Suvi Julkunen sai työkyvyttömyyseläkkeen helposti ja tuntee siitä häpeää – kertoo videolla rankasta arjestaan, jonka jakaa yli 200 000 suomalaista

Työkyvyttömyyseläkkeitä haetaan enemmän kuin aikaisemmin. Hylättyjen hakemusten määrä lisääntyi vuosikymmenen aikana. Voit keskustella aiheesta jutun lopussa.

työkyvyttömyyseläkkeet
"Päätös työkyvyttömyyseläkkeestä oli järkytys ja pettymys"
"Päätös työkyvyttömyyseläkkeestä oli järkytys ja pettymys"

Kun Järvenpäässä asuva Suvi Julkunen, 42, sai työkyvyttömyyseläkepäätöksen viime vuonna, se oli hänelle yllättävän tiukka paikka. Hän oli aina tottunut tekemään töitä ja viihtyi työssään suuren työpaikkatarviketukun palveluneuvojana.

– Koen joutuneeni työkyvyttömyyseläkkeelle tahtomattani. Tiedän kipeitä ihmisiä, joita juoksutetaan eri paikoissa. Tunnen häpeää siitä, että minulle myönnettiin työkyvyttömyyseläke niin helposti.

Julkunen kokee aikoinaan sairastuneensa väkivaltaisen ja traumaattisen ihmissuhteen seurauksena. Diagnoosin kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä hän sai vuonna 2008.

– Kun sain tietää, että minulla on kaksisuuntainen mielialahäiriö, sain lääkityksen ja aloin ymmärtämään, miksi minulla on paha olo.

Rakastin työtäni ja kuvittelin palaavani sinne, kunnes irtisanominen tuli keskusteluun.

Suvi Julkunen

Julkuselle alkoi kasaantua vaikeuksia muutenkin. Selkä reistaili ja häneltä leikattiin lopulta välilevynpullistuma vuonna 2013.

Hän remontoi 120 neliöistä omakotitaloaan ja töissä tapahtui samaan aikaan isoja muutoksia. Stressi alkoi vaivata naista.

– Olen aina ollut hyvin pedantti ja työkaverini huomasi, että tein työssäni virheitä. Kerroin asiasta esimiehelleni, joka ymmärsi tilanteeni.

Julkunen joutui jäämään vuonna 2014 kuntoutustuelle määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle. Yhteistuumin työnantajan kanssa hän irtisanoutui työstään vuonna 2015. Vuosi sitten hän jäi lopulliselle eläkkeelle.

– Minulla oli ollut ensin vaikea mania ja putosin siitä masennukseen. Sitä kesti kaksi ja puoli vuotta. Manian jälkeen minulle tulee aina masennus. Tämä oli elämäni rankin, vahvin ja pisin. Rakastin työtäni ja kuvittelin palaavani sinne, kunnes irtisanominen tuli keskusteluun.

Yhä useampi työkyvyttömyyseläkehakemus hylätään

Eläketurvakeskuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) vuoden 2017 lopussa työkyvyttömyyseläkettä sai 206 000 henkilöä. Samana vuonna työeläkelaitoksille tuli 21 800 uutta työkyvyttömyyseläkehakemusta. Niistä 30 prosenttia hylättiin. Vuosikymmenessä hylkäysten osuus on noussut noin yhdeksän prosenttiyksikköä.

Työeläkelaitosten lisäksi myös Kela tekee työkyvyttömyyseläkeratkaisuja.

Kelaan tuli viime vuonna yhteensä noin 40 000 työkyvyttömyyseläkehakemusta, joista 21 000 oli uusia hakemuksia ja 19 000 kuntoutustuen jatkohakemuksia. Uusista hakemuksista hylättiin 45 prosenttia, jatkohakemuksista 5,4 prosenttia.

Tänä vuonna työkyvyttömyyseläkkeiden hakemusmäärät tulevat Kelan mukaan vielä selvästi nousemaan.

– Meidän hakemusmäärät ovat olleet vuosikymmenen verran laskutrendissä, mutta tänä vuonna tulee arviolta kymmenen prosentin nousu, kertoo Kelan Työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukeskuksen päällikkö Matti Hynninen.

– Tarkkaa selittävää tekijää kasvulle ei vielä tiedetä, kertoo puolestaan Kevan johtajaylilääkäri Tapio Ropponen.

