3D-teknologia saapui hammaslääkäriin – video näyttää, miten timanttiporat jyrsivät uuden hampaan asiakkaan odottaessa

3D-teknologiaa hammaslääkärissä testanneen potilaan mukaan kokemus peittoaa perinteisen hammaslääkärikäynnin. Suussa on vähemmän möhniä ja laitteita, sanoo Sari Eronen.

hammaslääketiede
Hampaita, hammaspaikkoja ja hammasiltoja tekevä jyrsin.

Mikkeliläinen Sari Eronen makaa hammaslääkärin tuolissa suu auki. Hammaslääkäri Antti Siiskonen vie hampaiden lähelle laitteen, jossa on noin kaksi senttiä paksu, neliskanttinen, kynämäinen pää.

Laitteesta heijastuu hampaisiin sininen valo. Kuuluu naks, ja laite ottaa kuvan Erosen suusta. Vieressä olevalle tietokoneen näytölle ponnahtaa kolmiulotteinen kuva hampaista.

– Suukamera osaa erottaa etäisyydet ja muodot paljon paremmin kuin tavallinen kamera, sanoo Siiskonen ja jatkaa kuvien ottamista.

Näytölle alkaa piirtyä kuva kerrallaan Erosen hammaskaluston rakenne.

Sari Eronen istuu tummat suojalasit päässään suu auki hammaslääkärin tuolissa. Hammaslääkäri ottaa kuvia suusta 3D-kameralla.
Hammaslääkäri ottaa 3D-skannerilla kuvia Sari Erosen hampaista.Riina Kasurinen/Yle

Eroselta poistettiin alkuvuonna kulmahammas, joka oli alkanut kerätä mätää. Poiston seurauksena Erosella on hammasrivistössä aukko, joka on ikävän näköinen. Se kerää ruokaa ja tuntuu pureskellessa huteralta. Nyt Eroselle rakennetaan ehjä hammasrivistö 3D-teknologian avulla.

Hampaisiin on tehty tarvittavat hionnat jo edellisenä päivänä. Tänään hammasrivistössä olevaan aukkoon tehdään kolmiulotteisen mallinnuksen avulla hampaan näköinen täyte. Täyte kiinnitetään aukon vieressä oleviin hampaisiin. Sitä kutsutaan hammassillaksi.

Tietokoneen näytöllä on kolmiulotteinen mallinnus hampaista.
Tietokoneen näytöllä on kolmiulotteinen mallinnus Sari Erosen kulmahampaista. Vaalea hammas on tietokoneen ehdotus uudeksi hampaaksi puuttuvan tilalle.Yle

Tietokoneen näytöllä Erosen hampaiden pienetkin uurteet ja kolot näkyvät selvästi. Kuva on paitsi kolmiulotteinen, myös moninkertainen suurennos suusta. Hammaslääkäri Antti Siiskonen näkee kuvasta suun tilanteen paremmin kuin silmämääräisesti suuhun katsomalla.

– Näen heti tarkasti millaiset hionnat olen tehnyt ja kone kertoo, jos jossakin on korjattavaa, sanoo Siiskonen pyöritellen kuvaa hampaista näytöllä.

Uusi hammas syntyy klinikan takahuoneessa tuossa tuokiossa

Kun Siiskonen on muokannut kolmiulotteisen mallin näytöllä mieleisekseen, hän lähettää tiedot hammaslääkäriaseman takahuoneessa olevaan jyrsimeen. Jyrsin on samankaltainen laite, millä teollisuudessa valmistetaan vaikkapa autojen peltiosia millintarkasti oikeanlaisiksi. Tietokone lähettää täsmälliset tiedot koneelle, joka tekee työtä käskettyä.

Jyrsin näyttää mikroaaltouunin kokoiselta laatikolta, jossa on kaksi timanttiporan terää vastakkain. Porat jyrsivät sokeripalan kokoisesta keraamisesta kuutiosta sopivan kappaleen Sari Erosen suuhun.

Keraaminen materiaali muistuttaa hampaan väristä posliinia. Koska ihmisten hampaat ovat erivärisiä, myös keraamisia kuutioita on monen sävyisiä.

Tietokoneen näytöllä on mallinnos thampaasta, jonka kone jyrsii. Hammaslääkäri pitää kädessään keramiikkakuutiota, josta hammas tehdään.
Tietokoneen näytöllä on mallinnos hampaasta, jonka kone jyrsii keramiikkakuutiosta. Hammaslääkäri pitää kädessään oikeaa kuutiota, josta hammas tehdään.Riina Kasurinen/Yle

Timanttiporat aloittavat vimmaisen jyrsimisen. Terät pyörivät niin vinhasti, että kone jäähdyttää niitä koko ajan ruiskuttamalla niiden päälle kylmää vettä. Kone jää rakentamaan oikeanlaista hammasta noin puoleksi tunniksi.

