Yöllinen herätys hämäläiskylässä jatkosodan alkupäivinä: Tässä on kahdeksan juutalaista, ne majoitetaan teille

Pieniin hämäläiskyliin majoitettiin sodan aikana lähes sata saksalaisten valtaamilta alueilta paennutta juutalaista. Asukkailta ei lupaa kysytty.

toinen maailmansota
Vanha kuva talostga
Pauli Riihilahden perheen talo vuonna 1941. Kaksivuotias Pauli lapsikatraan keskellä.Antti Ruonaniemi / Yle

Lammin Porraskosken kylässä asunut kaksivuotias Pauli Riihilahti ja hänen äitinsä saivat heinäkuun ensimmäisen ja toisen päivän yönä 1941 rajun herätyksen.

– Äitini kertoi, että heräsimme, kun kuorma-auto ajoi pihaan. Oveen jyskytettiin kovaa ja äitini avasi oven. Ovella oli puolituttu nimismies ja joukko ihmisiä. Nimismies sanoi yksikantaan: "Tässä on kahdeksan juutalaista pakolaista, ne majoittuvat teidän taloonne."

Pauli Riihilahden mukaan tästä ei aiheutunut ongelmia, koska talossa oli tilaa, talon isäntäkin oli rintamalla. Juutalaiset myös elättivät itsensä.

Saksan vallattua Itävallan vuonna 1938, sieltä alkoi virrata juutalaispakolaisia, myös Suomeen. Itävallan lisäksi Suomeen tuli juutalaispakolaisia myös muista maista, esimerkiksi Saksasta, Puolasta ja Unkarista. Eri arvioiden mukaan näitä pakolaisia oli noin 350.

Pieniin hämäläiskyliin juutalalaispakolaisista majoitettiin vuonna 1941 kaikkiaan lähes sata.

– Me tulimme hyvin toimeen heidän kanssaan. Äitini taisi olla jopa tyytyväinen, kun taloon tuli ihmisiä. Vaikka juutalaiset eivät juuri töitä tehneet, he olivat lapsenlikkana minulle ja äiti pääsi maatilan töihin. Olin kuulemma villi lapsi, naurahtaa Pauli Riihilahti.

Pauli Riihilahti on selvittänyt pitkään ja perusteellisesti juutalaispakolaisten vaiheita.

Juutalaiset toivat pikkukyliin tuulahduksen suuresta maailmasta

Porraskoskella asunut Aimo Saarinen oli 10-vuotias juutalaisten tullessa. Hän muistaa heidät hyvin.

– Se oli nuorelle pojalle jännittävää. Juutalaiset olivat hyvin puettuja, useilla miehillä oli puku päällä. He olivat siistejä ja kultahampaat vilkkuivat suussa, muistelee Aimo Saarinen.

Aikoinaan kultaa käytettiin varakkaiden henkilöiden hampaiden paikkaamiseen.

Saarisen mielestä he toivat suuren maailman tuulahduksen Porraskosken-Järventaustan kyliin.

– Juutalaiset saattoivat myös itse ihmetellä saapumistaan keskelle hiljaista hämäläistä maaseutua, miettii Saarinen.

Aimo Saarinen ja Pauli Riihilahti ovat yhtä mieltä siitä, että juutalaiset otettiin kylissä hyvin vastaan.

– En kuullut yhtään poikkipuolista sanaa heistä silloin enkä jälkeenkään päin, vakuuttaa Aimo Saarinen.

Antti täyttää
Aimo Saarinen muistaa hyvin juutalaispakolaisten tulon pieneen Porraskosken kylään.Antti Ruonaniemi / Yle

Pauli Riihilahti vahvistaa enonsa puheet, mutta kertoo samalla tyytyväisyyden olleen molemminpuolista.

– Pääsin tutkimaan juutalaisen seurakunnan arkistoa, josta löytyi kylissä asuvien kirjekopioita. Niissä pakolaiset olivat hyvin tyytyväisiä oloihinsa. Sain myös Ruotsista kiinni erään kylissä asuneen juutalaispakolaisen. Hänkin kertoi vain myönteisiä asioita ajastaan Hämeessä, kertoo Pauli Riihilahti.

Osa juutalaisista joutui työleireille

Juutalaismiesten huoleton oleskelu hämäläiskylissä päättyi kuitenkin ikävällä tavalla maaliskuussa 1942. Valtiollinen poliisi päätti, että juutalaismiehet on julistettava työvelvollisiksi ja heidät on lähetettävä työleirille. Myös Porraskosken-Järventaustan kylistä lähetettiin parikymmentä juutalaismiestä koviin oloihin aluksi Sallan Kuusivaaraan.

