Mandy Chao valitsi Kiinassa tyttärelleen suomalaisen päiväkodin – halusi, että lapsella on hauskaa hoitopaikassa: "Täällä hänellä saa olla omia mielipiteitä"

Kehittyvien maiden keskiluokka kasvaa vauhdilla. Vanhemmat maksavat jopa tuhannen euron kuukausimaksuja päivähoidosta.

varhaiskasvatus
Vuoden ja 10 kuukauden ikäinen Zilin Liu osaa rakentaa hienon palikkatornin.
Vuoden ja 10 kuukauden ikäinen Zilin Liu osaa rakentaa hienon palikkatornin.Matti Hämäläinen / Yle

Forest Hu on juuri tällä viikolla avannut suomalaisen päiväkodin ja esikoulun Kiinan Guangzhouhun.

Se on ensimmäinen laatuaan Etelä-Kiinassa sijaitsevassa miljoonakaupungissa, vaikka siellä on toiminut vuosien ajan esimerkiksi brittiläisiä ja amerikkalaisia päiväkoteja ja kouluja.

Hu kiinnostui suomalaisesta pedagogiikasta, kun hän opiskeli kauppatieteitä ja kasvatustieteitä Hongkongin yliopistossa.

– Suomalainen varhaiskasvatus on huipputasoa maailmanlaajuisessa vertailussa. Sekä viranomaiset, koulutusalan ammattilaiset että vanhemmat ovat siitä kiinnostuneita.

Guangzhoun päiväkodin omistaja ja operatiivinen johtaja Forest Hu uskoo, että kansainvälinen kasvatus lisää lasten luovuutta.
Guangzhoun päiväkodin omistaja ja operatiivinen johtaja Forest Hu uskoo, että kansainvälinen kasvatus lisää lasten luovuutta.Matti Hämäläinen / Yle

Päiväkoti toimii vasta remontoidussa rakennuksessa, jossa on paljon tilaa ja valoa. Salissa leikkii vain neljä lasta. Yksi heistä on Mandy Chaon nelivuotias Cindy-tytär.

Chao valitsi suomalaisen päiväkodin, koska hän haluaa, että lapsella on hauskaa hoitopaikassa.

– Täällä lapset ovat vapaampia kuin kiinalaisessa päiväkodissa. Heillä saa olla omia mielipiteitä, ja he saavat itse valita, mitä leikkivät.

Chaoon on tehnyt vaikutuksen myös se, että suomalaisen päiväkodin lastentarhanopettajat haluavat saada vanhemmilta mahdollisimman paljon tietoa lapsesta.

– Kun he tietävät lapsesta enemmän, he pystyvät auttamaan häntä paremmin. Sitä minäkin haluan.

Mandy Chao valitsi suomalaisen päiväkodin, koska se antaa lapsille vapautta.
Mandy Chao valitsi suomalaisen päiväkodin, koska se antaa lapsille vapautta.Matti Hämäläinen / Yle

Johtaja Hun tavoitteena on saada kaikki 250 hoitopaikkaa täyteen. Ovet ovat avoimina kiinnostuneille vanhemmille, joita on tullut runsaasti tutustumaan päiväkotiin.

Suomalaisella koulutuksella on hyvä maine Kiinassa, mutta vanhemmat harkitsevat silti tarkkaan, millaisen päiväkodin lapselleen valitsevat.

Osa haluaa, että remontoitu rakennus tuulettuu kuukauden ajan ennen kuin lapset aloittavat hoidossa siellä. Toiset pyytävät nähtäväkseen raportteja sisäilman laadusta.

Kiinalaispäiväkodeissa on valvontakameroita ja vartijoita

Myös lasten turvallisuus huolettaa kiinalaisvanhempia. He haluavat, että pöytien terävät kulmat suojataan. He haluavat myös tietää, kuinka monta vartijaa ja valvontakameraa päiväkodissa on.

Videokamerat kuuluvat tyypillisesti kiinalaisiin päiväkoteihin, ja usein on myös tapana, että vanhemmilla on mahdollisuus seurata päiväkodin toimintaa videoyhteyden kautta.

Myös Hun päiväkodissa on videovalvonta. Hän aikoo kuitenkin vakuuttaa vanhemmat siitä, että nämä voivat luottaa päiväkotiin, vaikka eivät pääsisi videoyhteyden ääreen.

Se ei ole Suomessakaan tapana.

