Tekoäly ja esineiden internet avuksi nälänhätään – uusi algoritmi tunnistaa kriisin ennen ruoan loppumista

Maailman ruokapäivänä pohditaan teknologian mahdollisuuksia nälkäongelman ratkaisemisessa. Esimerkiksi tekoäly voi tunnistaa nälänhädän riskialueita.

nälänhätä
tyttö riisipellossa
Tekoälyn avulla voidaan ennustaa muun muassa sademäärien vaikutuksia satonäkymiin. Riisinkylvöä Nodassa, Intiassa.Hindustan Times / Getty Images

Ruokaturvallisuuden takaamiseen tarvitaan yhä uusia keinoja, sillä yhdeksän kymmenestä nälänhädästä on sotien tai konfliktien seurausta.

Washington Post-lehti kertoo (siirryt toiseen palveluun), että Maailmanpankki, Punainen Risti, YK sekä teknologiajätit Microsoft, Google ja Amazon.com ovat kehittäneet yhdessä Famine Action Mechanism -algoritmin. FAM:in analytiikan avulla voidaan tunnistaa todennäköisiä ruokapulaan joutuvia alueita.

Syyskuussa käyttöön otettu FAM voi toimia varoitusjärjestelmänä hallituksille ja avustusjärjestöille.

Näköpiirissä häämöttävä kriisi ei muutu nälänhädäksi hetkessä. Uuden työkalun avulla voitaisiin turvata avustusrahoitus, ennenkuin on liian myöhäistä.

Jalkatyöstä tietokonedataan

Ruokatilanteen seuraaminen perustuu paljolti kriisialueilla työskentelevien paikallisten ja kansainvälisten työtekijöiden keräämiin tietoihin esimerkiksi sadon määristä.

Keinoälyn avulla dataa voidaan yhdistää todennäköisten kriisien muihin muuttujiin, kuten sademääriin, maataloustuotteiden hintoihin, ääriryhmien liikehdintään ja vaaleihin.

Samantyyppisiä ennustusmalleja on ollut aiemmin käytössä muun muassa USAID-avustusjärjestöllä. Keinoälyn hyödyntämisen avulla kriisialueiden kokonaistilanteesta toivotaan saatavan reaaliaikaista ja nykyistä laajempaa kokonaiskuvaa.

Keinoälyn soveltaminen nälänhädän estämisessä on vasta kehitysvaiheessa, mutta teknologian toivotaan myös nopeuttavan esimerkiksi avustusoperaatioihin varautumista.

Esineiden internetistä apua hävikin vähentämiseen

YK:n ruoka- ja maatalousjärjestön FAO:n mukaan (siirryt toiseen palveluun) kehitysmaissa jopa 40 prosenttia tuotannosta voi kadota tai pilaantua, ennen kuin ruokaa on saatu toimitetuksi myyntiin. Esimerkiksi hedelmät ja vihannekset muuttuvat herkästi syömäkelvottomuksi.

FAO:n lanseeraamana Maailman ruokapäivänä (siirryt toiseen palveluun) huomiota halutaan kiinnittää muun muassa teknologian mahdollisuuksiin nälkäongelman ratkaisemisessa.

Esineiden internetin edustaman teknologian avulla voidaan kehittää sadon varastointia, kuluttaja voi tarkkailla oman jääkaappinsa ruokavaroja ja vähentää hävikkiä. Kaupan hyllyjen valikoimien tarkkailulla voidaan parantaa tuotteiden vaihtuvuutta ja myyntierien jäljittämistä.

Lue myös:

Maailman ruokatilanne paranee, mutta 50 maata ei saa nälkäongelmaa kuriin

Sodan keskellä Jemenissä padotaan koleraa ennusteiden avulla – Voiko taudeista pian laatia samanlaisia varoituskarttoja kuin säästä?