”Huuhkajista” tuli ilmiö, häviäjinä muut lajit – Professori: Valmentaja Kanerva luo nyt suoranaista sankaritarinaa

Suomessa jalkapallo ei ole ollut yhtä merkittävässä asemassa kuin muissa maissa, koska menestys on puuttunut. Nyt kaikki voi muuttua.

Suomen miesten jalkapallomaajoukkue
Sauli Niinistö jakapallokatsomossa
Sauli Niinistö hymyilee Suomen voitettua Kreikan 2 - 0.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Euroopan jalkapalloliitto UEFA:n uusi miesten jalkapalloturnaus Kansojen liiga on juuri sitä, mitä Suomi on tarvinnut. Jalkapallomaajoukkueella on ollut pitkä putki tasavertaisia vastustajia ja historiallinen voittoputki.

Kansojen liiga on onnistunut jälleen kerran paisuttamaan jalkapalloa entistä mahtavammaksi.

– Kansainvälinen jalkapallo-organisaatio on toiminut taitavalla tavalla. Tällaisiin tasoryhmiin laittaminen on merkinnyt sitä, että tulee tavattoman tasaisia otteluita. Nyt ei yhtään kannata väheksyä, nämä ovat hienoja voittoja, sanoo Jyväskylän yliopiston liikuntasosiologian professori Hannu Itkonen.

20 vuotta jalkapalloilua tutkinut Itkonen puhuu meneillään olevasta myönteisestä kantoaallosta. Suomen jalkapallo on menossa kohti ”kansainvälistä hypetystä”.

– Huippu-urheiluhan toimii tällaisena pyhä kolmiyhtenäisyytenä. Ensin on se huippu-urheilutuote, sitten on markkinat eli sponsorit, jotka resurssoivat sitä tuotetta ja kolmantena media. Jos mikä tahansa näistä uupuu, niin huippu-urheilutuotetta ei rakenneta. Nyt näyttää siltä, että tämä tuote on aiempaa paremmassa kunnossa ja vahvistumassa edelleen.

Ja se luo imua. Uusia sponsoreita hakeutuu lajin pariin ja suuren yleisön kiinnostus lisääntyy. Merkittävää on myös lajia harrastamaan hakeutuvien junioreiden lisääntyvä kiinnostus. Suomen jalkapallo hyötyy tästä.

Suomalaisen jalkapallon mielenmaisema löytyi kotoa

Menestyksen aikaansaaminen on professori Itkosen mukaan kuitenkin erittäin monimutkainen juttu. Joukkueen kokoaminen ja henkilökemioiden yhteen saattaminen on vuosien työ. Ja siinä päävalmentaja Markku Kanerva on tehnyt erinomaista työtä.

– Hän ymmärtää tätä mielenmaisemaa, mikä suomalaisessa jalkapallossa on.

Urheilukulttuurin tutkimuksen näkökulmasta päävalmentaja Kanervan rooli on erittäin kiinnostava.

– Kanerva luo nyt suoranaista sankaritarinaa. Jos katsotaan, ketä maailmanluokan valmentajia meillä on tuossa pyörinyt, niin sitten tulee Kanerva, joka lyö ässät pöytään, kun epäilijöitä on riittänyt.

Itkonen muistuttaa, että ruokahalu kasvaa kuitenkin syödessä. Pitkään Suomen jalkapallossa rämmittiin epätoivon partaalla. Nyt suomalaiset uskaltavat unelmoida pääsystä jalkapallon arvokisoihin. Ja kaikki tämä on tapahtunut muutamassa kuukaudessa.

Jalkapalloilmiöstä voi tulla todella iso.

Mutta sankaritarinoiden rakentumisessa sankarin ja konnan välinen raja tunnetusti hyvin ohut.

– Kun menestystä janotaan koko ajan, siinä voi sankarikin lipsahtaa konnaksi hyvin nopeasti. Tai ainakin luuseriksi.

Yksilölajien voitot ja mitalit arvokisoissa ovat menettäneet aiempaa merkitystään.

Hiihdon tai nyrkkeilyn menestyksessä lajia kannattelevien fanien joukko on huomattavasti suuria palloilulajeja pienempi. Menestystäkin juhlitaan vain muutamia päiviä.

Kannatuskulttuurissa on tapahtunut selvä muutos. Nyt on muodissa fanittaa futista. Ja jalkapallo on pian salonkikelpoinen puheenaihe myös Suomessa. Jos menestys jatkuu, on jalkapalloa lähes pakko seurata, jotta pysyy keskusteluissa mukana.

Menestyvä jalkapallo vie muiden lajien harrastajat

Huuhkajien voittoputkella saattaa olla kauaskantoisia seurauksia liikunnan harrastamisessa. Yksi syy on, että Suomessa syntyy tällä hetkellä erittäin vähän lapsia.

– Muiden lajien edustajat ovat tässä häviäjiä. Kyllähän tämä järisyttävä juttu on. Tilanne on se, että meillä alkaa olla äärettömän kova kilpailu harrastajista.

Monissa suuremmissakin kunnissa nuorten ikäluokat ovat jo niin pieniä, että seuroilla on vaikeuksia rakentaa eri lajien juniorijoukkueita.

– Futiksen suosio on niin iso, että se pärjää. Täytyy muistaa, että jalkapallo on matalan kynnyksen laji aloittaa. Eihän siinä tarvita kuin normaali urheiluasu, kun taas kiekko on aika poissulkeva. Siellä talous tulee vastaan.

Professori Itkonen muistuttaa, että maahanmuuttajataustaiset lapset tulevat usein kulttuureista, joissa jalkapallolla on erittäin juureva tausta. Heistä löytyy intohimoisia futareita.

– Kyllähän se vain näin on, että lähiliikuntapaikoilla pallo saa kyytiä maahanmuuttajapojilta. Tytöt ovat vähän siellä ympärillä ja toivottavasti hekin tulisivat kentän puolelle.

Jyväskylän yliopiston liikuntasosiologian professori Hannu Itkosen analyysi Suomen jalkapallosta kuuluu siis, että lajilla on nyt imua ja, että asioita osataan tehdä koko ajan paremmin. Jalkapallo ei myöskään kuulu niihin lajeihin, jotka joutuisivat taistelemaan olemassaolostaan.

– On hankala sanoa, onko tämä vuosi käänteentekevä, kun jalkapallo on niin valtavan iso laji. Me olemme kuitenkin vielä oppipojan roolissa joka tapauksessa.

Lue myös:

Suomi tarrasi tiukasti kiinni lohkovoittoon – Pukin loukkaantuminen ei haitannut, kun Soiri ja Kamara osuivat

Huuhkajat lentää myötätuulessa, mutta Markku Kanervan mukaan analyysit paljastavat vielä kehitettävää – yllättävä onnistuja sai päävalmentajan silti jo myhäilemään: "Hän ei turhia hötkyile"

Näin Kreikka-luotsi perusteli Suomi-häviötä – "Loukkaantuminen ja viheltämättä jäänyt pilkku ratkaisivat"

Kommentti: Teemu Pukin muodonmuutos on oiva osoitus Markku Kanervan "Rivelutionista"