Eläketurvakeskuksen mukaan työkyvyttömyyseläkettä haettiin eniten tuki- ja liikuntaelinten sairauksien perusteella ja toiseksi eniten mielenterveyssyistä.

– Se on hälyttävää. Mielenterveysperusteisiin työkyvyttömyyseläkkeisiin on yritetty puuttua. Nuorten pitäisi päästä kuntoutukseen, että sieltä pääsisi takaisin työelämään, kertoo Sosiaali- ja terveysministeriön sosiaaliturva- ja vakuutusosaston neuvotteleva virkamies Inka Hassinen.

Erikoislääkäri arvostelee joidenkin lääkäreiden lausuntoja "huolimattomasti tehdyiksi"

Kevan Tapio Ropposen mukaan työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisen perustana on sairaus tai vamma, joka on todennettu hyväksytyin lääketieteellisin tutkimuksin.

Lisäksi sairauden tulee alentaa hakija toimintakykyä olennaisesti. Eläkevakuuttajilla on Ropposen mukaan työkyvyttömyyden arviointityötä tekemässä useita eri erikoisalojen lääkäreitä.

Ennen työkyvyttömyyseläkkeen hakemista pitää hyödyntää kaikki mahdolliset keinot pitää ihminen työelämässä sekä lääkinnällisen että ammatillisen koulutuksen avulla.

– Työpaikkojen tulee olla aktiivisia työn muokkauksen suhteen, jotta myös osatyökykyisille tarjotaan heidän toimintakykyään vastaavaa työtä, kertoo Kevan Tapio Ropponen.

Toisinaan tilannetta voidaan myös korjata järjestämällä koulutusta, jonka avulla työtehtävää voi vaihtaa.

Ropponen sanoo, että työkyvyttömyyseläkkeitä haetaan myös ennenaikaisesti, vaikka hoitomahdollisuuksia olisi vielä käyttämättä. Hoitavan lääkärin ei pidä luvata eläkettä hakijalle, sillä päätöksen tekee eläkevakuuttaja.

Työ voi olla niin kuormittavaa, että ihmiset kärsivät ensin uupumuksesta tai ahdistuksesta ja lopulta sairastuvat masennukseen.

Helsingin yliopistollisen sairaalan psykiatrian erikoislääkäri Helena Galkin-Jokinen

– Ihminen luottaa hoitavan lääkärin sanaan ja kokee valtavan pettymyksen saatuaan hylkäävän päätöksen hakemukseensa, kertoo Kevan Tapio Ropponen.

Samoilla linjoilla on Helsingin yliopistollisen sairaalan psykiatrian erikoislääkäri Helena Galkin-Jokinen. Häntekee vaativia työkykyarvioita HUSissa ja toimii Kevassa asiantuntijalääkärinä.

– On hyviä lääkärinlausuntoja, mutta sitten on näitä huolimattomasti tehtyjä. Lausunnon tekevän lääkärin pitäisi huomata, että kyse on todella tärkeästä asiasta. Joskus jo lausunnossa on vain kehotus, että kirjoitetaan eläkepaperit ja sitten suureksi pettymykseksi työkyvyttömyyseläkettä ei myönnetäkään.

Lääkärin pitää Galkin-Jokisen mukaan myös kertoa, jos potilas on työkykyinen, vaikka potilas kokisi toisin.

– Pitää olla pokkaa laittaa rasti myös siihen kohtaan, että potilas on työkykyinen, Galkin-Jokinen muistuttaa.

Lisääntyneet hylkäävät päätökset johtuvat hänen mukaansa siitä, että työkyvyttömyyseläkettä haetaankin enemmän. Se taas johtuu siitä, että työelämä on muuttunut rankemmaksi kuin aikaisemmin.

– Työ voi olla niin kuormittavaa, että ihmiset kärsivät ensin uupumuksesta tai ahdistuksesta ja lopulta sairastuvat masennukseen, Galkin-Jokinen sanoo.

Suvi Julkunen sinnittelee vain noin 1200 eurolla kuukaudessa

Suvi Julkunen on ollut työkyvyttömyyseläkkeellä nyt noin vuoden. Rankinta hänelle on ollut työyhteisön menettäminen, sillä sosiaalisena ihmisenä hän viihtyy ihmisten parissa.

Julkusella jää kuukaudessa käteen reilu 1200 euroa. Siitä hän maksaa vuokran 622 euroa ja muut pakolliset menot, kuten ruuan ja lääkkeet, veden, sähkön, netin ja puhelinlaskun. Käteen jää alle sata euroa kuukaudessa.

