Helsingin hovioikeus: Helsingin Sanomien toimittajan kotiin joulukuussa tehty kotietsintä ja takavarikot laillisia

Hovioikeuden mukaan pakkokeinoilla ei pyritty murtamaan lähdesuojaa. Asianajajan mukaan toimittaja harkitsee valitusluvan hakemista korkeimmasta oikeudesta.

lähdesuoja
Helsingin Sanomien selvitys ilmestyi lauantain lehdessä 16. joulukuuta 2017.
Helsingin Sanomien selvitys ilmestyi lauantain lehdessä 16. joulukuuta 2017.Timo Jaakonaho / Lehtikuva

Keskusrikospoliisin Helsingin Sanomien toimittajan kotiin tekemälle kotietsinnälle ja takavarikoille oli lainmukaiset edellytykset, Helsingin hovioikeus päätti tänään.

Oikeus katsoi, että takavarikot voidaan pitää edelleen voimassa ja että poliisi voi hyödyntää muistitikulta löytynyttä tiedostoa.

KRP teki niin sanotun erityisen kotietsinnän toimittajan kotiin joulukuussa sen jälkeen, kun Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-uutisoinnista aloitettiin rikostutkinta.

Kotietsintää laittomana pitänyt toimittaja vaati oikeudessa, että takavarikot todetaan rauenneiksi ja tavarat palautetaan. Hänen mukaansa poliisin toimet ovat puuttumista toimittajan lähdesuojaan.

Osa artikkelin tiedoista perustui Puolustusvoimien salaisiksi leimattuihin asiakirjoihin, ja uutisointia alettiin tutkia epäiltynä turvallisuussalaisuuden paljastamisena. Samalla aloitettiin tutkinta koskien sitä, miten tiedot ovat päätyneet lehdelle. Mahdollista tietovuotoa tutkitaan nimikkeellä virkasalaisuuden rikkominen.

Poliisi ei viime aikoina ole ottanut kantaa siihen, onko epäillyn tietovuotajan jäljille päästy tai montako epäiltyä jutussa on.

Erityinen kotietsintä tarkoittaa koti- tai paikanetsintää silloin, kun on syytä olettaa, että etsinnän kohteella on sellaista tietoa, jota koskee laissa yksilöity takavarikkokielto. Tällaista on muun muassa toimittajan lähdesuojan alainen materiaali.

Taustalla uutinen Viestikoekeskuksesta

Pakkokeinojen taustalla oli Helsingin Sanomissa joulukuussa 2017 julkaistu artikkeli puolustusvoimien Viestikoekeskuksesta. Toinen jutun kirjoittajista rikkoi vasaralla kannettavan tietokoneen kotitalonsa kellarissa.

Tietokone syttyi palamaan. Paikalle saapui pelastuslaitoksen yksikkö ja poliisipartio. Tutkinnanjohtaja arvioi poliisipartiolta saatujen tietojen perusteella, että tietokoneen rikkominen liittyi Helsingin Sanomien uutisessa käsiteltyyn turvaluokiteltuun aineistoon.

Tutkinnanjohtaja antoi määräyksen takavarikoida rikottu tietokone sekä tehdä kotietsintä toimittajan kotiin. Kotietsinnän yhteydessä toimittajalta takavarikoitiin erilaisia laitteita ja tallennusalustoja.

Helsingin käräjäoikeus katsoi aiemmin, että pakkokeinot olivat laillisia. Käräjäoikeus päätti, että muistitikulta löytynyttä tiedostoa voitiin hyödyntää. Toimittaja valitti päätöksestä hovioikeuteen.

"Muistitikulta löytynyt tiedosto ei osoita lähdettä"

Helsingin hovioikeus päätti myös, että poliisi saa hyödyntää toimittajalta takavarikoidusta muistitikusta löytynyttä tiedostoa. Keskusrikospoliisin rikostarkastaja Markku Ranta-aho kertoi STT:lle aiemmin tällä viikolla, että ei vielä tiedä mitä tiedosto sisältää.

– Me tiedämme tiedoston otsikon, emme tiedä tiedoston sisältöä. Etsintävaltuutettu ilmoitti, että pitää hakea lupa tiedoston käyttöön.

Etsintävaltuutettu on tässä tapauksessa poliisin määräämä asianajaja, jonka tehtävä on vahtia ettei lähdesuojaa rikota.

Ennen kuin oikeus teki päätöksen, se tutustui tiedoston sisältöön.

– Hovioikeus tiedostoon tutustuttuaan katsoi, ettei se osoittanut lähdettä, hovioikeus kertoo tiedotteessaan.

Oikeuden mukaan aineisto voitiin siksi takavarikoida ja jäljentää.

Varsinainen tutkinta, jota kotietsinnät ja takavarikot koskevat, liittyy Helsingin Sanomien uutiseen ja siihen, miten lehti sai haltuunsa Puolustusvoimien salaiseksi leimattuja asiakirjoja.

Näin ollen poliisi epäilee, että tiedostossa olisi jotakin, joka voisi edistää tutkintaa.

– Sanotaan, että kyllä sen täytyy liittyä tutkittavaan asiaan, koska muutenhan sillä ei ole mitään relevanssia meille, Ranta-aho sanoo.

Toimittaja saattaa hakea valituslupaa korkeimmasta oikeudesta

Hovioikeuden mukaan käytetyille pakkokeinoille oli turvallisuussalaisuuden paljastamista koskevan rikosepäilyn takia pakkokeinolain mukaiset edellytykset.

Hovioikeus katsoi, että pakkokeinojen kohdistaminen toimittajaan ei sellaisenaan loukkaa vapaan lehdistön lähdesuojaan perustuvaa vaitiolo-oikeutta. Hovioikeuden mukaan tässä tapauksessa pakkokeinoilla ei pyritty murtamaan lähdesuojaa.

Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-uutisointiin osallistunut toimittaja harkitsee valitusluvan hakemista korkeimmasta oikeudesta, kertoo toimittajan asianajaja Kai Kotiranta.

Valitusluvan hakemista puoltaa Kotirannan mukaan se, että asiassa on kyse tietyssä mielessä sananvapauden ja lähdesuojan linjaamisesta.

Lue myös:

Käräjäoikeus antoi ratkaisunsa: Helsingin Sanomien toimittajan asuntoon tehty kotietsintä oli laillinen

"Liekkiä ja savua tuli niin kunnolla" – Lue, miten HS:n Viestikoekeskus-uutisointi johti toimittajan asuntoon tehtyyn kotietsintään