– Hölmöä oli, että osa juutalaisista oli erittäin korkeasti koulutettuja, oli lääkäreitä ja yksi oli aivotutkija. He olisivat voineet olla hyödyksi omissa ammateissaan. Ruumiilliseen työhön tottumattomat miehet pantiin hakkaamaan jäistä maata. Se oli puhdasta kiusantekoa, puuskahtaa Riihilahti.

Sallan Kuusivaara oli saksalaisten sotatoimialuetta, joten juutalaisten lähettäminen sinne oli hyvin omituinen teko. Saksalaiset uhkailivat leirillä olleita juutalaisia: "Ette te pakoon pääse."

– Pelko juutalaisten keskuudessa oli ymmärrettävästi kova, mutta saksalaiset eivät tulleet juutalaisten asuntoihin. Sen sijaan suomalaiset tulivat ja uhkailivat, kertoo Pauli Riihilahti.

Suomalainen Valpon mies tuli juutalaisten kertoman mukaan siviilin kanssa asuntoon, huusi "Heil Hitler" ja uhkaili leirivankeja. Myöhemmin hän uhkasi tappaa erään juutalaisista, joka ei suostunut vakoilemaan tovereitaan.

– Viemme sinut metsään, yksi laukaus ja pyyhimme nimesi pois papereista, eikä sinua enää ole. Meille olet vain yksi juutalainen vähemmän, lukee Riihilahti juutalaisen leiriläisen kertomuksesta.

Sallasta juutalaisten leiriläisten tie jatkui ratatöihin Kemijärvelle ja sieltä Suomenlahden Suursaareen.

Kyläläiset pelastuivat saksalaisilta nipin napin

Suursaaresta lähetettiin yhdeksän juutalaista Valpon tiloihin Ratakadulle. Sinne oli kerätty myös muita juutalaispakolaisia. Näistä yhdeksästä kaksi oli majoittunut aiemmin hämäläiskyliin.

Tästä seurasi Suomen juutalaishistorian kenties kuuluisin ja surullisin tapaus: 1942 Valpo lähetti kahdeksan juutalaista laivalla suoraan saksalaisten käsiin Tallinnaan. Heistä jäi vain yksi henkiin.

Muut, joukossa myös hämäläiskylässä asuneet, jäivät odottamaan seuraavaa kuljetusta.

– Oli varmasti kauhea tilanne ajatella, että on kohta lähdössä kohti varmaa kuolemaa, miettii Pauli Riihilahti.

Onneksi luovutuksista nousi Suomessa niin iso kohu, että loput Ratakadulla kuljetusta odottaneet pelastuivat.

Juutalaiset asuivat Hämeessä pari vuotta

Juutalaispakolaisten vaiheet pienissä hämäläiskylissä ovat unohdettua sotahistoriaa. Heistä on kirjoitettu hyvin vähän. Pauli Riihilahti on melkoisella varmuudella henkilö, joka tietää asiasta eniten Suomessa. Hänen mukaansa kaikki juutalaiset lähtivät hämäläiskylistä vuosina 1942–1943.

– En ole valitettavasti pystynyt selvittämään tarkkaan juutalaisten liikkeitä. Osa siirtyi pienemmistä kylistä ensin isompiin. Osa onnistui pakenemaan omia reittejään Ruotsiin, jonne suurin osa juutalaisista siirtyi viimeistään vuonna 1944, kertoo Riihilahti.

Mies näyttää kuvaa
Pauli Riihilahdelle Hämeen kylien juutalaispakolaiset ovat omakohtainen asia. Heitä majoittui myös hänen syntymäkotiinsa.Antti Ruonaniemi / Yle

Mutta miksi pääkaupunkiseudulla jo pari-kolme vuotta asuneet juutalaiset tuotiin Hämeen syrjäseuduille?

– Tähän on selvä syy. Kun saksalaisia alkoi tulla Suomeen, heistä osa tuli Helsingin kautta ja jäikin Helsinkiin. Tällöin pääkaupunkiseudulla olleet juutalaispakolaiset oli saatava suojaan, pois saksalaisten silmistä.

– Hämäläiskylät valikoituivat sen vuoksi, että juutalaisten pakolaiskomitean johtaja Bernhard Blaugrund oli viettänyt usein kesiään Lammilla ja tiesi, että kylissä on tarpeeksi majoitustiloja muun muassa täysihoitoloita, kertoo Pauli Riihilahti.