Analyysi: Puheenjohtaja Touko Aallon sairausloma stressaa miestä itseään ja puoluetta

Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto joutuu pohtimaan sairauslomallaan, pitääkö hänen vetäytyä politiikan huipulta. Vihreä puolue-eliitti miettii, onko uhkaava vaalikatastrofi vältettävissä ilman puheenjohtajanvaihdosta.

Touko Aalto
Vihreiden vastavalittu puheenjohtajisto.
Vihreät valitsi uuden puoluejohden kesällä 2017. Puheenjohtaja Touko Aalto on kuvassa oikealla. Häntä sairausloman aikana sijaistava varapuheenjohtaja Maria Ohisalo on kuvassa vasemmalla.Jarno Kuusinen / AOP

Vihreiden puheenjohtajan, Touko Aallon pitkä sairausloma on kasannut puolueen ja sen puheenjohtajan eteen keon hyvin visaisia kysymyksiä. Paine löytää niihin vastaukset kasvaa päivä päivältä, koska puolueen kannatus heikkenee alinomaa ja vaalit lähestyvät.

Tuore Helsingin Sanomien tekemä kannatusmittaus (siirryt toiseen palveluun) osoittaa, ettei runsaan vuoden jatkunut vihreiden kannatuksen luisu ole pysähtynyt.

Uupumus ei liene Aallon sairausloman todellinen syy

Touko Aalto hakeutui sairauslomalle hieman yli kuukausi sitten. Puolue kertoi tuolloin tiedotteessaan, että lääkäri oli määrännyt hänet sairauslomalle “uupumuksesta johtuvien syiden vuoksi”.

Kansanedustajana Aalto olisi voinut jäädä sairastamaan ilman lääkärintodistustakin, mutta jos lääkäri on hänet sairaaksi todennut, uupumus ei liene vaivan varsinainen diagnoosi. Uupumuksen perusteella sairauslomaa ei yleensä kirjoiteta.

Kokeneen lääkärin mukaan sairasusloman peruste voi olla esimerkiksi ahdistuneisuus, unettomuus tai masennus. Stressi on yleensä keskeinen syy, tällaisten vaivojen puhkeamiseen.

Ennen työhön paluutaan Touko Aalto joutuukin kysymään itseltään kaksi kysymystä: “Onko minulla riski sairastua uudelleen, jos palaan puoluejohtajan rooliin?” “Onko stressisietokykyni niin hyvä, ettei riskiä ole?”

Kun Touko Aallon poissaolo venyy vähintään kahden kuukauden mittaiseksi, myös vihreiden puolue-eliitin täytynee pohtia puheenjohtajansa stressinsietokykyä. Vaalien lähestyessä puheenjohtajaan kohdistuvat poliittiset paineet kasvavat vääjäämättä.

Sairastavaa puheenjohtajaa stressaavat kysymykset

Sairausloma ei ole puheenjohtaja Touko Aallolle pelkkää hermolepoa. Vaikka loman pitäisi nimenomaan helpottaa stressiä, Aalto joutuu pohtimaan poissaolonsa aikana kysymyksiä, jotka aiheuttavat hänelle kovaa henkistä painetta.

Sellainen kysymys on esimerkiksi: “Onko minulla edellytykset kääntää puolueen kannatus selvään nousuun ennen ensi kevään eduskuntavaaleja?” Tai: “Saanko puolueelta vahvan tuen puheenjohtajuuteni jatkolle?”

Aallon pitää valmistautua huolellisesti työhön paluuseen

On myös selvää, että mikäli Aalto aikoo jatkaa puoluejohtajan tehtävässä, hänen täytyy laatia tarkka suunnitelma siitä, miten hän sairauslomansa jälkeen toimii.

Hänen pitää palata politiikan pelikentälle energisenä, eteenpäinsuuntautuneena, idearikkaana ja hyökkäysvalmiina. Lisäksi hänellä tulisi olla palatessaan uusi, toimiva julkisuuden hallinnan strategia ja taito toimia sen mukaan.