Kahden vuoden ja 10 kuukauden ikäinen Yiuxuan He on juuri aloittanut Guangzhoun suomalaisessa päiväkodissa. Lastentarhanopettaja Lucy Lu rohkaisee leikkimään.
Kahden vuoden ja 10 kuukauden ikäinen Yiuxuan He on juuri aloittanut Guangzhoun suomalaisessa päiväkodissa. Lastentarhanopettaja Lucy Lu rohkaisee leikkimään.Matti Hämäläinen / Yle

Vanhempia huolettaa, antaako juuri suomalainen päiväkoti lapselle riittävät valmiudet

Forest Hun päiväkoti saa suomalaisen pedagogiikan Hei Schoolsin konseptista. Se on Helsingin yliopistosta ponnistanut start up -yhtiö, joka vie suomalaista varhaiskasvatusta maailmalle.

Kohdemarkkinoilta etsitään paikallinen kumppani, joka omistaa päiväkodin. Tämä voi olla esimerkiksi kunta tai yksityinen toimija.

Yhtiö perusti ensimmäisen pilottipäiväkodin Kiinan Baotouhun syyskuussa 2017. Siellä on jo yli sata lasta.

Molemmissa päiväkodeissa on sekä kiinalainen operatiivinen johtaja että suomalainen pedagogiikasta vastaava johtaja.

Guangzhoussa Forest Hu hoitaa itse operatiivisen johtajan tehtävää ja hän on myös yksi päiväkodin omistajista.

Pedagogisena johtajana toimii Anna-Maija Kuokkanen. Hän on huomannut, että suomalaisen varhaiskasvatuksen hyvästä maineesta huolimatta kiinalaisia vanhempia mietityttää se, antaako juuri suomalainen päiväkoti kaikki ne valmiudet, joita lapsella pitää olla, kun tämä siirtyy kouluun.

Anna-Maija Kuokkanen vastaa Guangzhoun päiväkodin pedagogiesta johtamisesta.
Anna-Maija Kuokkanen vastaa Guangzhoun päiväkodin pedagogisesta johtamisesta.Matti Hämäläinen / Yle

Runonlausunta ja soittotaito ovat kunniassa

Kiinassa kilpailu hyvistä koulupaikoista on kovaa. Yksityiskoulut järjestävät lapsille haastatteluja, joissa arvioidaan esimerkiksi lasten matemaattista ja englannin kielen taitoa. Plussaa on, jos lapsi osaa vielä lausua runoja ja soittaa pianoa.

Kuokkasella on vastaus valmiina vanhemmille. Suomalaiseen pedagogiikkaan yhdistetään paikallisia piirteitä.

– Meillä on oma opetussuunnitelma, mutta huomioimme myös paikalliset tarpeet.

Guangzhoun keskiluokka on varakasta, ja vanhemmat ovat valmiita maksamaan lastensa päivähoidosta. Hun uudessa päiväkodissa kuukausimaksu on noin tuhat euroa. Hänen mielestään hinta on kohtuullinen paikallisille perheille.

– Tulevaisuudessa yhä useammat kiinalaiset haluavat lapsilleen kansainvälistä brändättyä koulutusta.

Guangzhoun suomalaisen päiväkodin lastentarhanopettajat Lucy Lu vasemmalla edessä, vieressä Micky Chan. Yläpuolella Tiia Sääksjärvi ja Vicky Lo. Ylhäällä Lisa Ding.
Guangzhoun suomalaisen päiväkodin lastentarhanopettajat Lucy Lu vasemmalla edessä, vieressä Micky Chan. Yläpuolella Tiia Sääksjärvi ja Vicky Lo. Ylhäällä Lisa Ding.Matti Hämäläinen / Yle

Kasvava keskiluokka haluaa laatua

Kehittyvien markkinoiden kasvava keskiluokka on myös espoolaisen FinlandWay International Preschoolsin tähtäimessä.

Yhtiön viisi ensimmäistä päiväkotia ja esikoulua aloitti toiminnan Perun Limassa alkuvuonna 2018, ja kuudes yksikkö toimii Brasilian Sao Paulossa. Niissä on yhteensä noin viisisataa lasta.

Suomalainen konsepti jalkautetaan kohdemaahan joko franchise- tai lisenssisopimuksella.

– Meidän kohdemarkkinoillamme julkinen puoli ei aina pysty tarjoamaan laadukasta koulutusta, joten yksityinen sektori voi olla ainoa vaihtoehto vanhemmille, jotka etsivät parasta ratkaisua lapsilleen. Me tarjoamme hyvää hinta-laatusuhdetta näille suurille väestöryhmille, sanoo toimitusjohtaja Noora Laitio.

