Vuoden tieteentekijä joutuu välillä oikomaan somessa suomalaisten historiantulkintoja

Vuoden tieteentekijäksi on valittu filosofian tohtori Jussi Jalonen, 43, Tampereelta.

tutkijat
Vuoden tieteentekijä 2018 Jussi Jalonen
Vuoden tieteentekijäksi on valittu filosofian tohtori Jussi Jalonen.Milla Talassalo

Tieteentekijöiden liitto on valinnut tänä vuonna poikkeuksellisesti sekä Vuoden tieteentekijän että Vuoden tieteenteon.

Vuoden tieteentekijäksi on valittu filosofian tohtori Jussi Jalonen, 43, Tampereelta. Vuoden tieteenteko on puolestaan yliopistolaisten lakko viime helmikuussa.

Valinnat julkistettiin perjantaina Yliopistolaisten ay-voimaa -seminaarissa Helsingissä.

Filosofian tohtori Jussi Jalonen on apurahatutkija ja tietokirjailija. Hänet tunnetaan etenkin sotahistorian tutkimuksesta.

Hän väitteli vuonna 2014 Venäjän keisarillisen kaartin suomalaisten sotilaiden roolista Puolan kansannousun kukistamisessa vuonna 1831.

Jalonen on kirjoittanut myös ulkomailla sotineita suomalaisia käsittelevän kokoelman "Vapaaehtoiset" ja talvisodan ratkaisutaistelua käsittelevän kokemushistoriallisen teoksen "Summan tarina". Uusimpana kirjahankkeena Jalonen on tehnyt aatehistoriallista teosta Ayn Randin elämästä ja aatteista.

Vuoden tieteentekijä Jussi Jalonen
Milla Talassalo

Suurimman osan työurastaan Jalonen on elänyt apurahoilla, mikä on tutkijoille tyypillistä. Väitöskirjavaiheessa hänellä oli kahden vuoden tutkijakoulupaikka. Lisäksi hän on toiminut tuntiopettajana ja luennoitsijana Tampereen yliopistossa.

Vääriä tulkintoja Suomen historiasta

Jussi Jalonen on aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija. Hän jaksaa Tieteentekijöiden liiton mukaan väsymättä oikoa sosiaalisen median kanavilla esitettyjä historiantulkintoja.

– Tutkijalla on suorastaan moraalinen velvollisuus tuoda julki omaa osaamistaan niillä aloilla, joita on tutkinut, Jussi Jalonen sanoo.

Jalosen mukaan Suomessa on esimerkiksi parin viime vuoden aikana käyty lakkaamatta keskustelua Suomen historiasta. Etenkin Suomen itsenäisyydestä, kansalaissodasta ja hyvinvointivaltion synnystä liikkuu välillä tieteen näkökulmasta vääriä tulkintoja.

– Historiallista viitekehystä käytetään oikeuttamaan omaa poliittista retoriikkaa, Jalonen sanoo.

Välillä historiasta tehdään mahtipontisia tulkintoja, joita käytetään omassa retoriikassa. Esimerkkinä Jalonen kertoo tuoreen keskustelun irtisanomislaista.

Yliopiston lakko

Jussi Jalonen toimi viime neuvottelukierroksella Tampereen yliopiston lakkopäällikkönä. Tieteentekijöiden liitto kehuu tätä työtä.

– Jalonen oli erittäin aktiivinen tiedottaja ja hänen blogitekstinsä avasivat neuvottelutilannetta ja työtaisteluun joutumista nopeasti ja selkeästi. Blogeissa kuvastui Jalosen sujuva ilmaisutaito, historiantutkijan perusteellisuus ja asioiden tarkka taustoitus. Hän hoiti ja hoitaa hienosti myös englanninkielisen viestinnän, Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen kertoi palkitsemisen perusteluissa.

Helsingin yliopiston koko henkilöstö oli yhden päivän lakossa helmikuussa. Eri yliopistoissa pidettiin tukimielenosoituksia ja muita tempauksia.

– Ne osoittivat vahvaa yhteen hiileen puhaltamista. Yliopistoyhteisö näytti voimansa, Koikkalainen korosti puheessaan perjantaina.