Uusi tapa on huomattavasti asiakasystävällisempi. Suu ei ole täynnä kaikenmaailman möhniä ja laitteita.

Hammashoidossa ollut potilas Sari Eronen, Mikkeli

Hammaslääkäriasemat hankkivat nyt kuumeisesti 3D-skannereita ja jyrsimiä. Teknologia on ollut olemassa on 15 vuotta, mutta vasta nyt laitteet ovat niin nopeita ja luotettavia, että ne yleistyvät.

Tulostimen näköinen jyrsin pöydällä
Laite, jolla keraamisia paikkoja, hammaskruunuja ja siltoja jyrsitään on niin sanottu CAM-jyrsin. CAM on lyhenne sanoista Computer Aided Manufacturing.Riina Kasurinen/Yle

Kun Eroselle tehtävä hoito tehdään ilman 3D-teknologiaa, potilaan suuhun laitetaan pehmeällä massalla täytetty muotti. Massa kovettuu potilaan suussa muutamassa kymmenessä sekunnissa. Muotti poistetaan ja hammaslääkärillä on käsissään massasta tehty jäljennös potilaan hampaista.

Sen jälkeen jäljennös pakataan ja lähetetään hammaslaboratorioon. Siellä hammasteknikko valmistaa jäljennöksen pohjalta käsityönä uuden hampaan, joka istuu täsmälleen paikoilleen. Aikaa prosessi voi mennä joitakin päiviä.

Lopputulos on yleensä yhtä hyvä riippumatta siitä, onko uuden hampaan rakentanut ihminen vai kone. Potilaan kannalta kone voi kuitenkin olla mieleisempi vaihtoehto.

– Uusi tapa on huomattavasti asiakasystävällisempi. Otetaan vaan kuvia suusta, eikä suu ole täynnä kaikenmaailman möhniä ja laitteita, sanoo Sari Eronen.

Yksityisten klinikoiden etuoikeus

3D-skannerin avulla voi tehdä muutakin kuin hammassiltoja. 3D-skannerin ja jyrsimen avulla voi esimerkiksi paikata reikiintyneitä hampaita, valmistaa purentakiskoja ja suunnitella ja toteuttaa oikomishoitoja.

Tuoreessa Hammaslääkäri-lehdessä (siirryt toiseen palveluun) laitevalmistaja Planmecan varatoimitusjohtaja Tuomas Lokki visioi, että tietokoneelle voisi kerätä potilaan 3D-röntgenkuvan, digitaalisen hammaskartaston ja muuta tietoa. Potilaan suu skannattaisiin jokaisen käynnin aluksi. Silloin tietokone voisi antaa hammaslääkärille nopean yhteenvedon suussa tapahtuneista muutoksista, kuten karieksen määrästä.

Tällä hetkellä 3D-skannerit ja niihin liitetyt jyrsimet ovat pääasiassa yksityisten klinikoiden etuoikeus. Skanneri ja jyrsin maksavat noin 100 000 euroa.

Timanttiporat jyrsivät hammasta keraamisesta kuutiosta.
Jyrsimessä timanttiporat poraavat niin nopealla tahdilla, että kone ruiskuttaa porien päälle jatkuvasti vettä jäähdyttääkseen niitä.Riina Kasurinen/Yle

Erikoishammaslääkäri ja biomateriaalitieteen professori Pekka Vallittu Turun yliopistosta uskoo, että julkisella puolellakin alkaa olla paineita ainakin skannereiden hankkimiseen, vaikka jyrsimen työn jättäisi edelleen hammasteknikoille.

Etenkin oikomishoidoissa 3D-skanneri helpottaisi sekä potilaan kokemusta että hammaslääkärin työtä.

Vielä nyt on tavallista, että potilaan hampaiden asentoa seurataan yhä uudestaan tehtävillä kipsimalleilla. Niitä voi kertyä vuosien saatossa pahvilaatikollinen.

– Muutos 3D-mallinnukseen tapahtuu varmaankin aika nopeasti, sanoo Vallittu.

Nopeammin, paremmin ja halvemmalla?

3D-teknologia on hammaslääkäriasemille hinnoissaan, eikä potilas välty osallistumasta kustannuksiin. Hintoja on vaikea vertailla, sillä toimenpiteet ovat usein monimutkaisia ja saattavat sisältää sekä perinteistä työtä että 3D-teknologiaa.

Listahintoja katsomalla 3D-teknologian avulla tehdyt hoidot ovat pääsääntöisesti hieman kalliimpia kuin perinteiset. Toisaalta käyntikertoja tulee vähemmän kuin ennen, ja työ on nopeampaa, mikä voisi laskea hoidon hintaa.

