Väestörekisterikeskus etsii pankkitunnuksille korvaajaa sähköiseen asiointiin – nykykäytäntö "kasvattaa kustannuksia ja riskiä"

Väestörekisterikeskus selvittää parhaillaan, voiko pankkitunnukset korvata julkisen sektorin omalla tunnistautumisvälineellä. Virossa näin on jo tehty.

sähköinen tunnistaminen
sähköinen tunnistautuminen
Yhdeksän suomalaista kymmenestä käyttää pankkitunnuksia kirjautuessaan julkisiin sähköisiin palveluihin.Markku Pitkänen / Yle

Etelänaapuri Viro on ottanut sähköisten palveluiden suhteen tiukan linjan. Jokaisella pitää olla sähköinen henkilökortti, jolla käytetään myös pankkipalveluita. Suomessa käytäntö on päinvastainen: sähköistä tunnistamista hallitsevat pankit, jotka pitävät kiinni jokainen omasta tunnistusratkaisustaan.

Asiaan on kiinnittänyt huomiota muun muassa kilpailu- ja kuluttajaviraston pääjohtaja Kirsi Leivo.

– Sähköisen tunnistamisen markkinoiden avaamisessa ei ole onnistuttu. Pankit hallitsevat edelleen markkinoita tunnisteillaan. Sähköisen tunnistamisen hinta uhkaa entisestään nousta, Leivo toteaa viraston uutiskirjeessä. (siirryt toiseen palveluun)

Valtiovarainministeriö onkin pyytänyt Väestörekisterikeskusta selvittämään vaihtoehtoja nykykäytännölle. Selvityksen pitäisi valmistua tammikuussa 2019.

Tiedonkierto lisää riskejä

Myös Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen kansainvälisten suhteiden päällikkö, Suomen entinen Viron-suurlähettiläs Kirsti Narinen pitää pankkitunnusten käyttöä ongelmallisena.

– Aina kun tieto kiertää jonkin tahon kautta, on se pankki tai jokin muu, lisääntyvät myös riskit.

Kirsti Narinen
Kirsti Narinen muutti perheineen Virosta Suomeen vuoden 2018 elokuussa.Markku Pitkänen / Yle

Vallitseva tilanne aiheuttaa usein myös käytännön ongelmia esimerkiksi Suomeen muuttajille. Vuosia suurlähettiläänä toimineen Narisen perheellä on siitä omakohtaista kokemusta.

– 17-vuotias poikani ei pystynyt asioimaan Kelan verkkopalvelussa, koska hänellä ei ole pankkitunnuksia. Mobiilivarmennetta varten hän olisi puolestaan pitänyt tehdä liittymäsopimus suomalaisen puhelinoperaattorin kanssa.

Nykykäytäntöä ei yllättäen lopeteta

Pankkitunnuksia käyttää julkisiin sähköisiin palveluihin yhdeksän suomalaista kymmenestä. Jokaisesta tällaisesta tunnistamisesta pankit laskuttavat valtiota. Hinta on viisi miljoonaa euroa vuodessa ja suunta on ylöspäin.

– Sähköinen asiointi lisääntyy koko ajan. On arvioitu, että viidessä vuodessa meidän tunnistamistarve kasvaa jopa kaksinkertaiseksi, kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen sanoo.

Maakunta- ja sote-uudistuksen mediatilaisuus valtioneuvosto.
Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen.Jarno Kuusinen / AOP

Yksi vaihtoehto on jonkinlainen julkisen sektorin oma tunnistamisväline. Vehviläinen ei ole kuitenkaan lopettamassa pankkitunnuksiin perustuvaa tunnistautumista, ainakaan kovin yllättäen.

– Jos me muuttaisimme pankkitunnuksista johonkin muuhun järjestelmään ihan kokonaan, niin siinä tarvittaisiin aika pitkä siirtymäaika.

Suomalaista tekniikkaa, virolainen menestystarina

Niin sanottuja varmenteellisia henkilökortteja on Suomessa tällä hetkellä voimassa 460 000 kappaletta. Määrä on melko vähäinen verrattuna Viroon. Siellä kansalaisuus- ja maahanmuuttoviraston myöntämä sähköinen henkilökortti on jokaisen ensisijainen tunnistautumisväline.

Mobiilivarmenteen tai pankkien kehittämän Smart-ID:n saaminen edellyttää niin ikään sähköistä henkilökorttia.

– Onhan Suomen tilanne koominen, kun Virossa kaikki saadaan hoidettua yhdellä kortilla. Vielä koomisempaa on, että se Viron kortti on kehitetty Suomessa, Kirsti Narinen naurahtaa.

Henkilökortti
Suomalainen henkilökortti.Poliisi

Suomessa sähköinen henkilökortti oli toimintavalmis jo vuoden 1999 lopussa. Viroon sellainen saatiin vasta vuonna 2002. Tekninen ratkaisu ja varmenne olivat kuitenkin samanlaiset kuin Suomessa.

Toisin kuin Virossa Suomessa sähköistä henkilökorttia tarjottiin tavallisen henkilökortin ja passin kalliimpana vaihtoehtona. Suosio jäi vaatimattomaksi.

Lisää aiheesta:

Kaikkien pankkien tunnuksilla ei ehkä voi tunnistautua Kelan ja Verohallinnon sähköisiin palveluihin enää ensi vuonna