1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. työmarkkinapolitiikka

Tutkijan mielestä Sipilän tarjous meni metsään: Esiintyminen on omiaan kärjistämään ay-väen tunnelmia

Pääministerin ehdotus ottaa työaikalaki uudelleen esiin on "kummallinen" ja vetää poliittisen tilanteen vain tiukempaan umpisolmuun, pohtii työmarkkina-asiantuntija.

Sipilä tarjosi Rinteelle sovinnon kättä – Rinne väisti pääministerin ehdotuksen
Sipilä tarjosi Rinteelle sovinnon kättä – Rinne väisti pääministerin ehdotuksen

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) tarjosi tiistaina Ylen A-studiossa SDP:n puheenjohtajalle Antti Rinteelle ratkaisua irtisanomislain tulehduttaneeseen tilanteeseen. Hän esitti paluuta aiemmin hylättyyn työaikalakiesitykseen.

Irtisanomislakia ei silloin Sipilän mukaan tarvittaisikaan, eikä myöskään ammattiyhdistysväen uhkaamia lakkoja.

Itä-Suomen yliopiston dosentti, työmarkkinatutkija Tapio Bergholm pitää Sipilän esitystä kummallisena. Tapio Bergholm on entinen Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön (SAK) tasa-arvovastaava. Lisäksi hän on toiminut Järvenpään kaupunginvaltuuston jäsenä SDP:n edustajana.

– Minun mielestäni se on kovin kummallinen ehdotus. Tässähän on kiista ammattiyhdistysliikkeen ja hallituksen välillä, eikä hallituksen ja opposition välillä, Bergholm ihmettelee.

Sipilä halusi Rinteen tuen

Kerrataan tähän väliin vielä, kunka Sipilän avaus A-studiossa oikein meni:

– Niin Antti, minullakin on ratkaisuehdotus, eli palataan tähän alkuperäiseen ehdotukseen. Eli yksinkertaisesti työaikalain joustoja... , Sipilä sanoi suorassa lähetyksessä.

Rinne ei ratkaisulle lämmenyt.

Sipilä tinkasi samaa uudelleen myöhemmin ohjelmassa.

– Niin Antti, mitä jos tehdään niin, että lisätään tuota neuvontaa, luovutaan tuosta irtisanomislaista ja viedään tämä työaikalain muutos sillä tavalla läpi, että se koskee myös järjestäytymättömiä työntekijöitä ja työnantajia, niin silloinhan meillä on tässä ratkaisu. Jos Antti sinä annat tälle tukesi, niin silloinhan meillä on ratkaisu, Sipilä maanitteli.

Sipilä ohitti ammattiyhdistysliikkeen

Työmarkkinatutkija Bergholm oudoksuu myös Sipilän asennetta.

– Tässähän pääministeri ikään kuin korostaa, kuinka mitätön ja ohitettavissa oleva ammattiyhdistysliike tässä olisikaan. Ja se tässä on vähän kummallista.

Bergholm tähdentää, että Rinteellä ei ole edes mandaattia päättää ay-liikkeen ja hallituksen kiistassa.

– Hän ei ole yhdenkään ammattiliiton tai keskusjärjestön puheenjohtaja, eikä hän ole päättänyt yhdestäkään työtaistelutoimesta. Hän on siinä mielessä sivullinen. Se, että SDP on tässä kiistassa lähempänä ammattiyhdistysliikettä niin kuin eräät muutkin puolueet, ei tarkoita, että SDP:llä olisi päätäntävaltaa tässä asiassa.

Umpisolmu vain tiukkenee

Bergholm arvelee, että Sipilän esiintyminen on omiaan vain kärjistämään ay-väen tunnelmia.

– Kyllä ammattiyhdistysliikkeen toimijoita harmittaa, että annetaan ikään kuin ymmärtää, että he olisivat jonkun yhden puolueen sätkynukkeja tai että kokonaan ammattiyhdistysliikkeen ohi voitaisiin sopia jossain A-studion paneelikeskustelussa.

Miksi Sipilä kuitenkin teki "kummallisen" esityksensä?

Bergholmin mukaan voi olla, että Sipilällä, kuten jo aiemmin joillakin puolueilla, on ollut ajatuksena heikentää lainsäädäntöhankkeilla ammattiyhdistysliikkeen asemaa.

Uhrauksiin vastattu kiristyksin

Ay-väen mitan täyttymisen Bergholm ymmärtää hyvin.

– Yleissitovuuskeskustelu on ajankohtainen, koska tämän hallituksen aikana ammattiyhdistysliikeen riveissä on koettu ehkä niin, että ollaan tehty merkittäviä uhrauksia: työajan pidennyksiä, ja on sovittu lomarahojen leikkauksista. Sitten hallitus ilmoittaa, että kaikki taloudellinen menestys ja työllisyys ovat pelkästään sen nerokkuuden ja toimenpiteiden ansiota.

– Sen päälle, kun näitä uhrauksia on tehty, vastavuoroisesti hallitus ei tarjoakaan ystävän kättä, vaan sellaisia lakimuutoksia, jotka ammattiyhdistysliikkeelle ovat hyvin periaatteellisia kysymyksiä ja joihin heidän mielestään ei pidä puuttua muuten kuin osana jotain laajempaa sopimusta, Bergholm sanoo.

Eivät sovun edellytykset kovin hyviltä näytä, josta olen kovin surullinen.

Tapio Bergholm

Lähitulevaisuutta hän ei näe hyvänä.

– Uskon, että jo nyt Suomen maineelle pragmaattisena, pienten askelien, sovun kautta etenevänä maana on tehty suurta vahinkoa, enkä usko, että lähiaikoina vahingon määrä vähenee.

"Sotapuhe" lisääntynyt

Bergholm arvelee, että nykyhallitus on erilaisten kannatusongelmiensa kanssa lähtenyt mobilisoimaan omia ydinkannattajiaan ideologisella ristiretkellä.

Vaikka hankkeen työllisyys- ja talousvaikutukset ovat pienet, lienee kuitenkin arvattu, että ammattiyhdistysliikkeelle tämä on niin iso periaatteellinen kysymys, että saadaan vastakkainasettelua lisättyä, Bergholm uumoilee.

– Olen työmarkkinatutkijana hyvin huolissani siitä, että kielenkäyttö on mennyt siihen, että osapuolet – hallituspuolueet ja ammattiyhdistysliike – ovat sen verran kiihottaneet itseään, että varsinkin hallituksen hurjimmat propagandistit käyttävät sotakieltä: puhuvat vapaussodasta tai vapautussodasta ja kapinallisista.

– Eivät sovun edellytykset kovin hyviltä näytä, josta olen kovin surullinen, Bergholm sanoo.

Lue myös:

Ay-liikkeeltä tiukka viesti Sipilälle: "Olisiko järjellistä mennä neuvottelupöytään eikä uhkailla koko ajan?"

Analyysi: Irtisanomiskiista ei vaimene eduskunnan äänestykseen – Aika hupenee, vaalipoteroja kaivetaan syvemmäksi

Täydennetty klo 11:11 Bergholmin taustoja.