– Uuden teknologian pitäisi tehdä asioista nopeampia, parempia ja halvempia, mutta tässä se ei jostain syystä mene niin. Tällä hetkellä hinnat eivät ole laskeneet missään päin maailmaa, sanoo Vallittu.

Näitä laitteita hankitaan erityisesti hammaspaikkoja varten.

Erkoishammaslääkäri, biomateriaalitieteen professori Pekka Vallittu

Uudella teknologialla voi tehdä myös yksinkertaisempia toimenpiteitä, kuten reikiintyneiden hampaiden paikkauksia. Niissä koneen keraamisesta materiaalista tehty paikka peittoaa tavallisen, suussa tehtävän muovipaikan mennen tullen.

Kone tekee paikan keraamisesta materiaalista, joka ei kutistu, kuten tavallinen, reikään pursotettava muovipaikka. Niinpä reiän ja paikan välinen reuna pysyy tiiviinä. Tavallisen paikan ongelmana on usein, että reunat rakoilevat.

– On hirvittävän iso riesa ihmisille, että ruoka pakkaantuu hampaiden väliin. Se aiheuttaa ientulehdusta, ja tunne on inhottava, kuvailee Vallittu.

Kun paikan reunat alkavat rakoilla, hammas reikiintyy uudelleen ja muutaman vuoden kuluttua paikka irtoaa. Koneen tekemä paikka sen sijaan istuu kuin nakutettu ja voi kestää kolme kertaa pidempään kuin muovipaikka.

Mutta se myös maksaa kolme kertaa enemmän. Kun tavallisen muovipaikan hinta on noin 90-150 euroa, maksaa keraaminen, koneen jyrsimä paikka 450-600 euroa.

– Näitä laitteita hankitaan erityisesti hammaspaikkoja varten, Vallittu sanoo.

3D-tulostimella ja jyrsimellä valmistettu hammas hammaslääkärin kädessä.
Hammaslääkäri Antti Siiskonen pitelee kädessään koneen valmiiksi jyrsimää hammasta.Riina Kasurinen/Yle

Mikkeliläisellä hammaslääkäriasemalla Sari Eroselle aletaan sovitella jyrsimen työn jälkeä, uutta hammasta suuhun. Hoidon aikana kävi kuitenkin ilmi, että jyrsin voi tehdä Eroselle vain väliaikaisen hampaan. Jotta pysyvä hammas saadaan kiinnitettyä naapurihampaisiin riittävän kestävästi, täytyy aukon peittävän rakennelman olla suuri. Niin suuri, ettei jyrsimeen löydy tarpeeksi isoa raakamateriaalikuutiota, josta rakennelman voisi jyrsiä.

Niinpä Eronen sai suuhunsa massalla täytetyn muotin, ja lopullisen täytteen kulmahampaiden aukkoon tekee hammasteknikko laboratoriossa.

Professori Pekka Vallitun mielestä ei olekaan syytä asettaa vanhaa ja uutta vastakkain. Kone ei ole viemässä hammasteknikoiden työtä. Päinvastoin. Mitä lennokkaampia laitteita vastaanotoille tulee, sitä varmemmin niiden käyttäjiksi tarvitaan erikoisosaajia. Jo nyt hammasteknikot tekevät töitään osittain digitaalisesti.

– On nähtävissä, että tulevaisuudessa hammasteknikot työskentelevät vastaanottojen yhteydessä ja rakentavat digitaalisesti esimerkiksi hammassiltoja ja kruunuja. Hammaslääkäreiden työaika ei riitä tähän, sanoo Vallittu.

Hammaslääkäri pitelee massasta muotilla tehtyä valosta potilaan hampaista.
Hammaslääkäri Antti Siiskonen pitelee massasta muotilla tehtyä mallia Sari Erosen hampaista.Riina Kasurinen/Yle

Turun yliopistossa tutkitaan, miten keraamisen hammaspaikan voisi tulostaa 3D-tulostimella. Tällä hetkellä se ei vielä onnistu. Purentakiskoja sen sijaan jo tulostetaan.

Potilaan kannalta olisi ihanteellista, jos tulevaisuudessa suuhun voisi kajota niin vähän kuin mahdollista. Vallittu visioi, että yhdistelemällä 3D-kuvia, röntgenkuvia ja lasertutkia, jotka tutkivat hampaiden pinnan kovuutta, saataisiin kasaan jo niin suuri tietopaketti, että sen pohjalta voisi tehdä karkeaa diagnostiikkaa katsomatta potilaan suuhun.

Mutta se ei korvaa ihmissilmää ja sondia eli piikkiä, jolla hammaslääkäri painelee hampaita. Eivätkä laitteet korvaa sitä pahintakaan - poraa.

– Pora on nopea ja tehokas. Sitä ei ihan vähään aikaan mikään tule korvaamaan, sanoo Vallittu.