1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koira

Aivokuvat osoittavat: Koira tajuaa sanoja, ei vain äänensävyjä

Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan koiran aivoihin tulee vipinää, kun se pyrkii ymmärtämään omistajansa vieraita sanoja.

"Sanoitko, että lähdetään lenkille?" Kuva: CC0

Moni koiranomistaja on vakuuttunut, että hänen lemmikillään on ihmiskielen sanavarasto, jopa isokin. Kommunikaatiohan pelaa – miten koirat muuten oppisivat tottelemaan sanallisia käskyjä?

Entäs "oravailmiö"? Miksi moni koira valpastuu, innostuu ja jopa säntää katsomaan ulos ikkunasta, jos omistaja väittää, että ulkona on jotakin kiinnostavaa, vaikkapa orava? Voiko sana todella herättää koiran aivoissa mielikuvan puussa pomppivasta pörröeläimestä?

Vai reagoivatko koirat sittenkin vain äänensävyyn, katseeseen tai eleeseen, vaikka ihminen luulee syyksi puhetta?

Koe alkoi leikkien

Yhdysvaltalaisen Emoryn yliopiston (siirryt toiseen palveluun) tutkijat ryhtyivät ratkomaan asiaa koirien aivokuvauksella. Todistusaineistoa haluttiin koirilta itseltään, ei vain omistajilta, sanoo tutkimusta johtanut Ashley Prichard.

Tutkimusta edelsi pitkä esivaihe. 12 koiran omistajat opettivat lemmikkinsä noutamaan kahta erilaista esinettä niihin viittaavien sanojen perusteella. Se oli koirille leikkiä, josta sai makupaloja.

Jokainen esinepari erosi materiaaliltaan selvästi. Toinen oli esimerkiksi pehmolelu, toinen kumia.

Kun koirat olivat oppineet tuomaan aina oikean esineen, oli vielä yhden välivaiheen vuoro: koirat opetettiin menemään kaikessa rauhassa magneettikuvauslaitteeseen. Siten tutkijat pystyivät seuraamaan, mitä niiden päässä tapahtui.

Panostavatko aivot miellyttämiseen?

Aivokuvien perusteella koiralla todellakin on ainakin alkeellinen sanojen taju, tutkijat kertovat.

Esimerkiksi Eddie-koiran aivojen kuuloalue reagoi tuttujen leluapinan ja -possun nimiin laiskemmin kuin höpöhöpösanoihin "bobbu" ja "bodmick", joita omistaja käytti uusista esineistä, hatusta ja nukesta.

Eddie-koira osallistui kokeeseen yhdessä lelujensa Piggyn ja Monkeyn kanssa. Kuva: Gregory Berns

Tutkijat odottivatkin, että tuttujen ja ventovieraiden sanojen kuuleminen näkyisi aivotoiminnassa eri tavoin, kuten tapahtuu myös ihmisellä.

Yllättäen reaktio kuitenkin oli ihmisiin verrattuna käänteinen. Meidän kuuloalueemme aktivoituu enemmän tutuista kuin vieraista sanoista.

Koira pyrkii yleensä miellyttämään omistajaansa. Siksi tutkijoilla on hypoteesi: koska koira tietää omistajansa haluavan, että se tajuaa puhetta, sen aivot panevat puhtia juuri uusien sanojen ymmärtämiseen.

Kaikilla koirilla eivät aktivoituneet täsmälleen samat alueet. Tutkijoiden mukaan vaihtelu saattaa johtua aivojen hyvin suurista koko- ja muotoeroista. Toinen syy saattaa olla yksilöiden älyllisissä eroissa.

Ei pelkkää ehdollistumista

Koiran kyky ja motivaatio ymmärtää ja oppia ihmiskielen sanoja voi riippua yksilöstä, mutta aivojen reaktiot sanojen merkitykseen ovat joka tapauksessa voimakkaampia kuin pelkästään Pavlovin teorian perusteella voisi olettaa, sanoo professori Gregory Berns.

Venäläinen fysiologi Ivan Pavlov ehdollisti kuuluisissa kokeissaan koiria niin, että opittuaan yhdistämään kellon kilinän lihapalaan ne alkoivat kuolata jo pelkästä kilinästä.

Bernsin johtamassa Dog Project -hankkeessa (siirryt toiseen palveluun) on aiemmin tutkittu muun muassa, miten koiran aivot reagoivat, kun tiedossa on palkinto, ja mitkä aivoalueista liittyvät kasvojen tunnistamiseen.

Uusin tutkimus on luettavissa Neuroscience (siirryt toiseen palveluun)-tiedejulkaisusta.