lähtenyt tavoittelemaan Suomen ja ehkä jopa Euroopan ensimmäisen muovipussittoman kaupungin mainetta. Idea syntyi yhden naisen päässä.

– Kerava on sopivan kokoinen kaupunki, ei liian iso, muttei liian pieni. Jos tällä alueella tekee jotain, vaikutus on huomattava, pohdiskelee kemian tohtori, biomateriaalien ja kiertotalouden asiantuntija Mari Granström.

Granström osallistui keväällä Keravan kaupungin järjestämään innovaatio-kilpailuun Muovipussiton Kerava -ideallaan. Hän sai hankkeelle 1 000 euron kannustinrahan ja runsaasti vihreää valoa.

Nyt mukaan on lähtenyt tukku isoja toimijoita, muun muassa WWF Suomi, HOK-Elanto, Kesko ja Alko, sekä joukko pienempiä keravalaisia yrityksiä.

Jo kaksi myymälää luopunut muovipusseista

Granströmin tavoitteena on yhteisöllinen hanke, johon kaikki kaupunkilaiset osallistuisivat. Kaupat kantavat kortensa kekoon etsimällä ja tarjoamalla asiakkaille vaihtoehtoja muovipusseille.

Jo kaksi liikettä Keravalla on täysin muovipussittomia, Granström iloitsee: Alko ja Kalevantorin K-market.

Kauppoihin on esimerkiksi perustettu kestokassien kierrätyspisteitä.

– Idea on, että tästä voi lainata, jos ei ole omaa kassia mukana. Olisi myös kiva, jos palauttaisi kassin tai kaikki ylimääräiset, joita kotona on, Alkon palvelupäällikkö Aila Leppihalme esittelee.

Kaupunki puolestaan on sitoutunut vähentämään muovipussien käyttöä 50 prosenttia ensi vuoden loppuun mennessä.

Keravan Alko
Antti Kolppo / Yle

Biopussikin saattaa synnyttää muoviroskaa

Granström ei henkilökohtaisesti usko täysin muovittomaan elämään.

– Suurin ongelma ei ole muovi, vaan kertakäyttömuovi, hän tähdentää.

Esimerkiksi biopussit eivät Granströmin mukaan ole ongelmaton vaihtoehto. Kotiolosuhteissa kaikki biopussit eivät kompostoidu kokonaan, vaan jättävät mikromuovia jälkeensä. Pussien valmistuksessa käytetään myös pehmentimiä, jotka saattavat kompostin kautta päätyä takapihan puutarhaa "rikastamaan".

Ohkaisissa hedelmäpusseissa taas käytetään huomattavasti vähemmän muovia kuin tavallisissa muovikasseissa, mutta maailmanlaajuisesti juuri pikkupussit ovat Granströmin mukaan pahin ongelma.

– Juuri näihin eläimet tukehtuvat, kun ne päätyvät luontoon ja vesistöihin.

Maailmanlaajuinen trendi

Muovipusseista on pyritty eroon muuallakin. Esimerkiksi Chilessä kaksi rannikkokaupunkia on julistautunut muovipussittomiksi, Granström kertoo. Myös Ranskan valtio on kertonut kieltävänsä muovikassit.

– Mutta suunnitelmaa, miten se tehdään [Ranskassa], en ole saanut käsiini.

– Siksi uskallan sanoa, että meistä tulee Suomen ensimmäinen, ellei jopa Euroopan ensimmäinen konkreettisesti muovipussiton kaupunki. Haluamme myös mitata kehitystä emmekä jättää sitä sloganiksi ilmaan.

Samaan aikaan muovin käyttöä pyritään vähentämään koko Suomessa: ympäristöministeriö julkaisi vastikään kansallisen muovitiekartan. Samoin moni yritys on oma-aloitteisesti ryhtynyt vähentämään muovin käyttöä pakkauksissaan. Esimerkiksi Kesko kertoo lisäävänsä kierrätysmuovin käyttöä ja etsivänsä vaihtoehtoja esimerkiksi takeaway-pisteiden kertakäyttöaterimille.

Myös Helsingin valtuustossa on keskusteltu ohuiden muovipussien kieltämisestä, mutta aloitetta sellaisenaan ei päätetty viedä eteenpäin. Tekeillä on sen sijaan suunnitelma muovinkäytön kaikkinaiseksi vähentämiseksi sekä kierrätyksen tehostaminen.

Mallia muille kaupungeille

Muovipussiton Kerava -hanke polkaistaan virallisesti käyntiin marraskuussa. Vuoden päästä täysin muovipussiton kaupunki saattaa vielä olla unelmaa, mutta toivottavasti on ainakin saatu aikaan toimintamalli, jota myös muut kaupungit voivat hyödyntää, Granström kertoo.

Hankkeen ydinsanoman voisi tiivistää tähän:

– Voimme tehdä paljon kestävän kehityksen ratkaisuja – ja helposti. Se ei vaadi meiltä hirveästi. Täytyy muistaa, että meillä on vain yksi maapallo, toista emme tule saamaan.