Puolue-eliittiä askarruttavat ikävät kysymykset

Puheenjohtajan sairastuminen on ajanut vihreät halvauksen tilaan. Puolue vaikuttaa liikkumattomalta, mykältä ja apaattiselta.

Vaalien lähestyessä vihreiden pitäisi kyetä kääntämään tilanne päälaelleen; virittää puolue vimmaiseen iskuun ja kiihottaa kannattajat optimistiseen innostuksen tilaan.

“Onko nämä tavoitteet mahdollista saavuttaa Touko Aallon johdolla?” pohtii vihreä puolue-eliitti.

Se joutuu vääjäämättä miettimään asiaa myös toisesta näkökulmasta: “Onko vihreiden kannatus mahdollista kääntää reippaaseen nousuun puheenjohtajaa vaihtamalla?”

Miten johtajan vaihdoksesta koituisi mahdollisimman vähän vahinkoa?

Vaikka vastaus edelliseen kysymykseen olisi myönteinen, puolueen pitää kysyä itseltään myös: “Miten johtajan vaihdoksen pitäisi tapahtua, jotta sillä olisi myönteiset seuraukset?

Viimeiseen kysymykseen vastaus lienee selvä. Jos vihreiden puheenjohtaja vaihtuu kesken kauden, sen pitäisi tapahtua Touko Aallon aloitteen pohjalta.

Aalto on puoluekokouksen valitsema puheenjohtaja. Jollei hän itse vetäydy asemastaan, johtajan vaihdoksesta tulee helposti vastenmielinen näytelmä. Sellainen saattaisi syventää puolueen kannatuskriisiä.

Vihreät pohtivat, kuka palauttaisi nopeimmin puolueen kannatuksen

Vihreitä askarruttaa varmasti myös se, kuka olisi paras puheenjohtaja edessä olevan vaalitaistelun vetäjäksi, jos Aalto vetäytyy.

Voisiko puheenjohtajaa nyt tuuraava, suurelle yleisölle melko tuntematon tutkija Maria Ohisalo olla puolueen uusi valttikortti? Olisiko kansanedustaja Emma Karissa kuitenkin enemmän kansanvillitsijän vikaa? Vai olisiko entinen puheenjohtaja Ville Niinistö sittenkin varmin tae puolueen kannatuksen palautumiselle?

Niinistö ei voinut viime puoluekokouksessa hakea jatkokautta, koska hän olli johtanut puoluetta jo kolme perättäistä kautta. Touko Aallon johdettua puoluetta tuo rajoitus ei enää päde. Niinistön paluulle ei siten olisi estettä.

Muodollisesti puoluejohtajan vaihto on yksinkertainen kuvio. Väliaikaisen puoluejohtajan voi valita puoluevaltuusto. Se kokoontuu marraskuussa säännölliseen kokoukseensa.

Jollei Aalto ilmoita hyvissä ajoin ennen kokousta omista aikeistaan jatkon suhteen, valtuusto joutuu kokouksessaan päättämään uuden ylimääräisen kokouksen ajankohdasta.

Touko Aalto on vaikeassa välikädessä. Omaa päätöstään punnitessaan hän joutuu miettimään myös: “Millainen on poliittinen tulevaisuuteni, jos luovun puheenjohtajuudesta kesken kauden?”

Juttua on korjattu 17.10. klo 14.40. Tekstistä on poistettu kohta, jossa mainittiin, ettei Kela maksa uupumuksen perusteella sairausajalta korvausta. Tämä pätee keskivertokansalaisen kohdalla. Kansanedustajien kohdalla asia ei ole reklevantti. Kansanedustajan ei nimittäin tarvitse välttämättä esittää lääkärintodistusta sairauspoissalon saamiseksi. Kansanedustajille ei myöskään makseta Kelakorvauksia.

Juttuun on lisätty myös maininta siitä, mistä syystä Ville Niinistön valinta puolueen johtoon olisi nyt mahdollista, vaikkei hän viime kesänä voinut pyrkiä jatkokaudelle.