Huoli pois, suomalaiset: Velkaa on meillä paljon, mutta sen kanssa pärjätään vielä mainiosti

Kotitalouksien velkasuhde on korkeammalla tasolla kuin koskaan, mutta kansainvälisesti Suomi on velkaantumisessa keskikastia.

Velkaantumisaste
miniatyyriperhe kolikkopinon päällä
AOP

Velkaantumisesta on riittänyt runsaasti puhetta viime kuukausina. Etenkin kotitalouksien velkaantumisasteen kasvu on nostattanut huolestuneita kommentteja (siirryt toiseen palveluun) viranomaisten taholta.

Kotitalouksien velka suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin onkin kasvanut varsin nopeasti pitkälle yli sadan prosentin. Toisin sanoen kaikki vuoden aikana käteen jääneet rahat eivät kata koko velkasummaa.

Siltikään kokenut ekonomisti ei suostu liittymään huolissaan olijoiden kuoroon.

– Suomalainen peruspiirre tuntuu olevan, että huolissaan ollaan. Minusta kotitalouksien velat ovat aika huolettomalla tasolla vielä. Vaikka tuloihin verrattuna ne ovat korkeammalla kuin koskaan, niin velanhoitomenot ovat kuitenkin todella pienet. Korot ja lyhennykset, nehän ihmisiä rasittavat, ei velkakanta, Danske Bankin vanhempi neuvonantaja Lauri Uotila sanoo.

Uotilan mukaan viranomaisten toimenkuvaan kuuluu olla huolissaan vähän ennakoivasti.

– Velanhoitomenot ovat paljon pienemmät kuin Suomessa taannoin. Korot ovat matalat ja laina-ajat paljon pidemmät kuin esimerkiksi 90-luvulla.

kotitalouksien velka grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Toki Uotilakin myöntää, että turhan monelle kotitaloudelle velkaa on kertynyt liikaa. Kotitalouksien velka suhteessa tuloihin on Suomessa kuitenkin euromaiden keskitasoa. Ero velkaantumisen kärkimaihin Ruotsiin, Norjaan tai Tanskaan on huomattavan suuri.

Ehkä vähän yllättäen Italiassa kotitaloudet eivät ole pahasti velkaantuneita, toisin kuin valtio. Vähemmän yllättävää lienee se, että myös Saksassa kotitaloudet vierastavat velkaantumista.

Julkinen velka on hyvin hallinnassa

Suomi on kymmenen tukalan vuoden jälkeen imaistu mukaan kansainvälisen talouden kasvuun. Kasvu ja matala korkotaso ovat taanneet sen, että julkisen velan suhde kansantuloon on kääntynyt laskuun. Euromaille määrättyjä velkaantumisasteen rajoja kolisteltiin vielä viime vuonna, mutta nyt näyttää paremmalta.

– Suomen julkinen velka on suhteellisen matala verrattuna muihin Euroopan maihin. Velka on kääntynyt nyt myös lasku-uralle eli siinä on nähtävissä positiivinen kehitys. Toivottavaa olisi, että se pienenisi vielä nopeammin nyt, kun ollaan korkeasuhdanteessa, Finanssialan johtava asiantuntija Elina Erkkilä sanoo.

Tilastografiikka
Mikko Airikka | Yle Uutisgrafiikka

Reilut 20 vuotta sitten Suomen velkataakka oli sama kuin Saksalla suhteessa bruttokansantuotteeseen. Sen jälkeen velkaladut erkaantuivat vuosiksi, mutta viime aikoina on taas palattu suunnilleen samalle tasolle.

Vertailtaessa Suomea Espanjaan tai Italiaan, velkakäyrät ovat varsin toisenlaiset. Finanssikriisin alkuhetki vei Espanjan täysin eri teille Suomeen verrattuna. Italia taas alkaa olla pääsemättömissä pitkittyneen velkaongelmansa kanssa.

Säästämisen perinne on unohtunut

Miksi valtion ja kotitalouksien velasta kuitenkin puhutaan kuin kuolemansynnistä, vaikka Suomi on velkojensa kanssa varsin kohtuullisessa tilanteessa? Löytyykö syy siitä, että suomalaiset ovat huonoja säästämään?

Tilastografiikka
Mikko Airikka | Yle Uutisgrafiikka

90-luvun laman aikana suomalaiset laittoivat liki jokaisen liikenevän penninsä säästöön. Nyt niin sanottu nettosäästämisaste on ollut jo vuosia pakkasella; pahan päivän varalle ei laiteta senttiäkään.

– On huolestuttavaa, että säästämisaste on negatiivinen. Siinä näkyy velkaantuminen eikä näin voi jatkua vuosikausia. Tämän trendin täytyy muuttua jossain vaiheessa, Elina Erkkilä painottaa.

Erkkilä arvelee, että suomalaisten heikohkoon säästämisintoon vaikuttaa ainakin osaksi vahva julkinen sosiaaliturva, jota ei välttämättä löydy monesta muusta maasta.

– Hyvät sosiaaliset turvaverkot heijastuvat tilanteeseen. Kotitalouksien motivaatio säästämiseen voi olla alhaisempi verrattuna sellaisiin maihin, joissa julkinen sektori ei tue vastaavalla tavalla pulaan joutuneita kotitalouksia tai niissä ei ole samanlaista eläkejärjestelmää kuin Suomessa.

Suomalaiset ovat tunnollisia velallisia

Kansainvälisessä vertailussa Suomen velkakilpi kiillottuu vielä lisää, kun vertaillaan kuinka tunnollisesti velkoja maksetaan takaisin.

Pankkien tilastoissa velka eli luotto tulkitaan järjestämättömäksi, jos sen erän takaisinmaksu on viivästynyt yli 90 päivää. Luotto ei siis ole vielä muuttunut tappioksi, mutta tappion riski on suuri.

Tilastografiikka
Mikko Airikka | Yle Uutisgrafiikka

Kuten kuviosta käy ilmi, euromaissa kotitalouksien järjestämättömiä luottoja oli reilut neljä prosenttia luottokannasta. Suomi on vertailussa jaetulla kuudennella sijalla vain kahden prosentin määrällä.

Huomio kiinnittyy myös siihen, että niin sanotuissa kriisimaissa vaikeudet näyttävät kumuloituvan. Valtion velkakriisi heijastuu helposti myös kansalaisten mahdollisuuksiin tai jopa haluun huolehtia veloistaan.

– Maissa, joissa tilanne on todella paha, myös kotitaloudet ovat joutuneet pahaan ahdinkoon. Kun työttömyys on noussut kaksinumeroisiin lukuihin, on aivan luonnollista, että kotitalouksilla on maksuongelmia, johtava asiantuntija Elina Erkkilä sanoo.