Suomessa on 15 reilun kaupan kaupunkia – kuinka reilu pitää olla, että saa arvonimen?

Reiluus näkyy lähinnä siinä, millaisia syömä- ja juomavaihtoehtojia tarjotaan kouluissa, työpaikoilla ja ravintoloissa. Tampere oli aikoinaan Suomen ensimmäinen reilun kaupan kaupunki.

reilu kauppa
Reilun kaupan kahvia.
Banaanien ohella reilun kaupan kahvi on yksi tutuimpia vihersinitarraisia tuotteita Suomessa.Yle

Suomessa on 15 reilun kaupan kaupunkia (siirryt toiseen palveluun) tai kuntaa, jotka ovat hakeneet sertifikaatin Reilu kauppa ry:ltä.

Vuonna 2008 Tampereen kaupunki sitoutui kaupunginvaltuuston päätöksellä tukemaan eettisiä valintoja hankinnoissaan. Tampere on ollut nyt kymmenen vuotta reilun kaupan kaupunki.

Tampere oli ensimmäinen kaupunki reilun kaupan kaupunkina, sitä ennen arvonimen sai kunnista Utajärvi.

Konkreettisimpia seurauksia päätöksestä on Tampereen kaupungintalolla, työpaikkaravintoloissa sekä koulujen ruokaloissa pönöttävät reilun kaupan kahvi- ja teepannut. Kun kaupunki sitoutui eettisesti kestäviin hankintoihin, piti myös kaupungin hotellien ja kahviloiden alkaa tarjota reilun kaupan vaihtoehtoja.

– Sertifikaatin mukaan Tampereen kokoisessa kaupungissa yhteensä 20 ravintolan, hotellin tai kahvilan pitää tarjota reilun kaupan vaihtoehtoja, Tampereen kaupungin Kestävä yhdyskunta -yksikön suunnittelija Aino Järventausta kertoo.

Reiluus ei kuitenkaan rajoitu monipuoliseen sumppitarjoiluun. Kaupunki perusti työryhmän, joka järjestää erilaisia tempauksia ja kilpailuita reilun kaupan merkeissä. Pääpainopiste on kuitenkin elintarviketarjonnassa.

– Erityisesti sitoutuminen näkyy siinä, että kaupungin omat ateriapalvelut ovat sitoutuneet reilun kaupan tuotteiden käyttöön. Viime vuonna tarjoilimme muun muassa 33 000 kiloa reilun kaupan banaaneja.

Myös kaupungin kanssa läheisesti toimivia tekijöitä pitää arvonimen ansaitakseen houkutella mukaan toimintaan.

– Seurakunnat ja Tampereen yliopisto seurasivat kaupungin esimerkkiä ja lähtivät mukaan reilun kaupan toimintaan. Myös uudesta, yhdistyneestä yliopistosta olisi tarkoitus saada reilun kaupan korkeakoulu, kertoo Järventausta.

Kaupungin pitää markkinoida

Yhtenä ehtona arvonimelle on, että kaupunki markkinoi kaksi kertaa vuodessa järjestettäviä reilun kaupan viikkoja. Reilu kauppa korostaa ihmisoikeuksia, ympäristöarvoja ja maanviljelijöiden taloudellista toimeentuloa.

Jotta yritys saa reilu kauppa -sertifikaatin, sen pitää täyttää pitkä lista vaatimuksia. Näihin kuuluu muun muassa maanviljelijöiden järjestäytymisoikeus ja demokratian kehittäminen tuotantomaassa, sekä lapsityövoiman ja ympäristölle vahingollisten kemikaalien käyttökielto.

Ovatko tamperelaiset kymmenen vuoden aikana ottaneet reilun kaupan tuotteet omakseen?

– Saamme vain Voimia -ateriapalvelujen tilastot, emme muita. Ylipäätään tilastoista on luettavissa, että reilun kaupan kysyntä on kasvussa, ja tarjonta siirtymässä erikoiskaupoista markettien hyllyille. Viime vuonna reilun kaupan tuotteiden myynti Suomessa kasvoi 23 prosenttia, Järventausta kertoo.

Vaikka tarkoitus olisikin hyvä, ovat sinivihreällä sertifikaatilla koristellut tuotteet kalliimpia kuin tarrattomat vastineensa. Järventaustan mukaan ravintoloitsijat ovat kuitenkin valmiita maksamaan ylimääräistä tuotteista, jos asiakkaat ovat valmiita niitä ostamaan.

– Teetimme kahviloille ja ravintoloille kyselyn, jossa tiedusteltiin syitä reilun kaupan tuotteiden tarjoamiselle. Osa perusteli tarjontaansa yritystoiminnan vastuullisuuden konkreettisella lisäämisellä, osa kysynnän kasvulla ja osa imagollisilla syillä.

Millaisissa tuotteissa Järventausta itse suosii reilua kauppaa?

– Ostan muun muassa reilun kaupan vanulappuja, suklaata, kahvia ja hedelmiä. Olen myös alkanut kysellä kahviloissa ja ravintoloissa, josko reilun kaupan vaihtoehtoja olisi saatavilla.

Tiukkaa valvontaa

Pienellä sinivihermustalla tarralla on kontollaan iso vastuu. Niiden myöntämistä valvoo Berliinissä päämajaansa pitävä Flocert-yritys, jonka työntekijät kiertävät tarkastamassa jo sertifikoituja tai sertifikaattia hamuavia kehitysmaissa sijaitsevia toimijoita. Tarkastajat pitävät huolen siitä, että sertifikaattiin oikeuttavat kriteerit täyttyvät.

– Kaikki tuottajat ja ketjuun osallistuvat valmistajat tarkistetaan säännöllisesti ja epäkohtiin puututaan välittömästi. En keksi, miten järjestelmää voisi paremmin valvoa, Järvensivu sanoo.

Flocert valvoo yli 3 000:ta toimijaa 120 maassa. Luotettavuuteen pyritään miltei pikkutarkoin keinoin; esimerkiksi sama tarkastaja ei ikinä vieraile samassa kohteessa peräkkäisillä tarkastuskierroksilla.