Luimme kiistellyn irtisanomislain luonnoksen: Uudistuksen vaikutukset jäisivät vähäisiksi – "Nettotyöllisyysreaktio olisi pieni"

On epävarmaa kasvaisiko työllisyys irtisanomissuojaa heikentämällä, mutta työntekijöiden vaihtuvuutta se todennäköisesti lisäisi.

irtisanomissuoja
Metallimies työssään
Jyrki Lyytikkä / Yle

Jos kiistelty irtisanomislaki astuisi voimaan, alle 10 hengen yrityksissä irtisanomisen perusteina voitaisiin pitää nykyistä vähäisempiä seikkoja. Työntekijän irtisanominen olisi mahdollista muun muassa silloin, jos hän rikkoisi velvoitteitaan merkittävästi tai jos hänen työntekoedellytyksensä heikkenisivät huomattavasti.

Lakimuutoksen astuttua voimaan pienillä työnantajilla ei olisi enää velvollisuutta selvittää, voitaisiinko irtisanominen välttää tarjoamalla työntekijälle muuta työtä.

Vaikutukset jäisivät pieniksi – "paras arvaus"

Hallituksen mukaan lakimuutosten tavoitteena on työllistämiskynnyksen madaltaminen pienyrityksissä. Työministeri Jari Lindström sanoo, että hallitus haluaa rohkaista pieniä yrityksiä uuden työvoiman palkkaamiseen.

– Suurin osa työpaikoista syntyy Suomessa pieniin yrityksiin, ja niillä olisi myös potentiaalia työllistää enemmän.

Lakiluonnoksessa tuodaan esiin, että uudistuksen vaikutuksia on monessa suhteessa ollut vaikeaa arvioida:

"Irtisanomissuojan heikentämisen työllisyysvaikutusta ei voida olemassa olevan tutkimustiedon perusteella luotettavasti arvioida."

Lakiluonnoksessa esitetään oletus, että työntekijöiden vaihtuvuus yrityksissä lisääntyisi uudistuksen seurauksena. Tämän jälkeen arviossa todetaan:

"Reaktion suuruudesta paras arvaus käytettävissä olevan tutkimuskirjallisuuden perusteella lienee se, että nettotyöllisyysreaktio on pieni."

"Suurpiiteisen arvion mukaan" irtisanomisperusteita koskevat työsopimuslain muutokset vaikuttaisivat suoraan 200 000 – 250 000 palkansaajaan, todetaan lakiluonnoksessa.

Monessa suhteessa irtisanomiskäytäntö säilyisi nykyisen kaltaisena

Irtisanomisen perusteena tulisi vast´edeskin olla olla asiallinen ja painava syy. Irtisanominen edellyttäisi työntekijän menetelleen toistuvasti moitittavalla tavalla. Työntekijää olisi edelleen myös varoitettava ennen potkujen antamista.

Pieniä yrityksiä koskevia erityissäädöksiä perustellaan lakiluonnoksessa muun muassa sillä, että pienillä yrityksillä on usein heikko kyky kantaa sellaisia taloudellisia menetyksiä, jotka johtuvat työntekijän moitittavasta menettelystä tai hänen työntekoedellytystensä heikentymisestä.

Työttömyysturvan karenssi lyhenee

Työsopimuslain muutoksen yhteydessä muutettaisiin myös työttömyysturvalakia. Jos uudistukset astuvat voimaan, työsuhteen päättymisen perusteella asetettava työttömyysturvan korvaukseton määräaika eli karenssi lyhenee.

Karenssi olisi 60 päivää nykyisen 90 päivän sijasta, jos työnantaja päättäisi työsuhteen työntekijän moitittavan menettelyn vuoksi. Karenssin kevennys koskisi kaikenkokoisissa yrityksissä työskenteleviä.

Ammattiyhdistysliike on vaatinut hallitusta perumaan työntekijöiden irtisanomissuojaa heikentävät ehdotukset ja järjestänyt poliittisia lakkoja vaatimustensa vauhdittamiseksi.

Hallituksen esitys on lähetetty lainsäädännön arviointineuvoston punnittavaksi. Eduskunnalle lakiesitys on määrä antaa marraskuussa.

Lue lisää:

Näin ensi viikon kaksipäiväinen lakko vaikuttaa: Osaa kouluista ja päiväkodeista uhkaa ruokapula, kirjastoja ja urheiluhalleja suljetaan, siivous voi jäädä retuperälle

Hallitus sai eduskunnan luottamuksen äänin 101–73 – pääministeri Sipilä: "Selvä tuki työllistämislinjalle"