FinlandWay International Preschools´in toimitusjohtaja Noora Laitio havaitsi markkinaraon suomalaiselle varhaiskasvatusviennille jo vuosia sitten, kun hän työskenteli Maailman pankin kansainvälisessä rahoitusyhtiössä IFC:ssä, joka rahoittaa kestävän kehityksen projekteja kehittyvissä maissa.
Toimitusjohtaja Noora Laitio havaitsi markkinaraon suomalaiselle varhaiskasvatusviennille jo vuosia sitten, kun hän työskenteli Maailman pankin kansainvälisessä rahoitusyhtiössä IFC:ssä.Elise Tykkyläinen / Yle

Vanhemmat maksavat useita satoja dollareita kuussa yhtiön päivähoidosta.

– Etelä-Amerikassa ja Aasiassa ei yleensä subventoida koulumaksuja eli vanhemmat maksavat lapsen koulutuksen omasta pussistaan. Se voi olla jopa neljänneksen tai kolmanneksen talouden tuloista. Tämä tarkoittaa noin 300–700 dollaria kuukaudessa, Laitio sanoo.

Kouluttaja Pilvi Lindberg opettaa suomalaista leikkipedagogiikkaa brasiliaiselle päiväkotihenkilöstölle.
Kouluttaja Pilvi Lindberg opettaa suomalaista leikkipedagogiikkaa brasilialaiselle päiväkotihenkilöstölle.FinlandWay International Preschools

Kiinan tapaan myös Perussa perinteinen varhaiskasvatustyyli on pitkälti koulumaista pänttäämistä. Laition mukaan Suomen hyvä maine avaa monia ovia Etelä-Amerikassa, mutta vanhempia pitää silti vakuutella siitä, että lapset todellakin oppivat leikkimällä, kuten Suomessa on tapana.

– Suomalaiset opettajat tuovat tarinoita ja asiayhteyksiä leikin kautta luokkahuoneeseen. Tämä on uutta maailmalla. Oppiakseen numeroita ei tarvitse istua pulpetissa, vaan ne voi oppia vaikka kauppaleikin kautta.

Leikissä lapset uskaltavat yrittää ja erehtyä.

Jonna Kangas

Yhtiön pedagoginen johtaja Jonna Kangas on Helsingin yliopiston varhaiskasvatuksen lehtori. Hänen mukaansa leikkimällä oppiminen valaa lapsiin itseluottamusta.

– Leikki on turvallinen ympäristö kokeilla uusia asioita ja rooleja. Leikissä lapset uskaltavat yrittää ja erehtyä. Se kehittää sinnikkyyttä, Kangas sanoo.

Uusi päiväkoti nyt Vietnamiin

Nyt yhtiö laajentaa toimintaansa Vietnamiin, jossa se alkaa tarjota varhaiskasvatusta yhteistyössä Quality Training Solutions Vietnam -yhtiön kanssa. Se on yksi Vietnamin johtavista koulutusalan organisaatioista, jolla on partneriyhtiöitä myös muualta Euroopasta, Yhdysvalloista ja Australiasta.

Ensimmäinen päiväkoti avataan ensi maaliskuussa Saigoniin. Ilmoittautuminen on juuri avattu vanhemmille.

Sekä Hei Schoolsin että FinlandWay International Preschoolsin tavoitteena on, että ulkomaalaisissa päiväkodeissa ei pitkällä tähtäimellä työskentele pysyvästi suomalaista henkilöstöä vaan paikalliset ammattilaiset koulutetaan suomalaisiin oppeihin. Esimerkiksi Perussa päiväkodit toimivat jo kokonaan paikallisella työvoimalla.

Lue myös:

Pekingissä voi pian shoppailla suomalaispäiväkotien oppeja – Kiinalainen isoäitikin tietää, että ne ovat parhaita maailmassa (10.10.2017)

Koulutusviennistä voi tulla Suomen seuraava hittituote (14.6.2017)

Koulutusvienti on kasvava bisnes – kiinalaisrehtorit opissa Suomessa: "Olemme huomanneet, että lapset ovat hyvin iloisia koulussa" (9.12.2017)

Suomen koulutusviennin huikein harppaus: Startup-oppia Pohjois-Koreaan (1.6.2016)