Nyt Julkunen on huolissaan kasvaneesta luottokorttilaskusta, joka on tullut yllättävistä menoista ja esimerkiksi lääkekuluista. Hän on yrittänyt myös hakea toimeentulotukea.

– Tällä rahamäärällä en tule toimeen. Lääkkeisiin menee keskimäärin 100–120 euroa kuukaudessa. Selän takia joudun myös käyttämään tietynlaisia kenkiä, Julkunen sanoo.

Suvi Julkunen
Julkunen on nyt luopunut autosta ja ajaa sen sijaan paljon polkupyörällä.Jani Ilola / Yle

Hän käy Järvenpäässä kolme kertaa kuntoutuksessa, missä hän saa lämpimän ruoan. Julkunen tekee siellä suurkeittiössä ruokaa ja toimii myymälässä.

– Siellä näkee kaltaisiaan. Olen sosiaalinen ja tykkään puuhailla ja opettelen siellä tekemään uutta.

Lisäksi Julkunen kouluttautuu parhaillaan kokemusasiantuntijaksi ja tekee töitä Aspa Säätiöllä tukiasumispalveluiden vertaisarvioijana. Nelikymppinen Julkunen haaveilee myös yritystoiminnasta ja yliopisto-opiskelusta.

– Minua kiinnostavat yhteiskunnalliset asiat ja historia, joita haluaisin lukea yliopistossa. Olen erittäin tiedonjanoinen ja luen valtavasti joka päivä.

Myös työkyvyttömyyseläkkeellä pystyy tekemään pienissä määrin töitä. Kelan Matti Hynninen kertoo, että silloin voi tienata maksimissaan noin 737 euroa kuukaudessa menettämättä työkyvyttömyyseläkettä. Työkyvyttömyyseläkkeen voi myös laittaa lepäämään enintään kahdeksi vuodeksi.

– Myönnetty työkyvyttömyyseläke voidaan myös lakkauttaa, mikäli asiakas on tullut takaisin työkykyiseksi. Tällöin asiaa arvioidaan, kuten muulloinkin, lääketieteellisiin selvityksiin perustuen eli työkyvyttömyyskriteerien täyttymisen perusteella, Hynninen sanoo.

Lisäksi työeläkettä voi hakea osatyökyvyttömyyseläkkeenä, jonka rinnalla on mahdollista työskennellä ansiorajojen puitteissa. Kansaneläkelain mukaisessa työkyvyttömyyseläkkeessä tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan ole.

"Sairaus ei määrittele sinua"

Vaikka Suvi Julkuselle työkyvyttömyyseläke tuottikin häpeää, on hän oppinut pärjäämään sairautensa ja työkyvyttömyyden kanssa. Julkuselle voimavara ovat hänen tyttärensä ja miesystävä.

Hän myös pyrkii liikkumaan ja nukkumaan tarpeeksi. Lääkitys on auttanut kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön ja selkävammaan.

– Miesystäväni sanoi, että sairaus on osa sinua, mutta se ei kuitenkaan määrittele sinua.

Suvi Julkunen kuvattuna ulkona puun vieressä.
Suvi Julkunen haaveilee yritystoiminnasta ja opiskelusta tulevaisuudessa.Jani Ilola / Yle

Julkunen toivoo, että työkyvyttömiä ei pitäisi syrjäyttää yhteiskunnasta, vaan järjestää järkevää tekemistä.

– Ei mitään tonttujen askartelua. Eivät ihmiset ole tahallaan sairaita.

Onko sinulla kokemuksia työkyvyttömyydestä? Mitä mieltä olet työkyvyttömyyseläkkeiden myöntämisestä tai hylkäämisestä? Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella artikkelin lopussa.

Lue myös:

Masennus vei Leena Koposen työkyvyn – kohtalotovereita on Kuopiossa paljon, ja se johtuu asiantuntijan mukaan geeneistä

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja: On herättävä nuorten miesten siirtymiseen työvoiman ulkopuolelle

Pelko hylätyksi tulemisesta teki kolmikymppisestä miehestä työkyvyttömän – sen jälkeen hän on tehnyt enemmän kuin koskaan

Työkyvyttömyys ajaa nuoren köyhyyden kierteeseen: "On ikävä selitellä, että ihan oikeasti rahaa ei ole"