Aikalaiset muistelevat Paasilinnaa: “Arto teki ahkerasti töitä, mutta sitten sattui ja tapahtui, kun hän lähti viihteelle”

Ohjaaja Hannu Kahakorpi ohjasi Arto Paasilinnan Onnellisesta miehestä tv-elokuvan. Kustantaja Touko Siltala toimi hänen kustannustoimittajanaan. Värikäs persoona ei unohdu koskaan.

Arto Paasilinna
Arto Paasilinna
Mika Kanerva / Yle

Toimittaja Kaarlo Vatanen, insinööri Jaatinen ja ulvova mylläri Gunnar Huttunen ovat omintakeisia romaanien päähenkilöitä, valovoimaisia, hyväsydämisiä ja rehellisiä. Miehet ovat kirjailija Arto Paasilinnan luomuksia ja heillä on ystäviä kymmenissä maissa.

Insinööri Jaatinen joutuu hippasille kunnanjohdon kanssa romaanissa Onnellinen mies. Se ilmestyi vuonna 1976, vain vuosi Paasilinnan suurimman menestyksen Jäniksen vuoden jälkeen. Ylen TV1 nappasi kirjan oikeudet heti sen ilmestyttyä. Onnellisen miehen ohjasi Hannu Kahakorpi.

– Paasilinna oli todella hyvässä iskussa, kun Onnellinen mies ilmestyi. Hän otti ammattimaisen rennosti senkin, että hänen tekstistään tehtiin dramatisointi. Paasilinnan luovutti romaaniin käsiimme ja toivoi, että teemme hyvän leffan, Kahakorpi muistelee.

Onnellinen mies -elokuva
Hannu Kahakorpi ohjasi televisioelokuvan Arto Paasilinnan romaanista onnellinen mies vuonna 1979. Pääosaa esitti Harri Tirkkonen.Yle

Tv-käsikirjoituksesta vastasi lisäksi Kahakorven lisäksi Kari Frank. Paasilinna kävi katsomassa tv-kuvauksia Pornaisissa ja teki elokuvassa pienen cameoroolinkin. Hän sai esittää maaherraa joka tulee leikkaamaan nauhan ja avaamaan sillan, jota elokuvassa rakennetaan.

– Tekstihän on yhä ajankohtainen. Paasilinnan satiiri pureutuu kunnallispolitiikkaan. Aloin nauraa kirjaa lukiessa heti ensimmäisellä sivulla. Se oli niin totta, muistelee Kahakorpi.

Kahakorpi on tyytyväinen, että Yleltä tuli lupa tehdä niinkin ärhäkkä satiiri vuonna 1979. Hän arvelee Paasilinnan kouliintuneen toimittajana tarkastamaan faktat ja tekemään analyysejä.

Ensin työt, sitten huvit

Paasilinnan tiukka työmoraali tunnettiin niin kustantamossa kuin sen ulkopuolellakin.

– Käsikirjoitukset tulivat yleensä kaksi viikkoa ennen sovittua, kertoo WSOY:n entinen kustantaja, nykyinen Siltala-kustantamon toimitusjohtaja Touko Siltala.

– Ehdottoman tärkeää hänen kohdallaan oli palautteen nopeus. Sen piti tulla heti, kertoo Siltala.

Kustantamossa opittiin, että kustannustoimittajan on parasta jättää muut työt, kun Paasilinnan käsikirjoitus tömähti pöydälle.

Paasilinnan tunnettiin rehvakkaana juhlijana ja alkoholin käyttäjänä.

– Kyllähän sitä sattui ja tapahtui, kun Arto lähti viihteelle. Mutta niin sattui muillekin. Ennen juhlittiin näkyvämmin. Mutta, jos julkaiset kirjan per vuosi, et voi tehdä sitä kännissä, toteaa ohjaaja Hannu Kahakorpi.

Ranskalaiset eivät saa kyllikseen Paasilinnasta

Kahakorpi törmäsi Arto Paasilinnan ranskalaisiin faneihin Etelä-Ranskassa tyttärensä häissä. Sulhasen puolen enoon teki suuren vaikutuksen, että Kahakorpi oli ohjannut Paasilinnan tekstiä ja jopa tavannut mestarin.

Kustantaja Touko Siltalan mukaan Arto Paasilinna oli Mika Waltarin jälkeen toinen suomalaiskirjailija, joka onnistui pääsemään globaaleille kirjamarkkinoille.

– Hän löysi lukijoita ympäri maailmaa. Sen jälkeen muiden suomalaisten kirjailijoiden oli helpompi astua esiin.

Touko Siltala
Touko Siltala työskenteli 1980-luvulla muun muassa kustantajana WSOY:ssä ja tutustui kirjailija Paasilinnaan hyvin.

Waltariin Paasilinnaa vertaa myös WSOY:n kaunokirjallisuuden kustantaja Anna-Riikka Carlsson.

– Työni näkökulmasta voin sanoa, että Arto Paasilinna ja Mika Waltari ovat sellaisia kirjailijoita, joista tulee kyselyjä maailmalta jatkuvasti, Carlson kertoo.

Samalla hän muistuttaa kuinka merkittävää on, että tällaisessa uutuuspainotteisessa maailmassa on kirjailijoita, jotka jatkuvasti kiinnostavat eri-ikäisiä lukijoita ja vaikuttavat kirjailijoihin ympäri maailmaa.

Suomalaisista nykykirjailijoista Paasilinnan jalanjäljissä ovat kulkeneet ainakin Antti Heikkinen ja Mikko-Pekka Heikkinen. Ensin mainitun Heikkisen romaani Kehveli iskee Carlssonin mukaan suoraan silmää Paasilinnalle.

– Paasilinnan menestyksen salaisuus on valloittava kertomisen taito ja jonkinlainen anarkia, jonka matkaan saattaa Paasilinnan luoma päähenkilö.

Varsinkin Ranskassa kirjallisuus on usein älyllistä pohdiskelua ja erittelyä. Ranskalaisissa romaaneissa tarinankerronta ole samalla tavalla esillä, Siltala analysoi.

Kiinnostavaa on sekin, että Arto Paasilinna ei itse juurikaan puhunut kieliä. Kiertueilla hänellä oli apunaan tulkki. Silti hän osasi Siltalan mukaan ottaa yleisönsä. Hän teki sen ilmeillä eleillä ja puheenpainoilla.

– Siinä oli sellaista näyttelijän ja sotapäällikön virettä.

Lue myös:

Kirjailija Arto Paasilinna on kuollut – "Isä kirjoitti vielä hoitokodissa omaksi ilokseen"