"Työskentelee viikon, juo sunnuntaisin ja tanssii tangoa" – Suuret ranskalaismediat huomioivat suositun Paasilinnan kuoleman

Arto Paasilinna tunnettiin Ranskassa "Vatasen jäniksen" kirjoittajana.

Arto Paasilinna
Arto Paasilinna.
Arto Paasilinna 1970-luvulla.Leif Öster / Yle

L'Obs-viikkolehden (siirryt toiseen palveluun) mukaan mukaan nuoruudessaan tukkisavotassa ollut Arto Paasilinna teki suuren palveluksen jättäessään metsurintyöt ja ryhtyessään sen sijaan kirjailijaksi.

Kirjallisuuden paras tukkijätkä on kuollut, otsikoi verkkosivusto artikkelinsa vapaasti käännettynä.

– Paasilinnan tyyli on tragikoomista ja tasapainottelee aina realismin ja sadun rajamailla, happamalla huumorilla höystettynä. Epätoivoista, mutta niin riemastuttavaa.

Arto Paasilinna osasi kuvata elämää hyvin ihmisläheisesti, vaikka hänen tekstinsä ovatkin usein synkkiä, epätoivoisia, ja jopa itsetuhoisia, säestää Le Monde (siirryt toiseen palveluun).

Lehden mukaan kirjailija tuli koko maailman tietoisuuteen teoksellaan Jäniksen vuosi, Le lièvre de Vatanen eli "Vatasen jänis". Tarina toimittajasta, joka ottaa lemmikikseen käpäläänsä saaneen jäniksen poikasen.

Le Monde kertoo, että Paasilinna oli suomalaiskirjailijoista tunnetuin Ranskassa yhdessä Mika Waltarin ja Sofi Oksasen kanssa.

Lehti perustaa artikkelinsa pitkälti suomalaiskustantajan tiedotteeseen – samoin kuin toinen suuri ranskalaismedia Le Figaro (siirryt toiseen palveluun).

Ranskalaistoimittaja vaikuttui Paasilinnan sisusta

Myös sanomalehti Libération on huomioinut verkkosivuillaan Paasilinnan poismenon.

Libérationin verkkosivuilta (siirryt toiseen palveluun) löytyy linkki artikkeliin (siirryt toiseen palveluun), joka kertoo suomalaiskirjailijan tapaamisesta Helsingissä vuonna 2003 otsikolla Casse-tête Finnois – "Hullu suomalainen".

– Hän on suomalainen eikä puhu muuta kuin Suomea. Työskentelee viikon, juo sunnuntaisin ja tanssii tangoa. Hän saunoo, koska pelkää kylmää ja hyppää avantoon, koska pelkää kuumaa, toimittaja Jean-Baptiste Harang irvailee.

Toimittaja kirjoittaa huomanneensa, että Paasilinnan kirjoissa ryypätään huomattavan runsaasti, mihin Paasilinna vastaa, että ryypätään sitä muuallakin – kaikissa maissa joissa on kuusia ja mäntyjä ainakin, poikkeuksena Tahiti.

Artikkelissa yritetään löytää mahdollista yhteyttä myös Ranskassa erittäin tunnetun, entisen rallikuskin, Ari Vatasen ja Paasilinnan menestyteoksen päähenkilö-Vatasen välillä.

Harang käsittelee pitkät pätkät myös ilmiötä nimeltä suomalainen sisu ja kehuu, että Arto Paasilinnalla sitä on, jos kenellä.

Loppuoivalluksena ranskalaistoimittaja päättelee, että ilman sisua suomalaiset olisivat jo vähintäänkin kuolleet nälkään.

Ranskalaismedioiden mukaan suomalaiskirjailijan teoksia on maailmalla myyty yhteensä kahdeksan miljoonaa kappaletta ja niitä on käännetty kaikkiaan 36 kielelle.

Lue lisää:

Arto Paasilinna summasi itse itsensä: "Kirjoissani olen sympaattinen, yksityiselämässäni aika piru" (siirryt toiseen palveluun)

Aikalaiset muistelevat Paasilinnaa: “Arto teki ahkerasti töitä, mutta sitten sattui ja tapahtui, kun hän lähti viihteelle”